Britannian pääministeri Rishi Sunak ja Alankomaiden pääministeri Mar Rutte kertoivat, että maat valmistelevat yhdessä kansainvälistä liittoumaa toimittamaan hävittäjiä Ukrainalle. Tavoite olisi järjestää lentäjien kouluttamisen lisäksi Ukrainalle myös hävittäjiä. Aihe oli ollut esillä Ukrainan presidentti Vlodymyr Zelenskyi Britanniankin vierailulla ja silloin jo Sunak kertoi valmiudesta aloittaa lentäjien kouluttaminen. Mukaan koulutuskokonaisuuteen ovat lupautuneet aiemmin jo Britannin ja Hollannin lisäksi Belgia.
Tämä kokonaisuus siis rakentuisi F-16-koneiden ympärille. Koneita ei Britannia ja Belgia ole luvanneet, sillä niillä itsellään ei kyseisiä F-16-hävittäjiä edes ole. Itse hävittäjien toimittamista Ukrainaan ovatkin harkinneet sen sijaan ainakin Tanska, Ranska ja aktiivisesti toiminut Hollanti. Tästä syntyisi näin laajempi länsimaiden liittouma itse koneiden ja niihin liittyvän koulutuksen ympärille.
Yhdysvaltain ilmavoimissa legendaarinen F-16 tunnetaan nimellä ”Viper” eli kyykäärmee. General Dynamicsin jo lähes 50 vuotta sitten ensilentämää F-16:tsa on kuvailtu ilmataisteluiden Kalasnikoviksi. Kone onkin kaikkien tuntema ja myös sodissa ympäri maailmaa käytetty. Sen eri versioita on valmistettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 4500 kappaletta. Aktiivikäytössä näistä on tällä hetkellä noin kolmetuhatta 25:ssä eri maiden ilmavoimissa. Koneita siis todellakin löytyy. Ja yksi moottorisena koneena sen lentäminen on isompia ja modernimpia koneita myös edullisempaan. Ja kone on siis ns. tositoimissakin testattu.
F-16 koneilla on, sen takana olevien 49 käyttövuoden aikana, tuhottu yli 70 ilmakohdetta. Ja jotain koneen ilmaherruusmerkityksestä kertoo sekin, että yhtään F-16:ta ei ole ammuttu alas ns. hävittäjien välisissä taisteluissa. Ainoastaan muutama kone tuhoutunut ilmatorjuntatulessa ja erilaisissa onnettomuuksissa. Itselleen Yhdysvallat ei ole koneita enää vuoden 2005 jälkeen tilannut, mutta vientiin konetta siis yhä valmistetaan ja käyttöikää jo käytössäkin olevilla ja useasti päivitetyillä koneilla on vielä pitkälle 2030-luvulle asti.
F-16 toisi Ukrainalle ilmaherruutta omassa maassaan
F-16 hävittäjillä on arvioitu Ukrainan voivan saavuttaa ilmaherruuden omalla maaperällään ns. ilmasta ilmaan -ohjuksilla. Näiden kantomatka on noin 180 kilometriä ja näin hävittäjät toisivat parhaan mahdollisen suojan koko Ukrainan ilmatilalle. Nythän noin neljännes venäläisten risteilyohjuksista ja lennokeista on vielä päässyt läpi Ukrainan ilmatorjunnan tekemään tuhoja mm. siviilikohteissa. On arvioitu, että länsihävittäjillä pystyttäisiin eliminoimaan tehokkaasti nämä uhat ja turvaamaan myös nimenomaan siviilikohteiden kuten asuinrakennusten, koulujen ja sairaaloiden koskemattomuutta.
3% ei tuhoaisi lännen puolustusta
Jos länsi antaisi Ukrainalle esimerkiksi 100 kappaletta F-16-hävittäjiä niin se olisi vain noin 3 prosenttia koko lännen konekapasiteetistä. Sen länsi kestäisi ja sen jälkeen Ukrainakin paljon paremmin. Toivotaan, että länsimaat saavat päätöksen koneiden lahjoittamisesta Ukrainalle tehtyä nyt jo ennen kesää.
Lisäksi F-16 -hävittäjien rinnalla toisena keskusteluissa on esillä olleet Ruotsin Saabin yksimoottoriset JAS 39 Gripenit. JAS:it on myös suunniteltu helposti kentillä huollettaviksi hävittäjiksi, jotka pystyvät operoimaan myös lyhyiltä kiitoradoilta. JAS:ien kohtalo on yksinomaan Ruotsin käsissä enkä kovin merkittävää panosta niille tässä asettaisi, kun F-16-ratkaisu on taasen isomman liittouman harteilla. Onneksi nyt viikonloppuna Yhdysvalloilta tälle hankkeelle saatiin lupa ns. koneiden valmistusmaana.
