Tänään oli kyllä jotenkin aivan erityinen juhla ja tunnelma kun sain osallistua Hämeenlinnan Ilveskodin 25-vuotisjuhlaan Ojoisilla. Mahtavia sotaveteraaneja ja sotainvalidejä, ihastuttavia vanhoja lottia ja veteraanien puolisoita ja todella mukavat hoitajat pöytäseurana. Ja vielä erinomaista musiikkia Pansariprikaatin Panssarinyrkin ja Heidi Kyrön esittämänä. Täytyy sanoa, että tunnetta ja tunnelmaa oli.
Minulla oli kunnia pitää juhlapuhe talon hienossa juhlassa. Puheeni löytyy kokonaisuudessaan tuolta Kynästä-sivulta. Siinä nostin esille myös esitykseni veteraanien kuntoutusrahojen lisäämiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Valtiovarainministeri Petteri Orpon kanssa näistä monta kertaa puhuin ja viestittelin ja tiesin, että hän meidän puheenjohtaja näitä tulee esittämään. Edelleen iltapäivällä juhlapuhetta pitäessäni oli epäselvää saammeko esitysten tueksi myös muut hallituspuolueet ja juhlan lopussa yksi veteraani kysyi, että voinko luottaa mitä sanoit ja lupasit. Sanoin, että siihen voit luottaa, että parhaamme teemme ja periksi emme anna. Ja näin siinä kävikin.
Tänään maassamme elää siis yhä 22 000 vuosien 1939–1945 sotien veteraania. Heidän – teidän keski-ikänne – on kivunnut jo 91,5 vuoteen ja määrä vähentyy nopeasti. Sotaveteraaniliiton mukaan vuoden 2020 lopussa veteraanien määrä on 6 500 ja vuoden 2025 lopussa enää 1 200. Korkeaan ikään ehtineiden veteraanien palveluntarve on lisääntynyt. Minusta ei enää tarvitsisi puhua inviliditeettiasteista, prosenteista tai muista – vaan riittäisi puhua vain kunniakansalaisistamme. Sen pitäisi olla jo riittävä tae ja lupaus hoivasta, huolesta ja kuntoutuksesta. Invaliditeettiprosenttirajoja onkin laskettu.
Siksi osaltani tein kesällä esityksen, että veteraanien ja teidän puolisoiden kuntoutusmäärärahat pidetään riittävällä tasolla. Puheessani totesin tänään, että ”Sotainvalidien kunnallisten avopalvelujen haitta-asteraja tulee alentaa 10 prosenttiin. Se tuo sotilasvammalain ja valtion veteraanikuntoutuksen määrärahoista korvattavien kotipalveluiden piiriin noin 600 veteraania. Lisäksi rintamaveteraanien kunnalliset avopalvelut tulee turvata kaikille rintamaveteraaneille saattamalla tarvittavat määrärahat pysyvästi ”palveluiden tarvetta vastaavalle tasolle”, kuten tällä hetkellä on tehty vähintään 15 prosentin haitta-asteesta kärsiville sotainvalideille. Kunnallisia avopalveluita ovat muun muassa ateria-, kuljetus-, siivous-, vaatehuolto ja muut kodinhoitopalvelut.”
Illalla kello 20 sain valtiovarainministeri Petteri Orpolta viestin, että ”Itsenäisen Suomen täyttäessä ensi vuonna 100 vuotta Suomen hallitus haluaa vielä kerran panostaa sotiemme veteraanien palveluihin. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan. Tarjonta laajenee kattamaan kaikki kotona asuvat veteraanit, joilla on avopalveluiden tarvetta. Lisäksi aikaistetaan päätös laskea sotainvalidien haittaraja-astetta (15 % -> 10 %) astumaan voimaan jo vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin käytetään 10 miljoonaa euroa. Sen päälle vuonna 2017 lisärahaa palveluihin ohjataan yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yhteensä 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 5 miljoonaa euroa eli kaikkiaan yhteensä 40 miljoonaa euroa.”
Olipa hieno viesti ja upea kruunaus päivälle! Onnea vielä Ilveskoti ja kiitos hienosta juhlasta ja onnenkyynelistä, liikutuksenkyynelistä ja naurusta ja hymystä!
…
Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta – pääosassa työllisyys ja yrittäjyys
Hallitus siis sopi tänään veteraanirahojen ja muutosten lisäksi myös muusta liittyen vuoden 2017 budjettiin. Budjettiriihen keskiössä oli uuden valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla työllisyys ja yrittäjyys ja hallitus sopikin uusista työllisyystoimista, jotka sisältävät myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia. Lisäksi hallitus päätti kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista.
