Kun tarkkoja ollaan niin Nato-sopimus ei ole sopimus vaan yhteisymmärryspöytäkirja. Kyse on myös itseasiassa jo vuosia toiminneen käytännön kirjaamisesta ylös. Pöytäkirjanmukaisella tavalla on siis toimittu jo pitkään eli Suomi on antanut ns. isäntämaatukea meillä järjestetyissä kansainvälisissä harjoituksissa ennenkin. Nyt vain nämä käytänteet kirjataan pöytäkirjaan.
Kyse siis siitä, että maamme lupaa tukea meitä auttamaan tai tänne harjoittelemaan tulevia joukkoja. Kyse voi siis olla yhteisestä kansainvälisestä harjoituksesta tai yhtä hyvin kriisitilanteesta missä tarvitsemme apua. Tuki pitää sisällään mm. polttoainehuoltoa ja myös ruokahuoltoa. Mutta ei ilmaiseksi vaan näistä palveluista maksetaan ja toki sovitaan tämän allekirjoituksenkin jälkeen aina tapauskohtaisesti.
Voisi siis yksinkertaistaan, että yhteisymmärryspöytäkirjassa kirjataan ylös kaikki se mistä on yhteisymmärrys sellaisia tilanteita silmällä pitäen missä apua pyydetään ja tarvitaan. Tällaiset ennalta sovitut ja vakioidut toimintamallit helpottava toimintaa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Puhutaan siis usein ns. Nato standarsoiduista toimintamalleista.
On hyvä vielä alleviivata, että yhteisymmärryspöytäkirja ei kuitenkaan velvoita kumpaakaa osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua tai joukkoja. Kyse ei siis ole sellaista ”avusta” mitä esimerkiksi Venäjä on ”antanut” Krimillä tai Ukrainassa. Me päätämme siis jatkossakin aina tapauskohtaisesti pyydämmekö apua ja annammeko esimerkiksi harjoituksissa muiden maiden joukoille luvan toimia meidän alueella. Pöytäkirja ei siis avaa maamme maaperää eikä ilmatilaakaan vieraiden maiden koneille tai joukoille automaattisesti. Maatamme siis voida käyttää pöytäkirjankaan jälkeen automaattisesti esimerkiksi kauttakulkuun toiseen maahan tai muuta sellaista.
Isäntamaatuki siis tähtää ennen muuta siihen, että meillä on valmius ottaa vastaan apua ja muilla valmius sitä antaa tarvittaessa. Kyse voi siis olla esimerkiksi ympäristökatastrofista tai terrori-iskusta joiden jälkeen voisimme tarvita apua. Tai merkittävissä häiriötilanteissa ja turvallisuusuhkien alla. Tällaisiin tehtäviin apuuntuleville joukoille takaisimme tällä pöytäkirjalla huollon ns. omakustannehintaan.
Hyvä on muuten huomata, että asiaa on valmisteltu Naton kanssa jo vuodesta 2001 lähtien. Työn siis aloitti pääministeri Paavo Lipponen toisen hallituksensa kanssa. Tämän hallituksen ulkoministerinä toimi ensin Tarja Halonen ja sittemmin Erkki Tuomioja. Nato isäntamaasopimusta voi siis hyvin pitää juurikin Erkki Tuomiojan ansiona ja kätilöimänä. Mutta välissä tätä työtä ovat tehneet myös keskustajohtoiset hallitukset ja myös vasemmistoliitto on ollut mukana valmistelussa hallituksessa Paavo Arhinmäen johdolla TP-Utvan jäsenenä. Ja ei myöskään Perussuomalaiset ole tätä kyseenalaistaneet lukuisissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa joita hekin ovat olleet osana parlamentaarista työtä tekemässä. Voi siis hyvin todeta, että tätä yhteistyömallia ovat olleet tukemassa ja eteenpäin viemässä kaikki eduskunnassa toimivat puolueet. Ja se toisaalta hyvä ja tärkeääkin. On hyvä, että isoista ja pienemmistäkin ulkopoliittisista ratkaisuista vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys.
Viekö sopimus meitä kohti Natoa. Voi ainakin todeta, että olemme niin lähellä Natoa kuin se ilman Natoon kuulumista on mahdollista. Toisaalta siis vain Naton turvatakuut meiltä enää puuttuvat.
