Se on jälleen yksi vuosi kulunut. Uudenvuodenaatto ja huomenna sitten uusi sivu kalenterissa käyttöön. Päättyvää vuotta kun katsoo taakse päin niin näkee kyllä hyvin erilaisen vuoden. Yllätyksellisen, mutta myös surullisenkin. Moniko olisi osannut esimerkiksi ennustaa kaiken mitä Venäjä tulee tekemään päättyneenä vuotena helmikuussa päättyneiden Sotshin Olympialaisten jälkeen? Krimin valtaus räikeimpänä ja häikäilemättömimpänä tekona, mutta myös muut tapahtumat sotaan ajetussa Ukrainassa. Ja myös tapahtumat Itämerellä olivat poikkeuksellisia jopa 30 vuoteen. Ja tietenkin järkyttävät tapahtumat Irakissa ja Syyrissa ISIL:n väkivallan myötä ja epävarmuus myös monissa muissa menneen Arabikevään maassa ja myös Afganistanissa. Ja puhumattakaan Afrikan kriiseistä jne.
Mutta myös iloisiakin asioita päättynyt vuosi piti sisällään. Ensimmäisenä ehkä erinomainen uudenvuodenavaus kun jo 5.1.2014 Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden Ruotsia vastaan lukemin 3–2. Ja Olympialaisistakin tuli kultaa Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen tuomana ja sitten kesällä helle meitä helli. Itseasiassa heinä-elokuussa maassamme sivuttiin kaikkien aikojen ennätystä peräkkäin mitatuista hellepäivistä. Helleputkelle tuli mittaa 38 päivän verran. Ja samassa kuussa kulttuurikummini Cheek alias Jare Tiihonen konsertoi ensimmäisenä suomalaisartistina täydelle Olympiastadionille. Keikat myytiin loppuun kymmenissä minuuteissa ja kaksi konserttia oli loppuunmyyty.
Elokuussa Norjan Nobel-komitea myönsi Nobelin rauhanpalkinnon intialaiselle Kailash Satyarthille ja pakistanilaiselle nuorelle Malala Yousafzaille. He saivat arvostetun palkinnon tunnustuksena työstään lasten oikeuksien puolesta. Itseasiassa vasta 17-vuotias Malala Yousafzai oli kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkinnon saaja.
Ja mahtuihan vuoteen paljon muutakin niin iloisia kuin surullisiakin hetkiä ja uutisia. Mutta ehkä minusta kuitenkin päättynyttä vuotta kuvaa parhaiten sanat yllätyksellinen ja poikkeuksellinen. Ja toisaalta vuosi jättää huomenna alkavalle vuodelle sellaisen perinnön mistä emme varmasti voi sanoa mitä se tuo tullessaan. Ja se koskee montaa niin Venäjää, Ukrainaa, ISIL:iä kuin muitakin.
Itselleni päättyvä vuosi oli todellakin työntäyteinen. Kolmen eri valiokunnan poikkeuksellinen järjestely piti minut kiireisenä eduskunnassa. Ja kun vielä niistä kaksi kosketteli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja huomio maailmanpolitiikan kiemurat niin työtä riitti. Oli lukuisia salaisia kuulemisia ja monia tilannekatsauksia alati muuttuneesta tilanteesta lähialueillamme kuin muuallakin maailmassa. Myös ympäristövaliokunnassa isoja asioita päättyvä vuosi piti sisällään ja ison määrän kokouksia. Ja mahtuihan vuoteen paljon muutakin työsaralla niin täällä Lopella kuin Hämeessä ja valtakunnankin tasolla. Isona asiana myös työ suomalaisen ruuan parissa joka sai uusia piirteitä ja ulottuvuuksia myös Venäjän talouspakotteiden myötä. Syödään suomalaista ruokaa -kampanjani elokuusta joulukuulle keräsi mukaan yli 70 000 suomalaista. Tavoitteena siis ”syödä Venäjän pakotteiden vaikutukset pois” ostamalla enemmän suomalaista ruokaa.
Ja ihan henkilökohtaisella tasolla mitä täällä blogissani ja netissä kovin vähän ihan tarkoituksellisesti käsittelen ja esittelen. Olen päättänyt niin, että perheeni ja lapseni pidän pois julkisuudesta. He sitten aikanaan itse päättävät mitä tekevät ja missä näkyvät. Lasten ykityisyyttä olisi tärkeä meidän kaikkien tässä maailmassa enemmänkin vaalia ja suojata. Tai ainakin ajatella. Mutta perheen ja läheisten kanssa päättyvä vuosi oli hyvä ja ikimuistoinen. Kahden pienen lapsen isällä riitti ilon- ja onnenkyyneliä monta kertaa. Ja vauhtia riitti.
Mutta nyt uudenvuodenaaton päivään. Ajattelin vielä kiivetä kerran tänä vuonna hevosen selkään ja ratsastaa siitä sitten kohti uusia uudenvuoden seikkailuja.
…
Kello 0.12 ja vuosi 2015 alkanut. Hyvää Uutta Vuotta teille kaikille!
Mukava päivä tänään takana ja hieno ilta perheiden kanssa kummityttöni kotona. Hyvää ruokaa ja naposteltavaa ja sitten muutama rakettikin. Niin ja totta kai illansuussa kello 18 kävimme katsomassa Säästö-Karien koko ajan vain suuremmaksi kasvavan perheiden ilotulituksen. Vaikea arvioida paljonko väkeä oli paikalla, mutta joidenkin arvioiden mukaan yli 5000. Ja se tiesi myös pieniä ruuhkiakin kantatie 54:lle ja pienemmillekin teille. Mutta kerran vuodessa sen varmasti kaikki kestää. Iso kiitos taas Väkiparroille ja heidän yhteistyökumppaneille upeasta ilotulituksesta. Hienoa pr:ää Lopellekin. Vuodesta toiseen uuden vuoden suurimman ilotulituksen kotina.
Mutta nyt nukkumaan. Huomenna jatkamme tätä uutta vuotta.