Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi tänään vuosittaisen tutkimuksensa missä selvitetään meidän suomalaisten mielipiteitä maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksella on pitkät perinteet. Se tehtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1964 ja sen tuloksia seurataan tarkasti vuosittain. Nyt selkein muutos tuoreimmassa tutkimuksessa, verrattuna edelliseen vuoteen, on turvattomuuden tunteen lisääntyminen. Peräti kaksi kolmesta kokee tulevaisuuden nyt turvattomampana. Vuotta aiemmin näin ajatteli hieman yli puolet. Tämä kysymys on esitetty jokavuotisessa tutkimuksessa aina vuodesta 1990 lähtien ja koskaan aiemmin ei tulevaisuutta ole nähty näin laajasti turvattomana. Turvattomuudelle on monia syitä. Eniten huolta herättävät työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi ja Euroopan talouden näkymät. Huolta aiheuttaa monen mielestä myös hallitsemattomaksi päässyt maahanmuutto. Itseasiassa laaja enemmistä suomalaisista suhtautuu nyt kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvaviin määriin niin kotimaassa kuin koko Euroopassakin. Laajasti arvioidaan myös, että ilmiöön on huonosti varauduttu. Myös Venäjän toimet herättävät huolta ymmärrettävästi.
Samaan aikaan Nato pohdituttaakin yhä kasvavaa määrää suomalaisista. Nato-jäsenyyden kannatuksessa tai vastustuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta eniten näyttää lisääntyneen epävarmuus Nato-kannasta. Kysymys monen mielessä kuuluu; pitäisikö kuitenkin vai eikö sittenkään? Kuitenkin maamme osallistumisen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen koetaan lisäävän turvallisuutta.
Tyytyväinen olen siihen, että epävarmuuden keskellä luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on kasvanut. Kolme neljäsosaa suomalaisista katsoo maamme puolustuspolitiikkaa nyt hoidetun hyvin. Maanpuolustustahtokin on edelleen korkealla ja neljä viidesosaa, katsoo että, jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Vain vajaa viidennes, 16%, on päinvastaista mieltä. Ja myös henkilökohtainen maanpuolustustahto on pysynyt erittäin korkealla tasolla. Selvä enemmistö kansalaisista, 87%, on itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin. Ja maanpuolustuksen perusratkaisustakin ollaan varsin yksituumaisia. Kolme neljäsosaa haluaa säilyttää nykyisenkaltainen yleisen asevelvollisuuden. Niin minäkin.
Uskottava maanpuolustus vaatii myös riittävät resurssit. Puolet suomalaisista toivookin puolustusmäärärahoihin edelleen korotuksia vaikka nyt jo tehdyt lisäpanostukset ja määrärahalisäykset näkyvätkin vastauksissa.
Kun kysytään arvioita maamme harjoittamasta sotilaallisesta yhteistyöstä eri tahojen kanssa, voidaan todeta, että enemmistö suhtautuu siihen myönteisesti. Erityisen myönteisesti suhtaudutaan sotilaalliseen yhteistyöhön pohjoismaiden ja Ruotsin kanssa, sitä tuskin vastustetaan. Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Euroopan unionissa suhtauduraan myös varsin yksituumaisen myönteisesti. Myös myönteinen suhtautuminen sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa on kasvanut. Tämä on luonnollista, sillä jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo, että maallamme olisi yksin melko tai erittäin huonot mahdollisuudet puolustautua.
Kuitenkin lähes kaikki, 96 prosenttia, on sitä mieltä, että maamme alueellisen koskemattomuuden puolustaminen kuuluu Puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin. Myös reilusti yli puolet katsoo, että myös Euroopan unionin puolustaminen kuuluu puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin. Myönteisyys yhteistyöhön EU:n sisällä onkin kasvanut. Tähän varmasti on osaltaan vaikuttanut mm. Pariisin vakavat terroristi-iskut ja Ukrainankin tapahtuvat, mutta myös epävakaus Euroopan rajojen ulkopuolella useammassakin eri suunnassa. MTS kysyi viime vuonna ensimmäisen kerran: Miten arvioisitte Venäjän viimeaikaisten toimien vaikutusta Suomen turvallisuuteen? Yli puolet, 57 prosenttia arvioi vaikutuksen kielteiseksi.
MTS on kysynyt kahtena vuonna aiemmin, miten sotilaallisen uhkan todennäköisyyttä Suomea kohtaan arvioidaan. Tänä vuonna tulos on kutakuinkin sama kuin viime vuonna. Lähes kolme neljäsosaa, 71%, pitää sotilaallista uhkaa epätodennäköisenä. Mutta samaan aikaan jopa viidennes pitää Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa tulevan kymmenen vuoden kuluessa erittäin tai melko todennäköisenä.
Tämä tutkimus on jälleen erittäin tärkeä meille ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa työtä tekeville. Eduskunnassa ja erityisesti meillä puolustusvaliokunnassa tuoreimmat tulokset käydään huolella läpi ja kansalaisten huoleen turvattomuuden kasvusta on vastattava. Se tarkoittaa määrätietoista toimintaa puolustusvoimien riittävien resurssien turvaamiseksi, vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämiseksi, mutta myös kasvavassa määrin suurempaa huolenpitoa sisäisestä turvallisuudesta. Tämä vaatii lisäresursseja niin poliisille kuin rajavalvontaankin.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Puolustusvaliokunnan jäsen