Ilta-Sanomat uutisoi tänään aamulla, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suunnittelevat ruuhkamaksut ja tiemaksut etenevät kovaa vauhtia. IS kirjoitti, että…
”Keväällä Uudellamaalla nähtiin tiesulkuja. Seuraavat ”sulut” Uudenmaan keskeisimmillä väylillä saattavat olla joko virtuaalisia tai perinteisemmin rakennettuja maksuportteja.”
Ilta-Sanomat vahvisti siis näin, että nyt ”tiemaksun nimellä kulkevaa autoilun sijaintipohjaista verottamista eli ns. ruuhkamaksuksikin kutsuttua hanketta ei suinkaan ole haudattu”.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on linjattu, että tiemaksuasia on tulee päätettäväksi kuluvan hallituskauden aikana. Tiemaksujärjestelmän iteroiva suunnittelu ja vaikutusten arviointi ovta nyt käynnistymässä. Uudistuksen maksumiehiksi ovat siis joutumassa omaa autoaan käyttävät ja erityisesti mm. työntakia pendelöivät henkilöt. Heitä tai meitä siis lohdutetaan sillä, että tiemaksut vähentäisivät siis ruuhkia. Eli käytännössä osalla ihmisistä ei olisi tämän jälkeen enää varaa käyttää omaa autoa. Näin todella kävisi sillä HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen selvityksen mukaan ruuhkamaksu olisi uusmaalaiselle autoilijalle jopa 1400 euroa vuodessa.
Tiemaksuja tai ruuhkamaksuja taasen perustellaan mm. liikenteen päästöillä. Näin ei kuitenkaan merkittävällä tavalla tule tapahtumaan vaan paljon järkevämpää olisi puuttua lisämaksujen ja raippaverojen sijaan siihen, että autokantamme uusiutusi. Itse siis en tule kannattamaan lisämaksuja henkilöautoliikenteelle enkä myöskään sellaista mallia mikä rankaisia autoa mm. työmatkoihin tai perheen harrastuksiin tarvivia yhtään nykyistä enempää. Parempi olisi esittämällämme tavalla luopua nyt muutaman vuoden ohjelmalla autoverosta ja saada näin autokanta uusiutumaan kohti päästöttömyyttä. Tieliikenteen Tietokeskus TT on laskenut, että autoveron poisto laskisi liikenteen CO2-päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 700 000 tonnia.
Autoverokertymään syntyvä miljardin euron aukko paikattaisiin vuotuisalla ajoneuvoverolla ja auton käytöllä. Samaan aikaan autoveron poistuessa uuden auton hinta laskisi noin 7 500 euroa ja maamme autokanta alkaisi muuttua nuorempaan, ekologisempaan ja turvallisemmaksi. Kovinkaan suurta korotusta ei muihin veroihin tarvittaisi, kun osa siirtyisi auton käyttämiseen ja uusien autojen hinnanlasku tarkoittaisi myös lisääntyvää autokauppaa ja sitä kautta myös lisääntyviä verotuottoja.
Tämä tien pätkä Lopen Maakylästä Vihtijärvelle on saamassa vihdoin uuden asfaltin. Pieniä selkävoittoja sentään asfalttisodassa. Yritän vielä saada mukaan lisää Hämeen teitä tämänkin kesän asfaltointiohjelmaa. Tarpeita on Heinolasta Ypäjälle ihan jokaisessa kunnassamme.
Valtion tieliikenteeltä keräämät verot olivat vuonna 2018 noin 8,1 miljardia euroa. Ja tästä jättipotista vuosittain vuosittain vain noin 1/10 eli noin 0,8 miljardia palautuu tieverkkon rahootukseen mm. peruskorjauksiin. Eli kyllä autoilijoita jo kupataan ihan riittämiin ja vastaesityksenä Marinin hallitukselle ehdotan autoverosta luopumisen lisäksi sitä, että liikenteeltä kerätyistä verotuloista selvästi nykyistä suurempi rahasumma palautettaisiin mm. tiestön korjausvelan maksamiseen. Esimerkiksi nyt olisi enemmän kuin järkevää nostaa asfaltoinnin määrä 90-luvun laman tapaan yli 6000 km vuositasolla, kun vielä öljynkin matalahinta heijastelee myös asfaltin hintaan sitä laskevasti. Paremmassa kunnossa olevat tiet olisivat myös satsaus maamme elinvoimaan ja työllisyyteen sillä iso osa maamme tavaraliikenteestä kulkee hamassa tulevaisuudessakin kumipyörillä.
