JUHLAPUHE Lopen Yrittäjäjuhla 1.12.2007

Kynästä, sunnuntaina 02.12.2007

(Muutokset puhuttaessa todennäköisiä)

Arvoisat yrittäjät – kunnioitetut osaajat ja tekijät. Hyvä kutsuvieraat ja juhlaväki.

Haluan ensin kiittää kutsusta saada pitää juhlapuhe tämän vuoden juhlassa. Vuosi 2007 on minulle henkilökohtaisesti erittäin merkittävä vuosi, mutta se on myös yrittäjille ja suomalaiselle yrittäjyydelle erittäin merkittävä vuosi.

Myös Suomen yrittäjät saivat eduskuntavaaleissa vahvan edustuksen uuteen eduskuntaan. Järjestön 30 jäsenyrittäjää pääsi läpi, kun työnsä päättäneessä eduskunnassa heitä oli 24. Uusista yrittäjäkansanedustajista 16 on kokoomuksesta ja 14 keskustasta.

Maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen maamme sai myös – uskallan sanoa – historiansa yrittäjämyönteisimmän hallituksen. Meillä yrittäjillä on nyt lupa odottaa aitoja toimia – aitoja uudistuksia – todellisia tekoja yrittäjyyden hyväksi.

Hyvät ystävät.

Uusi sinivihreä hallitus panostaa hallitusohjelmassa myönteisellä tavalla talouskasvua tukeviin toimiin muun muassa yrittäjyyttä edistämällä.

Maamme uusi neljän vuoden hallitusohjelma avaa työelämän pelisääntöjen kehittämisen ja tarkoitus on mm. käynnistää laaja kartoitus siitä miten uusien työpaikkojen syntymisen esteistä voidaan poistaa. Enää tänään työllisyys ei nimittäin parane itsestään – tarvitaan oikeanlaisia ratkaisuja. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa nyt puututaankin aidosti työllistämisen esteiden poistamiseen.

Samalla perustetaan uusi oma työ- ja elinkeinoministeriö ennätysvauhtia, verotusta kevennetään, perintövero poistetaan yrityksen sukupolvenvaihdoksilta ja muutenkin yrittäjyydelle luodaan lisää tilaa julkisten palvelujen tuottamisessa. Samalla myös yrittäjän riskiä kohtuullistetaan ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla tullaan monipuolistamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen ohella hallitus ottaa välineeksi tavoitteidensa toteutukseen ”Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman”, joka valmituu näinä päivinä.

Toimet ovat oikeita ja reippaita ja kun Tasavallan presidentti totesi jo vuonna 2004, että sosiaaliturvan rahoittajina toimivat yrittäjät tarvitsisivat hekin sosiaaliturvaa – niin nyt voi todeta asioita hoidetaan. Tästä presidentin juhkapuheesta on kulunut jo vuosia ja asian hoitamiseksi tarvittiin uudet vaalit ja uusi hallitus. Mutta nyt voi todeta, että parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Viime eduskuntavaalien jälkeen maamme sai historiansa yrittäjämyönteisimmän hallituksen. Sinivihreä hallitus aloitti työnsä ja hallitusohjelmaan saatiin lukuisia merkittäviä ja odotettuja uudistuksia. Saimme maahan hallituksen jolla on halu, mutta myös ennen muuta sisäiset mahdollisuudet uudistaa maatamme.

Tätä ei aiemmilla viime hallituksilla ole ollut. Ja silloin kun oli niin silloin ajat eivät antaneet siihen mahdollisuuksia. Tosin viime hallituksessa se on jäänyt kiinni vain ja ainoastaan tahdosta – halusta.

***

Hyvät ystävät. Maamme on saanut elää ennätyksellisen talouskasvun aikaa nyt varsin pitkään. Tänään yritykset menestyvät, uusia työpaikkoja syntyy ja maamme on vaurastunut. Tuoreimmat luvut kertovat hyvää. Mm. kuntien ja valtion tulojen uskotaan kasvavan vielä huomattavasti budjetoituakin nopeammin. Myös ensi vuodesta on lupa odottaa hyvää.

