Hyvää Yrittäjän päivää ja kiitos! – ALV:n alarajan nosto olisi tehokas keino luoda lisää työtä ja kasvua

Blogi, maanantaina 05.09.2016

Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (VATT) julkaisi kesälomakaudella selvityksen pienten yritysten ALV:eista. Tutkimus paljasti ja vahvisti tiedetyn eli arvonlisäveron (alv) alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua. Yrityksen liikevaihtoon perustuva rajan (2016 lähtein 10 000 euroa, aiemmin 8 500 euroa) alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostoja. Rajan ylittäminen lisää merkittävästi hallinnollisia kuluja ja byrokratiaa ja näin raja luo yrityksille kannustimen pysyä pienenä. VATT:n selvityksen mukaan suuri määrä yrityksiä kasautuu Suomessa juuri alarajan alle. Tätä havaintoa selittävät alv-raportointiin ja alv-järjestelmän yksityiskohtien ymmärtämiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset.

Maassamme toimiikin poikkeuksellisen paljon niin kutsuttuja yksinyrittäjiä. Heitä on tällä hetkellä yli 170 000 ja määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan meillä on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Yrittämisestä ei siis kannata olla kateellinen. Se on kovaa työtä ja monesti ilman vapaata ja lomia ja jopa ilman mahdollisuutta sairastaa.

88Tämän vuoden alkuun asti yritys joutui maksamaan arvonlisäveroa, kun sen vuosittainen liikevaihto ylittää 8 500 euroa. Alarajaa nostettiin nyt ensi kertaa sitten veron käyttöönoton vuoden 1993 jälkeen. Vuoden alussa raja nostettiin 10 000 euroon ja huojennuksen yläraja 30 000 euroon. Kannustinloukku ja tulppa siirtyi siis vain hieman ja tulokset jäivät sen mukaisesti laihoiksi.

ALV:n maksun alaraja ja huojennus ovat kuitenkin tärkeitä tukimuotoja pienimmille yrityksille. Nyt tehty korotus 10 000 euroon ei siis itseasiassa vastannut edes 23 vuoden inflaatiotarkistusten määrää. Sillä tavalla laskien raja olisi pitänyt nostaa noin 12 000 euroon. Ja suurimmassa osassa EU-maista alaraja onkin selvästi meidän tasoa korkeampi. Italiassa ja Itävallassa esimerkiksi 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.

Nyt kun hallituksen uusien työpaikkojen tavoite on karkaamassa ja syksyn aikana etsimme uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi niin pöydälle pitää nostaa uudelleen ALV:n alarajan nosto. Alarajan nosto esimerkiksi 30 000 euroon ja siihen liittyvän huojennuksen nosto 50 000 olisi keinona tehokas ja nopea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Alarajan voisi nostaa aina 37 000 euroon. Tämän mahdollistaa asiaa käsittelevä EU-direktiivi.

Aiemmin uudistimme ja kevensimme jo alv-raportointiin liittyviä hallinnollisia toimia. Vuonna 2010 pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen, ja samalla alv:n huojennuksen hakemista helpotettiin. Nyt päätimme ottaa käyttöön kokoomuksen esityksestä maksuperusteisen ALV:n. Nykyinen käytössä oleva järjestelmä on ollut nimenomaan pienille yrityksille hankala. Lama ja taantuma on pidentänyt laskujen maksuaikoja. Yritykset ovat joutuneet siis tähän asti maksamaan arvonlisäveron ennen kuin ovat saaneet asiakkaalta maksun tuotteesta tai suorituksesta. Jatkossa maksuperusteisessa arvonlisäveron tilityksessä veron maksupäivä määräytyy vasta sen päivän mukaan, jolloin asiakas on maksanut laskun. Suomen Yrittäjistä uudistusta kiiteltiinkin toteamalla, että ”Uudistus kuulostaa pienemmältä kuin se on. Tämä on äärettömän tervetullut asia pienyrityskentälle. Pienten yritysten ei pitäisi joutua toimimaan pankkina valtiolle.”

Pienten yritysten ahdinkoa pitkittyvien maksuaikojen paineessa helpotettiin myös uudella maksuaikalailla, missä määrättiin yritysten välisten laskujen enimmäismaksuajaksi 30 päivää.

Ei ole olemassa siis yhtä keinoa ratkaista ongelmia vaan tällaisia pieniä toimenpiteitä tarvitaan paljon normien purun lisäksi. Meillä toimivista yrityksistä nimittäin pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä on valtaosa eli yli 93 prosenttia. Suuryrityksiä on vain 0,2% yrityksistä eli vajaa 600. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta onkin jopa 99,8 prosenttia. Esimerkiksi tämän vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain reilut 7000 henkeä, kun samaan aikaan Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Hallituksen tavoite on juuri samainen 100 000 uutta työpaikkaa ja miksi emme antaisi niiden syntyä sinne minne ne syntyvät vain hieman nyöriä ja silmukkaa löysäämällä.

Siksi itse haluan jatkaa yrittäjyyden edellytysten parantamista. Me tarvitsemme tähän maahan lisäksi lisää luottamusta yhdessä sopia. Paikallinen sopiminen pitääkin nyt tehdä mahdolliseksi kaikille työntekijöille ja työnantajille. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa tulee parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa.

Hyvää Yrittäjän päivää ja pidetään rattaat pyörimässä!

Oman yritykseni perustin 15 vuotta sitten enkä sitä ole pöytälaatikkoon laittanut kansanedustajanakaan.

Kello nyt 20.28 ja päivä takana. Tänään yksi äärimmäisen mukana ja hieno tapaaminen. Kunnallisvaaleissa toivottavasti kuulemme tästä ja myös muutama mainio yrittäjäkin mukaan.

Huomenna sitten Helsinkiin ja eduskunnan syysistuntokausi alkuun.

Kommentit