”Pia Viitanen (sd), Hannu Hoskonen (kesk) ja Timo Heinonen (kok) ovat eduskunnan ahkerimmat puhujat. Tom Packalén (ps) on käyttänyt tällä vaalikaudella vain 12 puheenvuoroa.”
Näin kirjoitti Iltalehti uutisessaan alkuviikosta.
”Aivan Viitasen kannoilla ovat keskustan kolmannen kauden kansanedustaja Hannu Hoskonen, 61, ja kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja Timo Heinonen, 42. Hoskonen on käyttänyt 873 puheenvuoroa ja Heinonen 839 puheenvuoroa. Kolme kärkipuhujaa erottuu selvästi muista.”
Ja sitten listalla tulevat Eero Heinäluoma, Jari Myllykoski, Ben Zyskowicz, Li Andersson ja Sari Essayah. Listalla siis konkareita ja puoluejohtajia.
Iltalehti toteaakin, että ”Puhujatilaston mukaan kokemus näkyy ja kuuluu eduskunnassa.” Puoluejohtajista Anderssonin ja Essayahin takana tulevat sitten SDP:n puheenjohtajan Antti Rinne (356), kokoomuksen Petteri Orpo (256), RKP:n Anna-Maja Henriksson (242), keskustan Juha Sipilä (181), sinisten Sampo Terho (149) ja vihreiden Pekka Haavisto (97).
Teot ovat lopulta se mikä politiikassa ratkaisee, mutta myös se, että saa äänensä kuuluviin ja mielipiteen esille silloin kun asioita valmistellaan, suunnitellaan ja käsitellään. Monen monta kertaa on esityksiin saatu hyviä korjauksia sen myötä, että ne huolet on nostettu esille eduskunnan isossa salissa keskusteluissa. Yksi esimerkki vaikkapa mopoautojen korvaaminen oikeilla ns. kevytautoilla. Hallituksen esitys lähti siitä, että kevytautot kulkisivat vain 45km/h:ssa. Nostin asian esille esityksen lähetekeskustelussa ja sain sinne myös samantien kannatusta ja tukea muistakin puheenvuoroista. Lopulta liikenne- ja viestintävaliokunta muutti hallituksen esitystä juuri niin kuin olimme puhuneet. Puheella on siis vaikutusta kun ajatukset ja esitykset ovat puntaroituja, pohdittuja ja faktoilla perusteltuja.
Vaikuttava puhe on siis yksi tärkeä osa kansanedustajan työtä. Pitää toki osata myös taustalla neuvotella ja käydä keskusteluja. Täytyy osata hakea ratkaisuja ongelmiin eikä vain etsiä uusia ongelmia. Ja täytyy muistaa se, että politiikka on aina joukkuepeliä. Joukkueessa on aina oma puolue, mutta usein myös koko hallitus, usein myös puolueet yli hallitus- ja oppositiorajojen, usein kollegat omasta vaalipiiristä jne. Joukkue voi aika-ajoin hieman olla erilainen, mutta aina on kyse joukkueurheilusta. Sooloilijat eivät politiikassa pärjää.
Mutta mukava fakta jälleen kansanedustajan työstä. Yksi mittari mittaamaan vaikeasti arvioitavaa työtä. Lopulta teot ratkaisevat.
….
Eilen illalla viesti kertoi odotetun uutisen. Britannian parlamentin alahuone hylkäsi Theresa Mayn EU:n erosopimuksen äänin 432-202.
Tulos oli ehkä vielä ennakoituakin karumpi Maylle. Jopa pääministerin oma puolue hylkäsi puheenjohtajansa ja Brexit-sopimuksen. Maylla on nyt vain kolme vuorokautta aikaa esittää varasuunnitelma tai askelmerkit tästä eteenpäin.
Ensimmäisenä tänään brittiparlamentti äänestää työväenpuolueen epäluottamusesityksestä Maylle. Ennakkotiedot ja asetelmat kertovat, että tämän äänestyksen Mayn hallitus vielä selvittäisi. Mutta selvittääkö jatkoa on jo sitten aivan toinen kysymys.
Eilen tätä tilannetta täällä blogissani hieman jo ennakoin ja pohdinkin. Nuo ajatukseni löytyvät eilisen päivän blogistani. Ne vain vahvistuivat illan äänestystuloksen jälkeen. Edessä on vaikeat hetket ennen muuta Iso-Britannialle, mutta sydämentykytyksiä myös EU:lle ja myös maailmantaloudelle.
…
Kotimaan asioissa puhuttaa aiheellisesti eniten nyt tämä turvallisuustilanne. Eiliset ministerien Kai Mykkäsen ja Antti Häkkäsen esittelemät ja kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä hyväksymät lakimuutokset ovat saaneet hyvinkin yksituumaisen ja kiittelevän vastaanoton. Olen tismalleen samaa mieltä, että näitä asioita pitää nyt vauhdittaa ja tehdä myös lisää. Tärkeintä minusta nyt myös tiukentaa raiskaustuomioiden minimirangaistuksia. Ne vasta tosiasiallisesti nostavat tuomioiden tasoa.
Edelleen itse kaipaan myös yhteisiä linjauksia poliisimäärän nostamisesta. Sisäministerinä ollessaan Petteri Orpo tähän jo avasi oven nostamalla uusien poliisien vuotuisen koulutusmäärän maksimiin eli 400 koulutettavaan poliisin. Orpon linjaama ja päättämä poliisien koulutusmäärä mahdollistaa nyt poliisien määrän noston tämän vuoden noin 7290 aina 7850:neen. Tämä pitää minusta ottaa nyt yhteiseksi tavoitteeksi ja tehdä tästä linjaratkaisu yli vaalikausien. Tähän määrää siis päästään halutessamme 2024 eli kun huomioon otetaan aika mikä poliiseilta menee koulun penkillä.
Alle viivaan nyt vielä sitäkin, että tänäkin vuonna jo poliisien määrä saadaan näiden päätösten myötä kasvuun eli viime vuoteen verrattuna tänä vuonna poliiseja on enemmän valvomassa ja turvaamassa arkeamme noin 90. Sadan poliisin nousuilla tai ehkä kahdensadan etenisimme nyt hyvin kohti tuota tavoitemäärää. Turvallisuutemme sitä vaatii niin kaupungeissa, maaseudulla kuin tienpäälläkin.
….
Junat ainakin tänään vielä kutakuinkin ajoissa. Aamulla aikaisin töihin ja sitten iltajunalla Riihimäen kautta kotiin.
Eduskunnassa tänään täysi päivä tiedustelulainsäädännön säätöä ja sitten ilmastoa ja ilmastonmuutosta.
Nyt hieman kurkkua kutittaa. Taidan ottaa muutaman suihkeen sinkkiä ja laittaa maaten. Jos huomenna joutuu luvaton pyryn takin lähtemään jo ennen kukonlaulua.
