Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä puretaan määrätietoisesti – Luotetaan kuntapäättäjiin ja kuntien virkamiehiin

Blogi, keskiviikkona 07.12.2016

Tänään eduskunnassa esiteltiin yksi iso lakikokonaisuus minkä taustalla on 2015 kevään hallitusneuvotteluiden asuntotyöryhmän linjaukset. Hallitusohjelmaneuvotteluiden keskellä asuminen ja rakentaminen nostettiin erityiseksi teemaksi ja aihekokonaisuuden ympärille luotiin pieni työryhmä, jossa olivat mukana kanssani mm. Tapani Mäkinen, Matti Vanhanen, Martti Mölsä ja Antti Kaikkonen. Tiukassa aikataulussa teimme erittäin tiukan ja sitovan liitteen hallitusohjelmaan ja jälkikäteen voi sanoa, että hyvä niin. Tässä asiakirjassa päättämämme asiat ovat nimittäin edenneet poikkeuksellisen hyvin lainsäädäntöön sillä kirjausmuotomme eivät ole antaneet mahdollisuutta ministeriössä haudata niitä perinteiseen ”selvitytysmies-malliin” tai työryhmän pohdittavaksi. Me jo pohdimme ja teimme sen pohjalta suoraan toteutettavan HA:n Asuntoliitteen.

Tänään lähetekeskustelussa oli jo ainakin toinen iso muutosesityskokonaisuus maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lakiin tulee nyt useita muutoksia, jotka helpottavat kunnissa ja kaupungeissa kaavoitusta ja myös rakentamisen luvitusta. Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu ja tällä lisätään merkittävällä tavalla kaupan kilpailua. Avaamme siis ovia esimerkiksi uusille ruokakaupoilla tulla markkinoille ja toisaalta laajentaja toimintaansa. Lakiesityksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee nyt 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin ja maakuntakaavassa vähittäiskaupan enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.  Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle, mutta jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voidaan jatkossa suuryksikkö sijoittaa kuitenkin myös muualle aiempaa joustavammin. Kun kaupan suuryksikkö sijoitetaan jatkossa keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.

Isona kokonaisuutena haluamme lisätä myös maaseudun elinvoimaisuutta ja elinmahdollisuuksien. Kunnille tulee mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla sellaisissa kylissä, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu. Itse pidin tätä vahvasti esillä neuvotteluissa sillä uskon, että tällä voimme hyvin lisätä kylien elinvoimaa ja tätä kautta esimerkiksi kyläkoulujenkin tulevaisuutta.

Maaseudun elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta vahvistetaan myös helpottamalla maatilojen rakentamista. Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa ja esimerkiksi suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.

Ja yksi pitkäntähtäimen tavoitteeni toteutuu myös kun tämän uudistuksen jälkeen vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Aiemmin olemme helpottaneet ja antaneet kunnille oikeuden tehdä kaavoitetuilla alueilla nämä muutokset omatoimisesti. Nyt siis pääsääntönä vapaa-ajanasunnot on mahdollista muuttaa helposti vakinaisiksi kun riittävät rakennustekniset vaatimukset täyttyvät. Puhutaan siis juoksevassa vedestä ja sellaisesta eikö todellakaan mistään koneellisesti ilmanvaihdosta ja nollaenergiavaateista.

Kuntien kehittämiseen annetaan myös vauhtia, kun ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Jatkossa ei enää virkamiehen tehtävä ole valittaa toisen virkamiehen tekemästä päätöksestä vaan neuvoa ja opastaa jo päätöksentekovaiheessa.  ELY-keskuset eivät siis jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan. Oikeus koskee jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

Asemakaavoituksesta tulee myös samalla ketterämpää, kun uudistuksen myötä asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Mahdollisuus on tällä hetkellä olemassa vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla. Jos yleiskaava on siis ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.

Iso uudistus mikä tulee näkymään ja kuulumaan monessa. Samaan aikaan valmistelemme kokoomuksessa jo lisää vastaavia toimia ja pääperiaate tulee olemaan se, että luotetaan enemmän kuntapäättäjiin ja kuntien viranhaltijoihin ja tehdään päätökset mahdollisimman lähellä.

….

Tänään eduskunnassa myös eteenpäin vielä ensi vuoden budjetin loppuhiontaa. Kokonaisuus ensi viikolla julkiseksi ja monta erinomaista lisäystä ja korjausta tulossa budjettiin. Muutama sellainenkin uudistus ja muutos mitä odotettu jo pidempäänkin. Palaan niihin ensi viikolla.

Tänään illalla sitten vielä RAY:n hallituksen kokouksen jälkeen menen kello 21.05 Ylen A-Studioon keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Esillä mm. Ruotsin ja Baltianmaiden toimenpiteen verrattuna meidän tekemiin ratkaisuihin. Ja varmasti keskustelemme myös siitä miksi nuorten suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut vuodessa aikalailla merkittävälläkin tavalla. Tästä aiheesta jo eilen itsenäisyyspäivän juhlapuheessanikin käsittelin. Puhe nyt kokonaisuudessa tuolla Kynästä sivulla.

Iso kiitos vielä lukuisista viesteistä liittyen eiliseen päivään ja erityisesti Linnanjuhliin. Lisään tähän alle vielä muutaman tunnelmakuvan eiliseltä. Oli kunnia saada olla mukana.

Kommentit