Jälleeen on aika kokeilla nyt siis jo neljännen kerran maaliskuun alussa. Syödään siis kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa. Varmistetaan siis aina onko liha, einekset, leipä, maito, maitotuotteet jne. suomalaisia. Ja syömme vain hyvää Suomesta. Tästä on siis kyse.
Mausteet ja tarvittavat lisäaineet (jos tarvitaan) sallittakoon ulkomailta vaikka niitäkin saa toki suomalaisinakin. Hyvä esimerkki on vaikkapa Heikkilän Yrttitila. Heiltä löytyy 100% suomalaiset mausteet ja myös teekin. Kahvia ei taida kuitenkaan Joutsenlipulla saada. Mutta muuten vain suomalaista.
Tapahtuman Facebook-sivuille ”Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa” keräämme jälleen yhdessä kokemuksia miten löydämme suomalaisia tuotteita, onko paketit hämäävän suomalaisia vaikka sisällä onkin jotain muuta jne. Mitkä merkit ovat aina 100% suomalaista alkuperää? Löytyykö suomalaista leipää nyt jo helpommin marketista vai pitääkö leipoa itse? Ja myös siitä onko mikään muuttunut vuodessa tai neljässä?
Nyt kun kampanja järjestetään siis jo neljännen kerran niin ainakin me aiemmin mukana olleet voimme hyvin kertoa myös siitä onko joku muuttunut parempaan suuntaan. Tai eihän vaan vieläkin huonommaksi? Ensimmäisellä kerralla vuonna 2013 Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjassani oli mukana yli 1800 suomalaista ja vuosina 2014 ja 2015 mukana oli jo reilusti yli 2000 hyvän suomalaisen ruuan ystävää. Ja syksyllä 2014 pakotetalkoissa hyvää suomalaista oli syömässä – Syödään ja juodaan suomalaista – tuetaan kotimaista ruoantuotantoa vaikeassakin tilanteessa -kampanjassamme – yli 71 000 ihmistä.
Heitänkin nyt jo tässä vaiheessa sinullekin haasteen. Ota siis haaste vastaan ja merkitse suomalaiselle ruualle ja Juotsenlipulle maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja tule yhdessä kokeilemaan miten suomalaista ruokaa löytyy ja saa ja millaisia haasteita hommassa ilmenee. Itse olen varma, että hyvää suomalaista ruokaa saa niin marketista kuin ravintolastakin kunhan vain kysymme, vaadimme ja selvitämme.
K-ryhmän Tuottajalle kiitos -toimintamallin kautta satoja tuhansia euroja suomalaisille ruoantuottajille
Niin tänään juuri sopivasti myös K-ryhmä lanseerasi uuden Tuottajalle kiitos -toimintamallinsa. Ehkä se on pieni vastaus hinnan halpuutuksille ja enemmänkin sitä reiluuttamista. K-ruokakaupat siis jatkavat suomalaisia ruoantuottajia tukevaa Tuottajalle kiitos -toimintatapaa ja nyt vielä tämän kuun aikana kauppoihin tulee valikoima Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotteita (ensin lihatuotteita ja sitten maitoa jne), joiden hinnasta maksetaan määrätty lisäosuus (noin 5%) tuottajalle. K-ryhmä tilittää lisätuen tavarantoimittajille ja varmistaa yhdessä MTK:n kanssa sen oikeudenmukaisen jaon edelleen tuottajille. Tuottajalle kiitos -toimintamallin lisäksi K-ryhmä lupasi tukea suomalaista ruoantuotantoa monin tavoin vuonna 2016.
Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Jorma Rauhala totesi minusta juuri nappiin kun hän sanoi, että viime päivinä julkista keskustelua on hallinnut ruoan hinta ja nyt vastuullisena toimijana heudän tehtävä on myös huolehtia koko elintarvikeketjun hyvinvoinnista. Kesko siis haluaa, että kotimainen tuotanto pysyy elinvoimaisena.
Tuottajalle kiitos -tuotteet ovat siis tietyllä tavalla jatkoa tälle joulunalla nähdylle possukorttikampanjalle. K-ryhmä lupasi tuplata silloin myyntituoton ja tilittää sen lyhentymättömän suomalaisille siankasvattajille. Kortteja myytiin noin 30 000 kappaletta, ja tuplaamisen sijasta K-ryhmä yli kolminkertaisti tuottajille tilitettävän summan 100 000 euroon. Nyt starttaavan Tuottajalle kiitos -tuotteiden kautta suomalaiset tuottajat saanevat tänä vuonna kaiken kaikkiaan satoja tuhansia euroja lisää.
Ja vähän kuin mukaillen meidän Vain suomalaista ruokaa kampanjaan kaikissa K-ruokakaupoissa järjestetään sitten heti huhtikuussa ja loppuvuodesta vielä marraskuussa suomalaista työtä tukevat Sinivalkoinen jalanjälki -teemaviikot yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Näiden lisäksi K-ruokakaupat organisoivat Osta työtä Suomeen -päivän 2. joulukuuta. Lähiruoan tuotantoa tuetaan paikallisia tuottajia, kauppaa ja kuluttajia yhdistävillä Lähiruokatreffeillä. Itseasiassa tänään kerrotun mukaan K-ruokakauppiaat ostivat viime vuonna paikallisilta tuottajilta tuotteita 570 miljoonalla eurolla.
Tänään siis suomalaisen ruuan tunnelmissa. Oikeastaan minulle tästä on tullut aikalailla sellainen elämän tapa. En nyt niin tiukasti ympäri vuoden toimi kuin nuo maaliskuun viikot. Eli esimerkiksi työpaikkaruokalassa tai kahvilassa en aina varmuutta kaikkien tuotteiden raaka-aineiden alkuperästä saa, mutta kaupasta ympäri vuoden kotiin lähtee aina suomalaista ja kasvavassa määrin lähiruokaa ja ruokaa myös suoraan tuottajilta. Palailen niihin ja muihinkin tuossa maaliskuun alussa sitten täällä blogissanikin kun kampanja starttaa.
Tällainen heinähomma kuva voisi sopia tämän päivän ruoka-aiheeseen. Tämä siis päivän löytöjä ja siinä sajaniemeläisiä 1800-luvun lopulla.
Nyt kello jo 22.29 ja hiljaista kotona. Vain minun yskäni täällä hetkittäin häiritsee. Siis minua ja varmasti nukkuviakin. Aikamoisen sitkeää on tämä flunssa nyt, mutta huomenna lupaan sen selättää. Tänään siis otettu rauhallisesti ja tehty vain hiljaisen miehen hommia. Siis vanhoja historiakuvia tänään käyty läpi entisen kirjastonjohtajan Tarja Toivosen kanssa ja myös pitkään aivan hiiren hiljaa yksin arkistossakin. Niistä pääsee nauttimaan vielä kauan. Ensi kesänä täytyy etsiä muutamat uudet paikat joita tarinoissa esille noussut.