Ensi vuoden talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia enemmän kuin vuonna 2016. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 miljardia euroa vuonna 2017 ja verotuloiksi 41,6 miljardia euroa. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjan kasvua edelleen vuonna 2017, minkä lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Määrärahatasoa nostaa mm. kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset lisäykset sekä vuonna 2017 kasvavat panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet.
Lähde: VN tiedote
Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen aiemmin hallitusohjelmassa ja kevään 2016 kehysriihen yhteydessä päättämiä säästötoimia, mutta uusia leikkauksia ei tehty.
Mutta edelleen valtion budjetti on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan siis lisävelanotolla. Ensi vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan noin 111 miljardia euroa, mikä on noin 51 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018. Tilanne pitää seurata tarkasti ja olla valmis lisätoimenpiteisiin jos maali karkaa edelleen.
Hallituksen tavoitteena on siis lopulta nostaa maamme talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Budjettiriihessä hallitus etsikin uusia keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hallitus toimeenpanee jo aiemmin päätettyjä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä.
Palkansaajien verokevennykset kasvattavat työn tekemisen taloudellista kannattavuutta. Uusi yrittäjävähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen kuten myös meidän pitkään ajama maksuperusteinen ALV. Isot tavoitteet nyt lopulta maaliin ja yrittäjien arkeen. Yritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään lisäksi siihen liittyvää verotusta keventämällä.
Osana ensi vuoden talousarvioprosessia käynnistetään samalla kilpailukykysopimusta kunnioittaen vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelun työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi. Hallitus on valmis asettamaan kolmikantaisen työryhmän valmistelua varten ja on ehdottanut tätä työmarkkinajärjestöille. Kolmikantaisen työryhmän ehdotuksen takarajana on tiukka ja kunnianhimoinen eli syyskuun loppu. Ehdotuksen pohjalta tehtävät muutokset annetaan budjettilakeina tai niiden yhteydessä. Muutosten on astuttava lähtökohtaisesti voimaan 1.1.2017. Työntarkoitus on laatia yksi yhteinen esitys, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä valtiovarainministeriön arvion mukaan ja joka koostuu seuraavasta viidestä kokonaisuudesta:
• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset valtiontaloudelle ovat neutraalit.
• Ikääntyneiden kertaluonteisesta eläketuesta.
• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansio-osan käytöstä palkkatukena ja starttirahana.
• Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämisestä, keinoina esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelma, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat.
• Uudesta, työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta palkkamallista ja palkkaa täydentävästä tuesta pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville.
Toivotaan, että tässä löytyy kilpailukykysopimuksen tapaan yhteistä tahtoa neuvotella ja sopia. Iso ratkaisu ja tärkeä maamme tulevaisuuden kannalta.
Samalla sovittin myös uusista työllisyyttä tukevista toimista:
• Tehostetaan työvoimapalvelukokonaisuutta ja lisätään yksityisten palveluntuottajien käyttöä.
• Työn vastaanottaminen ei vastaisuudessa viivästytä työttömyysetuuksien maksatusta.
• Lisätään työkokeilun käyttöä.
• Puretaan ulosoton kannustinloukkuja työllistymisen edistämiseksi.
• Edistetään asuntorakentamista useilla eri toimilla. Parannetaan ARA-tuettujen asuntojen oikein kohdistumista 3 000 euron kuukausitulorajalla.
• Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otetaan käyttöön. Kannustimen tarkoituksena on nostaa Suomen kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten tuotantojen toteuttamispaikkana.
Isona asiana saimme torjuttua aiemman trion aikana suunnitellut päivähoitomaksujen korotukset. Petteri Orpo noustessaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi ilmoitti, että näitä korotuksia ei tule tehdä. Tänään hallitus päättikin Orpon esitykset perua korotukset ja toteuttaa samalla pienituloisille 2–3 hengen perheille kohdistetut päivähoitomaksujen kevennykset. Tämä parantaa erityisesti yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat kaikkiaan arviolta 10 miljoonalla eurolla.
Lisäksi käynnistetään vielä valmistelu puolivälitarkasteluun kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi.
Tässä vielä yhteen kottuna ensi vuoden budjetissa toimeenpantavat työllisyyspäätökset:
• Naispuolisten työntekijöiden työnantajille tulee 2 500 euron kertakorvaus, jolla tasataan perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia.
• Keväällä päätetty työttömyysetuuksien käytön laajeneminen muun muassa palkkatuen ja starttirahan käyttämiseen.