Hyvinä aikoina on kuitenkin muistettava, että Suomella on edessään myös vaikeita haasteita, joihin tulee varautua jo nyt. Vastuullinen politiikka lähtee tästä.

Väestömme ikääntyy Euroopan ennätysvauhtia, hoiva- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa, mutta samalla työntekijöistä alkaa olla pulaa.

Myös yhä pienempi työssä käyvien joukko joutuu työpanoksellaan ja veroillaan ylläpitämään kaikkien meidän tarvitsemia palveluita. Avain hyvinvoinnin säilyttämiseen on nimenomaan työnteossa.

Työllisyysastetta, eli työssä käyvien osuutta suhteessa kaikkiin työikäisiin, on nostettava. Huoltosuhteemme on muuttumassa jyrkästi ja yhä pienempi ryhmä meistä suomalaisia joutuu kantamaan vastuun lasten ja ikäihmisten palveluista.

Niin kuin alussa totesin, nyt työttömyys ei enää alene itsestään – noususuhdanteen vauhdittamana. Ns. helposti työllistyvät ovat jo töissä, mutta tästä huolimatta työttömyyttä, varsinkin vaikeasti poistettavaa rakennetyöttömyyttä, on pystyttävä alentamaan edelleen. Työmarkkinat ovat jo imaisseet työelämään valtaosan. Emme saa kuitenkaan nostaa nytkään käsiä ylös – emmekä niin ole tekemässäkään.

Työn vastaanottamisesta on tehtävä houkuttelevampaa ja toisaalta on huolehdittava siitä, että työkykyiset ja -haluiset työntekijät ja avoimet työpaikat kohtaavat toisensa paremmin.

Samaan aikaan OECD:n tuore raportti kertoo, että työvoiman saatavuuden kannalta ongelmaksi saattaa muodostua myös se, että lähes puolet maamme 20-29-vuotiaista opiskelee.

Uusi hallituksemme onkin ottanut työllisyyshaasteen tosissaan. Sen tavoitteena on luoda 80 000 – 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Tavoite on kunnianhimoinen jopa hullun rohkea, kun otetaan huomioon myös väestön ikärakenteen muutos, eli työikäisten määrän väheneminen. Mutta se on tavoite mihin tulee pyrkiä ja mihin olisi paras päästä.

Mutta yleisesti rakenteellisen työttömyyden saavuttaminen tekee työllisyysasteen parantamisen vieläkin vaativammaksi urakaksi. Esimerkiksi nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat on saatava aktiivisemmin työvoiman piiriin. Käytännössä meidän tulisi saada nuoret keskimäärin vuotta aiemmin työhön ja työikäiset jaksamaan töissään keskimäärin vuoden pidempään.

Yksi merkittävä uudistus ja muutos on työllisyysrahojen uusjako. Kun vielä edellinen hallitus ohjasi rahoista valtaosan kunnille niin nyt vuosittain jakosuhdetta muutetaan niin, että työllistämismäärärahoja ohjataan yrityksille – siis sinne missä työpaikat – aidot työpaikat syntyvät.

Hyvät ystävät.

Meidän suomalaisten ikääntyminen näkyy myös niiden yritysten määrässä, joissa sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Arviolta 60 000 – 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle tuona aikana – seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tästä puhuin viime vuonna yhdistyksenne juhlissa. Totesin silloin ja totean nytkin, että jos uusi sukupolvi ei jatka yritystoimintaa, menetetään mahdollisesti kymmeniä, ellei satoja tuhansia työpaikkoja.

Tämä huuto kuultiin ja otettiin todesta. Tämän vuoksi hallitus poistaakin nyt yritysten ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta perintöveron. Samaan aikaan yrittäjien starttirahakautta pidennetään kuudella kuukaudella 18 kuukauteen ja työllisyysmäärärahoja ohjataan aiempaa selkeästi enemmän sinne missä uusia työpaikkoja syntyy. Suomalaisiin yrityksiin.

Perintöverouudistuksessa tavallisten perintöjen saajat laitetaan kuitenkin vielä etusijalle, sillä heidän kohdallaan perintöverouudistus tulee voimaan heti vuoden 2008 alusta. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvästä perintöveron keventämisestä päätetään myöhemmin syksyllä.