Itse pidän pöytäkirjaa lähinnä jo olemassa olevien ja toimivien käytänteiden selkeyttämisenä. On hyvä, että tällaiset asiat on kirjattu ns. mustaa valkoisella ylös. Päätösvalta on kuitenkin jatkossakin meillä itsellämme. Mutta toki kannattaa muistaa sekin, että avun antamisesta taasen päätösvalta on muilla. Varmuutta avusta edes pahimmassa tilanteessa ei meillä ole. Meidän on valmistauduttava siihen, että voimme kohdata tulevaisuudessakin kaikki uhkat ovat ne sitten sotilaallisia tai muita yksin. Turvatakuita meille ei kukaan ole luvannut.
Voisi siis kiteyttää, että osalle tullut jo taiteenlajiksi: Kuinka lähellä voi olla Natoa olematta Natossa.
…
Torstaita. Hyvää huomenta blogini lukijat. Hieno huomata, että kesälomien jälkeen jälleen täälläkin aikamoinen kävijämäärä. Kesällä käytiin muutamassa sadassa lukijassa päivittäin ja nyt jälleen kivuttu normaaleihin määriin. Yli tuhannekin lukijan päiviä siis jälleen. Hienoa.
Tänään menen vierailumme tiistaisen kouluvisiitin jälkeen toimintakeskuskukseen. Sinne tuli kutsu ja haluavat kuulla kansanedustajan työstä. Mutta aloitetaan nyt päivä kotitoimistossa. Ja Helsingissäkin budjettineuvottelut jatkuvat. Palataan niihinkin.
…
Kello 21.50 ja Helsingissä.
Tänään iso päätös oli ratkaisu ensi vuoden budjetista. Budjetti on kokonaisuutena hyvä neuvottelutulos vakavassa tilanteessa. Toki työ kasvun edistämiseksi ja julkisen velan tasapainottamiseksi on vasta alussa ja todennäköisesti lisää toimiakin tarvitaan. Mutta hyvä, että nyt myös rakennetoimet etenevät uusilla tehdyillä päätöksillä. Merkittävin näistä on uusi sote-budjettikehys, jolla luodaan uusi työkalu kustannusten hallintaan. Suomen ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia, joten myös ratkaisut ovat rakenneuudistuksia. Siksi näissä eteneminen on välttämätöntä.
Me emme lähteneet hakemaan riihen neuvotteluista yksittäisiä pistevoittoja. Tällaisessa taloustilanteessa ei sellaisiin ole varaa eikä myöskään mitään järkeä. Budjetin kokonaisuus on ratkaiseva. Ensi vuonna 2015 astuukin voimaan sopeutustoimia kolmen miljardin euron edestä. Maamme taloutta siis laitetaan kuntoon määrätietoisesti ja velaksi elämisen lopettamiseksi tehdään työtä. Velkaantuminen väheneekin tämän vuoden 7,4 miljardista 4,5 miljardiin. Sekin on tosin paljon ja liikaa. Lisävelkaantuminen johtuu heikentyneestä talousarviosta, joka vähentää verokertymäarviota. Mahdolliset lisäleikkaukset tässä tilanteessa olisivat jo saattaneet vaarantaa ensi vuoden heikon talouskasvun. Budjetin kokonaisuus on oikea. Ja muuten valtion menot pienenevät 1 miljardin miesmuistiin ensimmäisen kerran ensi vuonna.
Yksi tärkeä asia oli se, että saimme lisättyä rahaa perusopetukseen. Yleisen oppivelvollisuusiän nostamisesta luovutaan, ja varat 15 milj. kohdistetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Siis juuri niin kuin täällä olen viime päivinä kirjoittanut ja esittänyt. Mallimme siis toteutuu yksi yhteen ja esimerkiksi koulunkäyntiavustajien lisäämiseksi varataan lisää 10 milj. ja myös 10 milj. vielä lisää ryhmäkokojen pienentämiseen SDP:n Antti Rinteen esitykseen verrattuna.
Korkeakoulu, tutkimus ja innovaatiorahoituksen osalta saimme myös huomattavia parannuksia Rinteen budjettiesitykseen verrattuna. Koulutukseen ja osaamiseen kaavaillut lisäsäästöt saatiin torpattua. Pelkästään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomittamiseen suunnataan 200 miljoonaa euroa. Tekesille ja Suomen Akatemialle esitetyt lisäleikkaukset peruttiin. Kokoomuksen kädenjälki osaamisen ja sivistyksen puolueena näkyy budjetin lopputuloksessa siis huomattavasti.
