Istukaa pöytään ja keskustelkaa peurojen ja kauriiden aiheuttamista ongelmista
Maanteillämme tapahtuu vuosittain yli 13000 riistaonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin 1500-2000, mutta samaan aikaan valkohäntäpeura- ja metsäkauriskolareiden määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet nykyiseen yli 11 000 kolariin. Selitys tähän on yksinkertainen. Hirvikantamme on kutistunut 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä nykyiseen vajaaseen 90 000 hirveen, kun taas kuluvan vuosituhannen aikana valkohäntäpeurakanta on jopa 2,5-kertaistunut. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maassamme oli viime talvena noin 125 000 
valkohäntäpeuraa. Alueellisesti ja nykyisin monissa taajamissa aivan ihmisten pihoissa kasvaa ja vahvistuu vauhdilla myös vielä kauriskantakin. Tehtävää meillä metsästäjillä siis riittää.
Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit aiheuttavat koko ajan kasvavia lisäkustannuksia myös maanviljelijöille. Viestejä tulee, miten viljeltäviä lajeja on väistämättä vaihdettava, sillä satovahingot ovat olleet niin mittavia. Kevään harsot menevät peurojen temmeltäessä rikki ja mansikanviljelijät joutuvat aitaamaan jopa sähköaidoin kokonaisia peltoalueita jne. Tämä edellyttää myös meiltä metsästäjiltä kohdennettuja toimia ja myös herkkää kuuntelevaa korvaa maanviljelijöiden suuntaan. Ja hirvien aiheuttamat tuhothan taimikoille ovat sitten olleet huolena jo paljon pidempään ja näin ollen myös tutumpia.
Myös kasvaneet valkohäntäpeura- ja kauriskannat näkyvät kolarimäärissä. Peltiä menee siis joka vuosi yhä enemmän ruttuun. Onneksi kuolemaan johtaneiden kolareiden määrät ovat vähentyneet, mutta aina siihenkin on edelleenkin riski vaikka nokkaa osuisi vaikkapa vain sen piskuinen kauris. Näitä ehkäistäksemme onkin syksyn jahtikauden alun metsästystä haluttu ja hyvä edelleen kohdentaa monin paikoin teiden lähettyvillä oleville pelloille.
Itse päättäjänä ja myös metsästäjänä saan koko ajan enemmän ja enemmän yhteydenottoja nimenomaan valkohäntäpeurojen aiheuttamiin ongelmiin ja kolareihin liittyen. Aika-ajoin mm. maanomistajien ja maanviljelijöiden viestit ovat varsin suorasukaisia ja ymmärrettävästi myös turhautuneita. Kannustankin kaikkia niitä metsästysseuroja, joiden alueella nämä kasvavat valkohäntäpeura- ja kauriskannat aiheuttavat huolta, niin nimenomaan juuri nyt avoimeen ja suorasanaiseen keskusteluun maanviljelijöiden ja maanomistajien kanssa. Kasvavat ongelmat voidaan ja pitää ratkaista ja se tapahtuu parhaiten avoimen keskustelun kautta. Kannustan vaikka istumaan ihan yhteiseen pöytään tai menemään yhdessä katsomaan sinne pellonlaidalle mitä voitaisiin ongelmalle yhdessä tehdä. Ja mehän voidaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
metsästäjä