Budjettiehdotuksessa esitetään verotettavan perinnön alarajan nostamista 3 400 eurosta 20 000 euroon. Alarajan korottaminen lähes kuusinkertaiseksi merkitsee sitä, että pienet ja keskisuuret perinnöt vapautuvat verosta kokonaan. Vuoden vaihteen jälkeen jopa 75 prosenttia suomalaisista perinnöistä on verovapaita. Ja lisäksi kaikkien muidenkin perinnönsaajien verotaakka kevenee huomattavasti.

En malta vaikka tämä hieman menee yrittäjyydestä sivuun – mutta kosketaan tosin meitä kaikkia – mainita muutamaan esimerkkiä perintöveromme uudistuksesta.

Esimerkiksi ennen tätä nyt sinivihreän hallituksen johdolla tehtävää uudistusta avopuolison kuollessa veroprosentti nousee edelleen tänä vuonna usein jopa 48 prosenttiin asti, ellei parilla ole yhteisiä lapsia.

Nyt uudistuksen jälkeen lapsettoman pariskunnan tapauksessa lesken ei tarvitse enää ensi vuodesta lähtien maksaa lainkaan perintöveroa alle 80 000 euron perinnöistä. Nykyisen lain mukaan vero on tällaisessa tapauksessa noin 10 000 euroa.

Toinen esimerkki voisi olla tällainen: Perintö, joka on tänä päivänä aika tavanomainen, eli talo ja kesämökki, arvoltaan esimerkiksi noin 300 000 euroa. Uudistuksen jälkeen veroa maksetaan vajaa 10 000 euroa, kun vielä tänä vuonna vastaavassa tilanteessa vero on yli 20 000 euroa.

Kolmas esimerkki voisi olla perhe, jossa on kaksi alaikäistä lasta. Surun hetkellä leski päättää pitää itsellään hallintaoikeuden yhteisessä käytössä olevassa jopa 520 000 euron arvoisessa asunnossa. Tällaisessa tilanteessa ei tämän sinivihreän hallituksen tekemän esityksen jälkeen enää veroa jouduta maksamaan. Perintövero on siis tässä tapauksessa pyöreä nolla.

Ja vielä esimerkiksi lapsettoman avoparin tapauksessa eloon jääneelle avopuolisolle testamentatun 300 000 euron arvoisen yhteiskäytössä olleen asunnon veroksi tulisi toiseen veroluokkaan siirtymisen ansiosta reilu 80 000 euroa, kun nykyisin tässä samassa tilanteessa vero on lähes 140 000 euroa. Muutos on siis tavallisen suomalaisen perijän kannalta keskeisen tärkeä, suuri muutos nykykäytäntöön.

Eli näillä esimerkeillä halusin osoittaa, että nyt tehtävä perintöverouudistus on erittäin merkittävä – itseasiassa yli kymmeneen vuoteen merkittävin uudistus ennen muuta kaikille perinnönsaajille.

****

Arvoisat loppilaiset yrittäjät – hyvät loppilaisten yrittäjien yhteistyökumppanit.

Työllisten määrä ei saa olla ainoa mittari. Suomen tulevan menestyksen kannalta työelämän kehittämiseen liittyvät kysymykset nousevat hyvin keskeiselle sijalle.

Työntekijöiden korkea osaaminen, luovuuteen kannustava ilmapiiri, työhyvinvointi ja toimivat työmarkkinat ovat tärkeitä kansallisia menestystekijöitämme.

Nyt onkin oikea aika panostaa mittavasti osaamisen ja työllisyyden parantamiseen.

Koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, yliopistoille sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan onkin luvassa yhteensä 350 miljoonan euron lisävarat. Näin pyritään turvaamaan tulevaisuuden menestysalat, suomalaisen osaamisen taso ja työpaikat.

Yksi haaste yleisesti työvoiman saannin rinnalla on ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen. Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kasvanut koko 2000-luvun – yhteiskunnassamme osataan jälleen arvostaan kädentaitajia – osaajia – ammattilaisia.