• Kilpailukykysopimukseen kytkeytyvät veronkevennykset
• Kotitalousvähennyksen korotus
• Yritysten sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero)
• Metsätilojen sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys)
• Yrittäjävähennys
• Maksuperusteinen arvonlisävero
• Aiemmin sovitun mukaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä
• TEM:n viime kevään yrittäjyys- ja työllisyyspaketit
Ja lisäksi hallitus toteuttaa yli 60-vuotaiden pitkäaikaistyöttömille tarkoitetun kertaluonteisen eläketuen. Eläketuki koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita.
Työn verotus kevenee
Ensi vuonna palkansaajien verotus kevenee lisäksi 515 miljoonalla eurolla pohjautuen kilpailukykysopimuksen yli 90 prosentin kattavuuteen. Tämän ansiosta palkkatulon verotus kevenee ensi vuonna keskimäärin 0,6 %-yksiköllä. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, yhteensä 135 miljoonalla eurolla. Hallitus sopi myös pienituloisimmille palkansaajille 30 miljoonan euron kohdentamisesta, jolla toteutetaan kilpailukykysopimuksen maksukorotuksen vaikutusta kompensoiva toimenpide. Malli ratkaistaan täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä. Lisäksi työn verotukseen toteutetaan kuluttajahintaindeksin mukainen vuotuinen tarkistus, joka keventää työn verotusta ensi vuonna noin 180 miljoonalla eurolla.
Kilpailukykysopimuksella on laajasti vaikutuksia myös talousarvioesityksen määrärahoihin. Ne nousevat nettomääräisesti yli 400 miljoonalla eurolla.
Talous pienessä kasvussa – julkinen talous edelleen alijäämäinen
Tänä ja ensi vuonna maamme BKT:n ennustetaan kasvavan noin prosentin vauhtia. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityistä kulutusta tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu ja työllisyydessä tapahtuva käänne parempaan. Vuonna 2017 työttömyysasteen ennustetaan alenevan.
Kokonaiskuva vuosista 2016–2018 on talouskasvun kannalta on kuitenkin erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Vienti kasvaa edelleen maailmankauppaa hitaammin ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Maamme julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet, vaikka julkiseen talouteen kohdistuu mittavia sopeutustoimia. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen.
Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu ensi vuonna. Kuntataloutta vahvistavat erityisesti hallitusohjelman liitteen 6. toimenpiteet, mutta myös muut tekijät, kuten vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus.
Niin ja meinasin unohtaa… Eli tänään päätettiin lisäksi vielä mittavasta maatalouden kriisipaketista. Paketti sisältää yhteensä 50 miljoona euroa eri kriisitoimien rahoittamiseksi. Kriisipaketista vuoden 2017 talousarvioesityksessä maatalouden kansalliseen tukeen lisätään 10 miljoonaa euroa. Tuki kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Lisäksi maatalousyrittäjien jaksamiseen kohdennetaan 1 miljoona euroa sekä lomitustoimintaan 10 miljoonaa euroa, joka käytetään mm. viljelijöiden maksujen alentamiseen.
Lisäksi maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella. Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan myös jatkamalla sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä vauhdittamalla.
Jo aiemmin on päätetty maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäämisestä 6,7 miljoonalla eurolla ja luonnonhaittakorvausten korottamisesta 20,3 miljoonalla eurolla. Samoin aiemmin päätetysti vuonna 2017 pääomitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastoa 38 miljoonalla eurolla ja elintarvikkeiden vientimarkkinoita avataan 1,5 miljoonalla eurolla osana biotalouden kärkihankkeita.
Ja nostetaan nyt vielä esille myös hieno periaatepäätös eli Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäätöksenä kohdennetaan 110 000 euroa naisten innovaatiopalkintoon.
Tässä nyt tiiviisti budjetista ja palaan aiheisiin tässä lähipäivinä laajemminkin.
…
Hämeen uusi maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen kokoomusryhmän ryhmäkokouksessa Ypäjällä ennen maakuntavaltuuston alkua.
Anna-Mari Ahonen Hämeen Maakuntajohtajaksi
Päivä alkoi kuitenkin jo aamusta Hämeen lounaisreunalta eli Ypäjältä. Pidimme ylimääräisen maakuntavaltuuston ja valitsimme uuden maakuntajohtajan Hämeeseen. Aikalailla ainutlaatuinen valinta olikin sillä Anna-Mari Ahonen valittiin tärkeään tehtävään täysin yksituumaisesti ja yksimielisesti. Hyvä näin sillä edessä on tärkeät kaksi vuotta kohti uutta Hämettä ja uudistuvaan sote-maakuntaa.
Onnea vielä Anna-Marille ja hienoa, että Häme sai kokoomustaustaisen maakuntajohtajan!
Hieno ja pitkä päivä takana. Palaan budjettiasioihin ja varmaan muihin vielä tässä. Ja vastaan myös kysymyksiin jos sellaisia nousee.