Aiemminhan Puola ja Slovakia ovat jo päättäneet neuvostovalmisteisten MIG-29-hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan. Puola on kertonut toimittavansa noin 30 neuvostohävittäjää maalle ja ensimmäiset konetoimitukset aloitettiin maaliskuun lopulla. Nämä ovat tuoneet hyvää apua Ukrainaan ja ovat olleet nopeasti käyttöön otettavissa tuttuina koneina ukrainalaislentäjille.
Meidän Ilmavoimilla on siis käytössä General Dynamics F-16 -koneiden (Lockheed Martin) sijaan McDonnell Douglas F/A-18 Hornetit. Julkisuudessa on tuotu selvästi ja yksiselitteisesti esille faktat siitä, että meidän koneista ei ole apuja Ukrainalle ainakaan kolmeen vuoteen tai todennäköisesti ei ainakaan ehkä jopa kuuteen seuraavaan vuoteen. Tarvitsemme koneet oman 1300 km Venäjä-rajan turvaamiseen, kunnes uuden F-35 -hävittäjät ovat parvissaan. Konemallikin on siis eri ja siksikin tämä Ukrainalle toivottavasti annettava hävittäjäkokonaisuus on järkevintä nyt rakentaa yhden ja saman eli F-16 koneiden varaan.
Tässä vielä mielenkiintoinen Olli Ainolan aikanaan tekemä juttu Iltalehdestä maamme 1990-luvun hävittäjävalinnasta: Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat 25 vuotta sitten.
Tämän vuoden uutiset kertovat kuitenkin miten F-16 ovat USA:n käytössä vielä parisen kymmentä vuotta F-35:n rinnalla. F-16 -hävittäjissä on siis merkittävästi käyttöikää jäljellä.
Mutta se on olutta ja mennyttä.
Mutta apua tarvitaan maassakin. Hävittäjien rinnalla toinen keskeinen osa aseapua ovat olleet Leopard- ja Challenger 2 -taistelupanssarivaunut ja niitä tarvitaan lisää. Nyt jo taistelupanssarivaunuja Ukrainaan ovat toimittaneet jo mm. Saksa ja Iso-Britannia. Myös Kanada on tehnyt kahdeksasta vaunusta päätökset ja ne saapuivat huhtikuun lopulla Puolaan jatkaen sieltä eteenpäin Ukrainaan. Meidän osuus tässä on rajoittunut toistaiseksi kuuteen meillä jo aktiivikäytöstä pois siirretyn Leopard R- eli raivausvaunun toimittamiseen. Hävittäjiemme tapaan meidän noin 200 varsinaista Leopardia on arvioitu tarvittavan etulinjan maana oman koskemattomuutemme varmistamiseen. Ja tämä tilanne ei merkittävästi ole muuttunut edes nyt vaikka olemmekin jo Nato-maa. Siksi uudistankin nyt esitykseni siitä, että osallistuisimme tai tekisimme joidenkin muiden maiden kanssa oman Leopardien hankinta- ja peruskorjaushankkeen. Tanska ja Hollantihan ovat kertoneet ostavansa ns. kolmannelta maalta 14 Leopard 2 -panssarivaunua ja kunnostavansa ne ja sitten lahjoittavansa Ukrainaan. Vaunut on tarkoitus viedä Ukrainaan ensi talvena. Tämä olisi toimiva malli myös meidän osallistua Leopard-hankkeeseen isommin. Meillä olisi lisäksi Suomessa Patrialla osaamista tähän peruskorjaus- ja päivittämistyöhön. Meidän osuus voisi tällaisessa hyvin olla ensi tilassa samaa koko luokkaa Tanskan ja Hollannin kanssa. Toivottavasti tässäkin voitaisiin edetä asap.
Zelenskyin tavatessa Iso-Britanniassa Sunakin esille nousi myös Ukrainan Nato-jäsenyys. Ukrainan paikka on laajasti nähty tulevaisuudessa Natossa, mutta se tie voi vielä olla pitkä. Nyt pitäisikin miettiä ja mielellään nopeasti päättää pitkäaikaisista Naton turvatakuista maalle. Tämä loisi aidon tiekartan kohti Nato-jäsenyyttä ja tulevaisuudessa myös EU-jäsenyyttä. Ja tällaisella järjestelyllä voitaisiin välttää tulevaisuudessa Venäjän toimet ja painostus itsenäisessä ja vapaassa Ukrainassa. Aihetta käsiteltiin myös Euroopan Neuvoston Reykjakin kokouksessa ja toivottavasti tässä tehdään myös päätöksiä pian.
Uusi viikko. Aurinko paistaa täällä. Ei kaikkialla siis tänäänkään.
Säätytalolla jatkuvat tänään hallitusneuvottelut. Isojen asioiden viikkoa sielläkin.