Keväällä laaditussa hallitusohjelmassa sitouduimmekin lisäämään ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa ja suuntaamaan sitä alueellisen työvoimatarpeen mukaan. Nyt tehdyn päätöksen perusteella hallitus tulee opetusministerinsä johdolla lisäämään ammatillisen peruskoulutuksen sisäänottomääriä heti ensi vuonna 2 200 oppilaalla ja oppisopimuspaikkoja myös reilulla kahdellatuhannella paikalla jo ensi vuonna. Oppisopimus mahdollistetaan myös virkasuhteisille eli mestari-oppipoika – tekemällä oppiminen ei enää jää ensi vuonna kiinni työsuhteen muodosta.

Näillä päätöksillä pyritään turvaamaan ammatillisesti koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus. Sen avulla varaudutaan ikärakenteen muutokseen ja uhkaavaan työvoimapulaan. Aloituspaikkamääriä lisäämällä pyritään lisäksi myös turvaamaan koulutustakuun toteutuminen.

Ammatillinen peruskoulutus muuttuu lähivuosina paitsi koulutuskiintiöiden, myös hallintonsa osalta. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kootaan kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä työ on käynnissä myös Hyvinkää-Riihimäen talouasalueella.

***

Kaikki toimet ovat siis käytössä.

On kuitenkin totta, että edelleen yrittäjien määrä Suomessa on pienempi kuin useimmissa muissa maissa. Verrattaessa yrittäjien osuutta 15–65-vuotiaista OECD-maissa, Suomessa on tällä htekellä 60 000 yrittäjää liian vähän. Lisäksi sukupolvenvaihdosta odottaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana tuo noin 60 000–80 000 yritystä.

On myös totta, että yrityksemme eivät tahdo jaksaa kasvaa. Ns. kasvuyrityksiä on yrityskannasta vai murto-osa, ehkä 0,2–3 prosenttia. Vain 3 prosenttia yrityksistä on viimeisen kolmen vuoden ajan kasvanut vähintään 10 prosenttia vuodessa. Huimasti, yli 30 prosenttia vuodessa kasvavia yrityksiä, on vain 50 kappaletta! Ja on hyvä muistaa, että kasvuyritykset tuottavat lopulta 80 prosenttia kaikista uusista työpaikoista.

Tuoreiden Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten luottamus ja usko yrittäjyyteen on kuitenkin vahvistumassa – uskon, että maamme nykyhallituksen vaikutus näkyy tässä. Yritysten määrä on ylittänyt neljännesmiljoonan rajan.

Vuonna 2006 Suomessa toimi 250378 yritystä. Yritysten määrä on kasvanut 14000:lla vuoden aikana. Tilastointimuutos selittää lisäyksestä 6000, joten aidoksi kasvuksi tuli viime vuonna 8000 yritystä. Tämä on enemmän kuin kertaakaan laman jälkeen.

Euroopan komission Flash Eurobarometer -kyselyn mukaan myös asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Erityisesti nuoremmat ikäluokat näyttävät suhtautuvan entistä avoimemmin yrittäjyyteen yhtenä uramahdollisuutena. Barometrin historiassa ensimmäistä kertaa on tapahtunut selkeä myönteinen muutos yrittäjäuraa kohtaan yhdessä jäsenmaassa; Suomessa.

Vielä lopuksi en malta olla nostamatta esille yhtä asiaa. Ei kaikki ole nimittäin nytkään näin hyvin.

Samaan aikaan kun nyt tehdään niin saamme myös olla valppaina. Tällä viikolla saimme huolestuneina lukea Helsingin Sanomien (27.11.2007) Vieraskynässä professori Heikki Niskakankaan kirjoituksen. Kirjoitus oli hyvä esimerkki suomalaisesta kateudesta. Niskakangas ehdotti tiistain Helsingin Sanomain Vieraskynä-palstalla yrittäjien veromallin ottamista Norjasta, jossa yhteisöveron ja osinkoveron summa on sama kuin ansiotulojen ylin marginaalivero. Norjassa molemmat ovat 48,16 prosenttia ja Saksassa noin 42 prosenttia. Professori esitti, että ansiotulojen marginaaliveroa tulisi siis alentaa roimasti ja osinkotuloja verottaa oikeasti.

