On sanottu, että kunnan menestyminen on suoraan verrannollinen yritystensä hyvinvointiin niiden työllistämiskykyyn ja kannattavuuteen. Tämä varmasti pitää paikkansa. Menestyksen avaintekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys.
Tämän valtuustokauden alussa Lopen kunnassa luottamushenkilöiden toivomuksesta perustettiin kuntaan uusi elinkeinolautakunta ja laadittiin pitkän tauon jälkeen kuntaamme jälleen oma elinkeinostrategia yhdessä Lopen Yrittäjien kanssa. Elinkeinolautakunnassa on mukana useita yrittäjätaustaisia luottamushenkilöitä puheenjohtajana mm. rakennusalan yrittäjä Harri Nurmo ja jäseninä mm. vuoden loppuun Lopen Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Teuvo Zetterman, kuljetusalalla pitkän yrittäjätyön tehnyt Raili Vuorinen jne. mutta mukana kokouksissa on myös EKES:n toimitusjohtaja Pekka Peitiäinen ja Lopen Yrittäjäjärjestön edustaja jne.
Nämä olivat tärkeitä päätöksiä – päänavauksia. Uskallan todeta ja väittää, että tämän kahden vuoden aikana kuntamme on ottanut aiempaa selkeämmän yrittäjäystävällisen otteen kunnan kehittämiseen. Kunnan elinkeinopolitiikka on osaltaan tukenut sitä työtä, mitä yrittäjät ovat kunnan alueella tehneet kuntamme menestymisen ja mm. työllisyyden eteen jo vuosikymmeniä. Vuonna 2005 tammi-syyskuun aikana kuntaamme syntyi 23 uutta yritystä ja tänä vuonna samassa ajassa uusia yrityksiä rekisteröitiin Lopelle peräti 45. Samaan aikaan Hausjärvelle uusia yrityksiä syntyi 16 ja Riihimäelle 93. Koko seutukunnalle peräti 154. Vertailuna voi mainita esimerkiksi eteläisen naapurimme Hyvinkään kaupungin, minkä luvuksi saatiin 152, mikä on noin 40 yritystä edellisvuotta vähemmän.
Riihimäen seutukunnalla menee siis kokonaisuutenakin hyvin ja se hyödyttää koko seutukuntaa. Pitäisikö tulevaisuudessa – tapahtuu kuntakentällä sitten mitä tahansa – tehdäkin entistä aktiivisempaa elinkeinopolitiikkaa yhdessä koko seutukunnan kanssa?
***
Viimeisen kahden vuoden aikana olemme myyneet Lopella lisäksi useamman yritystontin, varautuneet maapolitiikassa vetovoimaisten alueiden tulevaisuuden näkymiin ja jatkaneet aktiivista kaavoituspolitiikkaa. Ja merkittävänä päänavauksena rakennuttaneet kunnan toimesta yritystalon Kantatie 54:n varteen, minkä vuokralle menosta on jo meillä tietoa. Ja osittain on kunnallamme ollut sormet pelissä myös muutamia vanhojen teollisuustilojen käyttöön saamisessa.
Kaikki ponnistukset eivät kuitenkaan ole tuottaneet haluttua tulosta eivätkä tuota tulevaisuudessakaan. Luvan yrittäjältä saaneena voin tässä kertoa yhden esimerkin. Maineikas Lundia etsi uuden omistajansa kanssa uusia toimitiloja seutukunnalta. Lopen kunta oli tässä aktiivisessa roolissa. Niin kuin hyvin tiedämme, yritys valitsi paikakseen Hausjärven Erkylän – meidän seutukuntamme – kaikesta huolimatta – hyvä niin. Mutta mitä totesi yrityksen omistaja Ilkka Brotherus neuvotteluista: ”Lopelle voin antaa asioiden hoidosta ja neuvotteluista täyden kympin, jos muille seutukunnalla annamme yhdeksikön”. Se kertoo jotain.
***
Tärkeässä roolissa alueemme vetovoimaisuuteen on myös varmasti vaikuttaneet TE-keskuksen starttirahajärjestelmät ja muut rahoitusjärjestelmät, väestönkasvun myötä kasvava palvelujen kysyntä ja kotitalousvähennyksen myönteinen vaikutus palveluyrittäjyyteen. Niitä ei pidä väheksyä – eikä mainetta ottaa kunnalle tai itselleen – vaan minusta reilusti iloita yhdessä siitä, että alueemme kehittyy myönteisesti.
***
Kunnan elinkeinopolitiikan perustana tulee kuitenkin olla se, että kunta tekee entistä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä kunnan nykyisten yritysten kanssa. Tämä vaatii toimivaa ja jatkuvaa keskusteluyhteyttä yrittäjäjärjestön kanssa, mutta myös aktiivista tilanteen seuraamista muutenkin. Olemmekin sopineet, että kunnan ja Lopen Yrittäjien kahdenkeskiset säännölliset neuvottelut käynnistetään uudestaan ja yhteisiä tapaamisia järjestetään muutenkin säännöllisesti.
Kunnat ovat nimittäin elinkeinopolitiikan keskiössä. Niillä on tärkeä rooli yritysten toimintaympäristön rakentajina. Ministeri Mauri Pekkarinen totesi: ” Kunnilla on määrätyt lakisääteiset tehtävät, joihin liittyy oma normiohjaus ja rahoitus. Elinkeinopolitiikka ei kuulu siihen. Mutta niiden kuntien, jotka haluavat aidosti kehittää omaa menestymistään, täytyy nostaa elinkeinopolitiikka korkealle prioriteettiasemassa. Elinkeinotoiminnan menestymisestä tulee kunnan menestyksen aineellinen perusta: työpaikkoja, verotuloja, ostovoimaa.”
Elinkeinopolitiikka käsittää myös koulutustarjonnasta ja tämän kautta osaavasta työvoimasta huolehtimisen. Se käsittää myös kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät asiat, kuntien hankinnat, kuntien palvelujen järjestämisen, yhteistyön seutukunnan muiden kuntien kanssa, elinkeinojen kehittämiseen liittyvän hanketoiminnan ja tottakai myös elinkeinopalvelut ja tarpeellisen uusyrityshankinnan.
Mutta yrityksille ja yritysten menestymiselle on myös tärkeää, että kunnalliset peruspalvelut, liikenneasiat, kunnallistekniikka sekä kuntatalous ovat hyvässä kunnossa. Voin väittää, että hyvin hoidettu elinkeinopolitiikka on kunnan parasta sosiaali- ja yleistä hyvinvointipolitiikkaa.
Ei vain yritetä yhdessä vaan myös tehdään yhdessä!
Lopella 31.10.2006
Timo Heinonen
kunnanvaltuuston puheenjohtaja