💙 Jussi Kökkö 21.7.1948-31.1.2024
Tammikuun lopussa suru-uutinen tavoitti meidät. Pysäytti. Vaikka tilanteen vakavuus ja lähdön vääjäämättömyys oli tiedossa, niin pysäytti. Jussi oli poissa.
Jussi Kökkö. Suuri ja merkittävä mies minullekin. Monelle muullekin. Hämeen
….missä täyden juhlasalin joukossa olivat myös mm. puolueemme puheenjohtaja Petteri Orpo, suuresti arvostamani pitkäaikainen Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jussi Kökkö…
kokoomushonka – vakaa ja varma.
Itse sain tutustua Jussiin noin 30 vuotta sitten. Lopen Kokoomus esitti minua Hämeen piirihallitukseen. Jussi hieman valintaani empi, mutta Lopen kokoomuksen, myöhemmin kunniapuheenjohtajaksikin nimetty, Raimo Rajaoja piti esityksestä kiinni; ”Meidän tulee antaa nuorille vastuuta. Sitä kautta he oppivat”. Se ohje meni syvälle ja sitä ohjetta myös itse ryhdyin myöhemmin noudattamaan. Mutta se on oman kirjoituksensa tarina. Mutta tulin valituksi Hämeen Kokoomuksen piirihallitukseen vuonna 2000 ja sain kunnian tutustua paremmin Jussi Kökköön. Jussiin.
Katsoin Jussia aina ylöspäin. Loppuun asti. Hän oli sellainen. Arvostettu ja osaava, harkitseva ja määrätietoinen. Kovakin. Vaativakin. Ehkä joskus hieman pelottavakin. Mutta Jussiin oli helppo luottaa. Hän eteni aina Kokoomuskylki edellä. Ei kumarrellut kuvia, mutta arvosti kaikkia. Jokaista.
Muistan vieläkin lähtemättömästi Jussin työhuoneen Kaivokadulla. Itseasiassa sain olla Jussin kanssa mukana ostamassa sitä arvostamani piirin puheenjohtajan – yhden kokoomusopettajani Helena Hirviniemen kanssa. Muistan siis työhuoneen jo myös Palokunnankadunkin piiritoimistolta.
Joskus työhuoneessa Jussi oli heti valmiiksi ärtyinen. Tupakka syttyi. Ehkä pari kirosanaakin tuli. Ei tarvinnut arvailla mitä mieltä Jussi oli. Joskus toki sitä miksi jo valmiiksi oli kiukkuinen, mutta senkin hän aina kertoi. Ei kierrellyt eikä kaarrellut. Sanoi suoraan ja rehdisti – silmiin katsoen. Ja kyllä hän joskus Heinosellekin hermostui, mutta harvemmin. Jotenkin ne ilmeet, Jussin liikkeet, kävelyn ja eleet näen nytkin silmieni edessä, kun Jussia tänään hänen siunauspäivänään kiitollisena muistelen.
Meille syntyi pian vahva luottamussuhde toisiimme. Jussi kuunteli ja oli aina myös valmis muuttamaan omaakin mielipidettään. Ei helpolla tai heppoisin perustein, mutta perustellusti kyllä. Hän soitteli säännöllisesti ja halusi keskustella politiikasta – poliittisesta tilanteesta. Tätä arvostin suuresti ja näistä keskusteluista sain myös aina itsekin paljon. Jussi oli minulle kuin isä – siis kokoomusisä – vaativa ja tiukka, arvostava ja kannustava. Aina parasta omilleen toivova.
Hämeen Kokoomuspiirin toiminnassa Jussi oli kantava voima ja tärkein tekijä yli 30 vuoden ajan – jatkumo ja yhdistäjä – ja tästä kolmesta vuosikymmenestä peräti 24 vuotta toiminnanjohtajanamme. Sain toimia Hämeen Kokoomuksen piirihallituksessa Jussin aikana pitkään. Ensin nuorukaisena ja uudestaan sitten myöhemmin, kun tulin kansanedustajaksi. Lopulta myös Hämeen Kokoomuksen puheenjohtajana Jussin viimeiset työvuodet. Saimme kiittää Jussia, kun hän jäi ansaituille eläkepäivilleen, mutta kokoomuslainen sininen sydän sykki loppuun asti.
Jussi eli vahvasti nauttien eläkepäivänsä. Tärkeitä oli lapset ja lapsenlapset ja totta kai rakas puoliso. Ne olivat aina jutteluissa mukana kun kohtasimme. Mutta totta kai aina myös kokoomus ja politiikkakin. Kokoomus oli nimittäin osa Jussia. Ja Jussi osa kokoomusta.
Kiitollisena tänäänkin Jussia muistelen. Hänen elämäntyötään ja oppejaan. Niitä saan tänäänkin elämässäni ja työssäni ammentaan.
Jussi oli rakkaudella ja rajoillakin kasvattanut kokoomusisä. Hyvä mies.
Pitkäaikainen Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtaja ja Kokoomuksen kunniajäsen Jussi Kökkö nukkui lopulta pois pitkän sairauden uuvuttamana tammikuun 31. päivänä 2024. Tänään Jussi pääsi haudan lepoon.
Osanottoni vielä Jussin läheisille. Tiedän, että surunne on pohjaton ja kaipuunne ikuinen. Mutta hyvät muistot elävät ikuisesti.
Jussin elämäntyötä kunnioittaen ja kaikesta kiittäen.
Timo