Tämä Niskakankaan esittämä veromalli olisi kaikkea muuta kuin yrittämiseen ja työllistämiseen kannustava.

Suomen Yrittäjät vastasivat onneksi esitettyyn nopeasti ja myös Eero Lehti oli tämänkin asian kanssa heräillä.

Tiedotteessaan Suomen Yrittäjät totesivat, että ”Yrittäjäriskin kompensaation kannalta nykyisen osinkoverojärjestelmän ongelma on se, että vain vakavaraisten yritysten omistajat pääsevät ”nauttimaan” keskusteluissa usein esille otetusta 90.000 euron ”verovapaiden” – todellisuudessa kuitenkin jo yhteen kertaan verotettujen – voittojen nostamisesta. Tällaisia yrittäjiä on Suomessa noin 3000.

Tätä pienempiä yhteen kertaan verotettua osinkoa nostaa kaikkiaan noin 100.000 yrittäjää. Näiden yrittäjien omistamat yritykset ovat luomassa niitä paljon kysyttyjä ja kaivattuja työpaikkoja.

Yrittämisen karu todellisuus on valtaosassa tapauksia se, että oman yrityksen nettovarallisuus on reilusti alle sen maagisen miljoonan euron, jolla noihin mainittuihin kadehdittuihin summiin päästäisiin.

Verohallituksen tilastoista käy ilmi, että 3/4 yrittäjien tuloista verotetaan samalla tavalla kuin palkansaajan ansiotulo. Kolmannes yrittäjistä ansaitsi vähemmän kuin metalliteollisuuden minimipalkka.”

Nyt olemme oikealla uralla, mutta tämäkin esitys korostaa sitä, että meidän on syytä olla valppaina ja valvoa etujamme ja suomalaisen yhteiskunnan menestymisen etuja.

Ja olen vakuuttunut, että edelleen työn tekemiseen ja kasvuun tulee siis kannustaan tulevaisuudessakin nimen omaan verotusta tasaisesti alentamalla ja yrittäjyyden esteitä karsimalla.

****

Hyvät ystävät.

Sinivihreän hallituksen päämääränä on siis luoda vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa yrittäminen, työnteko, opiskelu ja eteenpäin pyrkiminen aina kannattavat. Tärkeintä on luoda toivoa siitä, että omaan elämään voi vaikuttaa aktiivisuudella ja ponnistuksista myös palkitaan.

Meidän ohjenuorana on se, että tämän maan tulee olla neljän vuoden päästä paremmassa kunnossa kuin se nyt. Kaiken perustan muodostaa se, että julkinen talous on nykyistä kestävämmällä pohjalla. Se edellyttää uudistavaa, eteenpäin katsovaa politiikkaa. Siitä myös hallitusohjelman nimi: Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.

Aloittelevat yrittäjät, kasvuyrittäjät, liiketoiminnan kypsässä vaiheessa olevat yrittäjät sekä sukupolvenvaihdosta pohtivat yrittäjät tietävät hyvin, etteivät kaikki asiat ole parhaassa mahdollisessa kunnossa – mekin tiedämme sen.

Yrittäjyyden eteen kannattaakin tehdä ja pitää tehdä nyt kaikki mahdollinen. Suomen kansantalous tarvitsee tulevaisuudessakin vankkaa kasvua väestön vanhenemisen takia. Tarvitaan kasvua. Kasvun takuumiehenä on lisääntyvä, menestyvä yrittäjyys.

Yrittäjyydelle myönteisistä olosuhteista huolehtiminen on siis yhteiskunnan, meidän kaikkien, yhteinen etu.

Hyvät ystävät – yrittäjät – näillä sanoilla haluan kanustaa meitä kaikkia yrittäjyyteen. Näillä sanoilla haluan kiittää Hämeen Yrittäjien toimitusjohtajaa Kyösti Vehmasta, joka nyt on siirtymässä ansaitulle eläkkeelle. Saamme olla Hämeessä ja Lopella kiitollisia sinulle. Näillä sanoilla haluan myös onnitella pian julkistettavaan Vuoden 2007 loppilaista yrittäjää ja toivottaa meille kaikille yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Ilman yrittämistä ei Suomi elä.

Kommentit