Merkittävää oli myös se, että saimme laajennettua lapsivähennykset myös keskituloisiin. Näin sen aikanaan lupasimme ja näin sen vaadimme myös toteutuvan. Lapsilisäleikkauksen hyvitykseksi tuleva lapsivähennys on 100 euroa lapsesta. Vähennyksen saa korkeintaan neljästä lapsesta. Kahden vanhemman perheessä molemmat vanhemmat saavat lapsivähennyksen täysimääräisesti 3 000 euron kuukausituloihin eli 36 000 euron vuosituloihin asti. Tästä vähennys sitten pienenee portaittain aina 3 500 euron kuukausituloihin asti eli 42 000 euron vuosituloihin. Verovähennys tehdään suoraan verosta. Minusta malli aika monimutkainen ja ehkä olisi ollut järkevämpää perua lapsilisäleikkaus kokonaan, mutta nyt näin. Tämäkin siis paljon parempi kuin Antti Rinteen alkuperäinen esitys.
Lisäksi eläketuloa huojennetaan 70 miljoonaa. Niin ja minulle myös tärkeä asia oli se, että lisäleikkauksista Puolustusvoimiin nyt luovutaan. Eikä lisäleikkauksia myöskään poliisiin. Itseasiassa kehyspäätökseen nähden Poliisin määrärahoihin tulee 6,5 miljoonan euron lisäys. Tässäkin siis järki voitti. Ja lisäksi vielä liikenneverkko saa lisäbudjetista 50 miljoonaa euroa.Todellakin tarpeeseen sekin.
Ja liikennehankkeista pitää nostaa esille muutama. Ensi vuonna useita uusia väyläinvestointeja käynnistetään ja niistä voisi mainita ainakin Riihimäen kolmioraiteen rakentamisen, Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisäämisen ja moottoritielle tehdään uusi valtatie 3:lle rakennettava Arolammin eritasoliittymä. Hymyilen. Työ tuotti tulosta.
Mutta tässä nyt lyhyesti muutama kysymys jotka ehkä eniten aiheuttivat teiltäkin yhteydenottoja ennen riihtä. Hyvä muistaa, että uusi VM:n arvio taloustilanteesta muutti tilannetta. Vaikeuskerrointa siis todellakin riitti. VM arvioi, että tänä vuonna maamme talous ei kasva, ja ensi vuonna kasvu on hidasta.
Tässä vielä virallinen tiedote Budjetista ja vastaan mielelläni kysymyksiinkin. Ja palaan täälläkin budjettiin vielä monta kertaa varmasti. Mennään yksityiskohtiin sitten tarkemmin.
….
Vierailulla Päiväkeskuksessa.
Päivällä ehdin Helsinkiä piipahtaa myös tällä kertaa vierailulla Päiväkeskus Pihlajassa. Hienoa toimintaan ja joka päivä erilaisia teemoja ja aiheita ikäihmisille. Tänään toistakymmentä vanhaa rouhaa oli käsityöpuuhissa ja ne päätettiin päiväkahviin ja politiikkaan. Mukava tuokio ja aiheina niin maailman tilanne kuin lähipalvelutkin. Ja vaikka esillä oli ikäihmistenkin palvelut ja hoiva niin myös lasten ja nuorten asiat. Mihinkäs äidit huolestaan pääsisivät. Hieno tunnelma.
Kiitokset vielä Ritva Voivalalle ja Aune Lekokalle järjestelyistä ja kaikille mukana olleille. Tullaan toistekin ja katsotaan jos vaikka saataisiin jollain järjestymään vaikka kyyti eduskuntavierailullekin. Ideoita matkan kustantamiseksi otetaan siis vastaan. Kuka haluaisi sponssata?
….
Nyt kello jo paljon. Huomenna palataan ulkopolitiikan pariin Mäntyniemessä. Ulkoasiainvaliokunnan kanssa aamusta säännöllinen keskustelutilaisuus Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön kanssa. Aiheista ei varmastikaan pulaa tälläkään kertaa. Valitettavasti liikaakin aiheita. Venäjän toiminta menee entistä röyhkeämmäksi niin Ukrainassa kuin meillä Suomessakin. Tilanne on vakava ja täytyy toivoa, että EU ja muut maat löytäisivät keinoja suojata nyt ukrainalaisia ja Ukrainaa. Ja myös ilmatilanloukkaukset meitä kohtaan pitää saada loppumaan. Venäjän tulee palata kunnioittamaan itsenäisten maiden rajoja.