Ja onhan näitä kannustimia muitakin. En ymmärrä, että miksi esimerkiksi sähkömoottoripyörän veroprosentti on 9,8, kun vastaavasti sähköautolla se on 2,7 prosenttia. Sähkömoottoripyörien veron tapaan myös kaikkien moottoripyörien veroprosentti on 2,4 kertaa korkeampi kuin vastaavan CO2-päästötason autoilla.
Samaan aikaa kun itse parantaisin tiestöämme niin panostaisin myös raiteisiin. Esimerkiksi pääradan välityskyvyn parantaminen olisi sellainen hanke minkä soisi jälleen kummallisen jumin jälkeen etenevän. Pääradan lisäraiteiden suunnitelmat pitäisi nyt pian saada kuntoon niin, että olisimme mukana EU:n infrahankkeiden tukihaussa täydellä voimalla.
Eli liikenteen päästöjä voisi hyvin laskea muutenkin kuin raippaveroilla ja veroruuvin kiristämisellä. Ja liikenteen verotusta tarkasteltaessa pidemmällä aikajänteellä pitää silloinkin huolehtia, että pitkien etäisyyksien maassa meidän omaa autoa tarvitsevien tilanne ei käy tukalaksi. Ratkaisuja tähänkin on olemassa.
Tänään eduskunnassa keskusteltiin kyselytunnilla myös Puolustusvoimien HX-hankkeesta ja EU:n uusista korona kriisin elpymisrahastoista. HX-hanke toivottavasti etenee vaikka vasemmistoliitto näyttääkin yhä rajummin hanketta vastustavan ja kritisoivan. Itse uskon, että Li Anderssonin joukot vain hakevat tästä itselleen epäreilua neuvotteluruuvia. Kiristävät uskottavan maanpuolustuksen rahoituksella itselleen miljardin tai kaksi jonnekin jaettavaksi. Aikamoista pelin politiikkaa ja toivottavasti keskusta viheltää tältä pikaisesti pelin poikki ja ei anna yhtään vihervasemmistolle enää tilaan turvallisuudella pelaamiseen.
EU:n aiemmin jo toukokuussa hyväksyttyjen yli 500 mrd euron jättirahastojen (EVM:n koronarahastojen) ympärillä onkin sitten syntymässä aivan uudenlainen sotku. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg totesi tänään Iltalehdessä, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni ei olisi noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia. Perustuslakivaliokunta edellytti, että EVM-lainoilta talouspoliittista ehdollisuutta, mutta koronahätäpaketissa tätä ei olekaa. Myös Perustuslakiblogissa Tampereen julkisoikeuden apulaisprofessori ja valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen kirjoittaa huolestuttavaan sävyyn Kulmunin toiminnasta. Kannattaa lukea. Asia varmasti nousee vielä selvityksiin myös eduskunnassa ja saa nähdä nouseeko muuallakin.
Ja nyt siis Keskustan Katri Kulmuni valtiovarainministerinä on viemässä maatamme mukaan vieläkin massiivisempaan 750 miljardin euron elpymisrahastoon, mistä lisäksi peräti 500 miljardia olisi ihan puhdasta tukea EU:n kriisimaille ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Nyt Suomen tulisikin palata takaisin ns. Hansa-maisen joukkoon. Tehdä siis yhteistyötä tiukkaa talouskuria vaativien maiden kanssa eikä asemoida itseään mihinkään uuteen tai muualle vaikka meillä tiukka talouskuri kotimaassa taitaakin olla vain muisto enää.