Itärajan turvallisuus taataan kaikissa tilanteissa – ”Suomella on oltava itsenäinen ja uskottava kyky ylläpitää rajaturvallisuuttaan”

Blogi, tiistaina 05.03.2024

Tänään oli mielenkiintoinen päivä, kun pääsin rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaaran kutsuman tutustumaan Rajavartiolaitoksen toimintaan Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella sijaitsevat itärajan kolme suurinta kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Nuijamaa, Vaalimaa ja Imatra. Lisäksi Vainikkalassa on ainut Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenteen rautatierajanylityspaikka ja Parikkalassa tilapäinen rajanylityspaikka. Nythän toki tilanne on erilainen, kun Venäjän hybridihyökkäyksien takia itäraja on jouduttu pitämään suljettuna jo viime loppusyksystä lähtien.

Eli aamusta aikaisin kopterilla matkaan Helsingistä vartiolentolaivueen tukikohdasta ja sieltä siirtyminen Immolaan. Immolallahan on mielenkiintoinen ja pitkä historia. Lentokentän suunnittelu alkoi jo vuonna 1933 ja se valmistui kreivin aikaan vuonna 1936 ennen sotia. Ennen toista maailmansotaa, mutta myös itse sodan aikana Immolassa oli Suomen ilmavoimien tukikohta ja muistammehan historiastamme myös sen miten Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimiä tämän 75-vuotispäivänä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 saksalainen lento-osasto Kuhlmey toimi pääosin Immolasta käsin. Tänään Immolan lentokentän läheisyydessä sijaitsevat siis Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta ja Raja- ja merivartiokoulun Imatran koulutuskeskus, ja Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat lentokentältä käsin.

Rajavartiolaitoksella on siis paraikaa käynnissä itärajan esteaidan rakentaminen. Este parantaa rajaturvallisuutta ja häiriötilanteiden hallintaa ja suunnitellun esteaidan rakentaminen kestää 3–4 vuotta. Meillä on oltava itsenäinen ja uskottava kyky ylläpitää rajaturvallisuuttaan ja nyt rakennettavalla itärajan esteaidalla on merkittävä osa tätä kykyä. Esteaita tehostaa rajavalvontaamme tässä ja nyt, mutta tukee myös merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla. Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa ja se osaltaan myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.

Lentoasema nro 6 🇫🇮 Immolan kentälle laskeutui aikanaan ei niin mieluisiakin vieraita. Toki vain korpraalitasoa. Tänään Super Pumalla Helsingistä Immolaan. Tutustuminen Kaakkois-Suomen Rajavartiostoon ja myös Raja- ja Merivartiokouluun. 🇫🇮

Nyt on käynnissä on siis ns. PRIO 1 -vaiheen toimeenpano, jossa esteaitaa rakennetaan rajanylityspaikoille lähialueineen noin 70 kilometriä tämän ja ensi vuoden aikana. Kokonaissuunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan noin 200 kilometrin matkalle 1 300 kilometriä pitkälle itärajallemme. Itse nostin esille myös tänään sen, että raja-aitaa rakennettaisiin vielä tätäkin enemmän sillä pitkän maarajan hallinta voi muuten olla jatkossa hyvinkin haastavaa. Nyt päätetty 200 km raja-aitaosuus on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026. Pääosa esteestä tulee sijoittumaan siis nyt kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Koko rajan pituudelle estettä ei ole järkevää rakentaa, mutta minusta nyt päätettyä enemmän kuitenkin.

Rahavartiolaitos kertoo, että ”Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus, joka tulee olemaan tärkeä rajavalvonnan työkalu. Edes tämä kokonaisuus ei ole yksinään ratkaisu mihinkään uhkaan, vaan on osa rajojen valvonnan kokonaisuutta. Esteaita antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevalla tavalla häiriötilanteiden hallintaa paljastamalla, estämällä, hidastamalla ja ohjaamalla ihmisten liikkumista rajalla. Aidan viereen rakennettavan tien avulla Rajavartiolaitos pystyy reagoimaan huomattavasti nykyistä nopeammin tapahtumiin valtakunnan rajalla. Muut keinot rajavalvonnan tehostamiseksi, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen raja-alueille eivät olisi esteaitaa halvempia eivätkä nopeampia ratkaisuja. Esteaidan elinkaari on noin 50 vuotta, mutta tekninen valvontajärjestelmä

joudutaan uusimaan noin kymmenen vuoden välein.”

Nyt kello 21.20 ja Rakuunassa. Todella antoisa ja hieno päivä ja upea huomata miten rajallamme valmistaudutaan kaikkeen mahdolliseen ja enempäänkin. Maamme koskemattomuus turvataan siis kaikissa tilanteissa ja tarvittavin keinoin.

Huomenna sitten vielä Nuijamaalle.

Nukun yöni tämän päivän vierailun jälkeen paremmin.

 

 

Kommentit