Hyvää Suomesta maailmallekin… Elintarvikevienti tulevaisuuden mahdollisuutemme

Blogi, keskiviikkona 05.03.2014

Maahamme tuodaan tänä päivänä elintarvikkeita kolme kertaa enemmän, kuin mitä Suomesta viedään. Ylivoimaisesti eniten elintarvikkeitamme viedään Venäjälle, jonka osuus on yli neljännes. Muita tärkeitä vientikumppaneitamme on Ruotsi sekä Baltian maat.  Elintarvikkeiden kauppataseen vaje on vuositasolla jo lähes kolme miljardia euroa ja se paisuu vuosittain muutamalla sadalla miljoonalla. Yhtenä syynä tähän on se, että kotimainen tarjonta ei yksinkertaisesti pysy kauppojen monipuolistuvan tarjonnan perässä.
Olemme linjanneet yhdessä, että maamme elintarvikevienti kaksinkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä. Pidän tätä tärkeänä tavoitteena, mutta samalla minulle herää huoli siitä, ettei kaikkia ole vielä valjastettu työhön mukaan määränpään saavuttamiseksi. Suomalaisen ruuan tulevaisuuteen vaikuttaa pitkälti kauppasuhteidemme kehitys. Vain vientimarkkinoitamme hoitamalla ja niihin panostamalla takaamme vakaat tulevaisuuden näkymät kotimaisille ruuan tuottajille ja mahdollisuudet elintarvikealan kasvuyrityksille. Poliitikkojen ja yritysten kauppavaltuuskunnat ovat saaneet paljon tulosta aikaan, Team Finland on mahdollistanut monia kauppoja, jotka muuten olisivat jääneet syntymättä. Edelleenkin useassa maassa valtion läsnäolo liiketoimintaa tehdessä auttaa kauppojen ja sopimusten solmimista. Ja juuri tätä on hyödynnettävä myös elintarvikealanyrityksillä.
Joku voi kysyä, että miksi sitten jonkun muun pitäisi syödä suomalaista ruokaa jos meille ie kelpaa ulkomainen ruoka. Meille tällä hetkellä kelpaa minusta liiankin hyvin ja siksi olenkin lanseerannut ruokakampanjani puolustamaan suomalaista ruokaa ja sen tuotantoa. Ja olen aivan varma, että samat valtit joita olen esillä pitänyt Suomessa ovat kauppavalttia myös ulkomailla. Suomalainen ruoka nimittäin tunnetaan maailmallakin puhtaana ja turvallisena. Tämä tulee olemaan jatkossa yhä suurempi kilpailuvaltti kun eri Euroopan maista paljastuu yhtenään erilaisia ruokasotkuja ja hevosenlihaskandaaleja sekä häivytettyjä pitkiä ruokaketjuja. Suomalainen ruoka on tuottajalle asti aina jäljitettävissä. Tämä on maallemme sellainen valtti, jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä. Perinteisesti raskas teollisuus on toiminut yhteiskuntamme talousmoottorina, tämä tie on loppuun käyty, se on selvä. Tarvitsemme uusia sektoreita luomaan hyvinvointia. Kotimaisissa ruuan tuottajissa on yksi mahdollisuutemme. Tämä mahdollisuus ei tule hyödynnettyä ilman toimenpiteitä. Työryhmät ja selvitykset eivät riitä, tarvitsemme konkreettista vienninedistämistä myös elintarvikepuolelle. Suomalaista ruokaa voidaan viedä monella tapaa, monessa muodossa. Pelkkä viljalaivojen lähetys ei ole enää nykypäivää. Maailmalla on tilausta myös suomalaisista raaka-aineista jalostetuille lopputuotteille. Elintarvikeviennin edistämisen tulee tarkoittaa sektorin kaikkia osia. Ruuan vienninedistämisessä tarvitaan valtion ja yritysten sekä tuottajien yhteistyötä. Perinteisen teollisuuden siirtyessä muihin maihin ja vanhojen rakenteiden sekä voimasuhteiden muuttuessa on meidänkin osattava muuttua. Hyvä ruoka on hyvää maailmallekin vietäväksi.

Bloginlukijoiden vierailu eduskuntaan.
Lupasin blogini 8-vuotisjuhlan kunniaksi kutsua teidät avoimella kutsulla eduskuntaan. Nyt päivä on varmistunut eli to 24.4. klo 17-19 olisi mahdollisuus päästä tutustumaan eduskuntaan ja tapaamaan minua ja myös muutamaan kollegaani. Paikkoja on rajoitetusti eli ilmoittautukaa suoraan avustajalleni anni.puntila@eduskunta.fi.
….
Kello 21.56.
Aikamoinen päivä takana. Aamun puolustusvaliokunnan jälkeen päivällä kaksi erillistä ulkoasiainvaliokunnan kokousta. Pidimme vielä ylimääräisen kokouksen pääminister Jyrki Kataisen kuulemisen takia ja täytyy sanoa, että oli erinomainen kuuleminen. Aiheena huomisen Euroopan päämiesten kokous ja sinne mennään nyt selkeällä viestillä.
Iltapäivällä eduskunnan istunnossa sitten ajankohtaiskeskustelu Liikunnasta. Itse käytin puheenvuoron jossa nostin esille mm. sen että tällä hetkellä Suomessa menee enemmän rahaa liikalihavuudesta aiheutuvan eli liikkumattomuudesta aiheutuvan diabeteksen hoitoon (700milj) kuin eri kunnat käyttävät yhteensä liikuntaan. Oiretta siis hoidetaan enemmän kuin syytä. Toiseksi pidin tärkeänä sitä, että tulevaisuudessa hallintoon ja järjestörakenteisiin menevää rahaa saadaan ohjattua enemmän itse liikuntaan ja urheiluun. Ja kolmantena pidin tärkeänä, että liikuntakirjataan vahvasti kaikkiin koulumuotojen lakeihin eli mukaan myös korkeakouluihin. Ja totta kai lisätunnit peruskouluun on ehdottoman välttämättömät. Ja oli siinä muutamia muitakin pointteja myös huippu-urheilun merkityksestä innostajana ja liikuttajana ja sellaista.
Mutta nyt Kymmenen Uutisten pariin ja sitten nukkumaan. Huomenna pitkä päivä jälleen ja katsotaan jos vaikka jotain uuttakin. Iltapalaksi taidan ottaa Hyvää Suomesta -jääkaapista Valion suomalaista rahkaa.

Kommentit