Tänään vietetään Maailman ympäristöpäivää- Joulukuussa 15. päivänä vuonna 1972 YK:n yleiskokous julisti kesäkuun kuudennen maailman ympäristöpäiväksi Tukholmassa pidetyn YK:n ympäristökokouksen päivämäärän mukaan. Tukholman kokouksessa perustettiin aikaan YK:n ympäristöohjelma UNEP.
Maailman Ympäristöpäivän tarkoitus on rohkaista meistä kaikkia ypäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan myös omia luontoon liittyviä asenteitamme. Teemoja on ollut eri vuosina erilaisina ruokajalanjäljen pienentämisestä ja luonnonvarojen säästäminen. Esille on nostettu myös erilaisia muutoksia, joita ympäristössämme tapahtuu päälimmäisenä tietenkin ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonepäästöt. Vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa ja ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kasvi- ja eläinkunnan lisäksi myös meidän jokaisen toimeentulomahdollisuuksiin.
Maailman ympäristöpäivää edeltävällä viikolla vietetään myös Euroopan kestävän kehityksen viikkoa, johon viime vuonna 2015 Suomi osallistui ensimmäistä kertaa.
Tänään ajattelin nostaa esille uhattuna olevan koskiensuojelulain.
Pian kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1987, säädettiin koskiensuojelulaki suojaamaan 53 luonnonsuojelullisesti arvokasta koskiosuutta, joille ei voi saada lupaa uudelle vesivoimalaitokselle. Aika-ajoin energiayhtiöiden ja myös osan poliitikkojen toimesta lain avaaminen nousee esille. Myös Keskustan riveistä on asiaa pidetty esillä ja lähinnä tavoitteena rakentaa Kollajan tekoallas Pohjois-Pohjanmaan Iijoen valuma-alueelle. Kollajaa ei voida siis rakentaa nykyisen koskiensuojelulain voimassa ollessa. Aivan viime päivinä myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on aktivoitunut asiassa. EK itseasiassa kertoi olleensa yhteydessä juuri pääministeri Sipilää sekä ministereistä Olli Rehniin, Timo Soiniin, Alexander Stubbiin ja Kimmo Tiilikaiseen ”vesivoimaa koskevalla muistiolla, jossa hallituksen toivotaan ryhtyvän pikaisesti koskiensuojelulain purkamiseen”.
Avain asemassa on pitkään ollut juuri kokoomus ja puheenjohtajakiertueen yksi tärkeä lupaus ja tieto oli se, että kukaan puheenjohtajaehdokkaistamme ei kannata koskiensuojelulain avaamista. Oulun puheenjohtajatentissä niin Elina Lepomäki, Petteri Orpo kuin istuva puheenjohtaja Alexander Stubbkin kertoivat yksiselitteisesti etteivät kannata koskiensuojelulain avaamista ja Kollajan altaan rakentamista.
Kuvituskuva Iijoelta
Stubb totesi, että ”Minun täytyy olla Pertti Salolaisen linjalla tässä, ei muu auta kuulkaas” ja tiedämme, että Pertti Salolainen ei ikinä tulisi hyväksymään Kollajaa tai muutenkaan koskiensuojelulain avaamista. Salolainen on todennut, että ”kokoomus ei missään olosuhteissa voi olla mukana koskiensuojelulain purkamisessa” ja nyt myös Stubb allekirjoitti tämän lupauksen.
Ministeri Petteri Orpo totesi, että ”Maa-ja metsätalousministerinä ollessani suomalaiset kalat ja kalakannat olivat minulle todella sydämenasia. Uudistettiin kalastuslaki, mutta tehtiin myös valtavasti töitä sen eteen, että vaelluskalat pääisisivät koteihinsa jokeen. Kyllä siinä tuli herätys, että kuinka mahtavat mahdollisuudet meillä on luontomatkailussa, meidän ympäristössä. Eiköhän me olla siinä rajoilla, että ei tarvita lisää niitä altaita, vaan suojella meidän luontoa. Katsotaan kymmeniä vuosien päähän. Tämä on oikeasti iso kysymys mulle”.
Myös Elina Lepomäki nosti puheenjohtajatentissä punaisen kortin eli kertoi kielteisen kantansa yksiselitteisesti koskiensuojelulain avaamiselle ja näin myös Kollajalle.
Voi siis yksiselitteisesti todeta, että valitaan viikon kuluttua kuka tahansa kolmikosta meidän puheenjohtajaksi niin koskiensuojelulaki saa täyttää ensi vuonna rauhassa 30 vuotta.
Se on tärkeä uutinen myös uhanalaisille vaelluskaloillemme, lohille, meritaimenille ja vaellusiioille. Kollajan myötä ne menettäisivät lisääntymisalueistaan kolmanneksen, kun Iijokeen laskevan 140 kilometrin pituisen Livojoen virtaama käännettäisiin kokonaan pois Iijoesta 40 km matkalta suoraan altaaseen. Muutenkin suuri tekoallas muokkaisi alueen ekosysteemiä dramaattisesti. Myös metaania vapautuisi veteen peittyviltä maa-alueilta jne.
Kannattaa myös muistaa, että vesivoimalla tuotetaan maamme sähköstä vain 12-14 prosenttia. Kollajan vaikutus olisi vesivoimatuotantoon alle 1 prosentti ja maamme koko energiantuotannosta Kollajan osuus olisi vain pari promillea. Miksi tällaisen takia joku haluaisi tehdä siis merkittävä ympäristö- ja luontotuhot. Ei järkeä.
Siksi tänään Maailman Ympöristöpäivänä nostan ylös suuren peukalan jokaiselle oman puolueeni puheenjohtajaehdokkaalle. Kiitos Elina Lepomäki, Petteri Orpo ja Alexander Stubb!
…
Kello 20.53 ja muutama sadepilvi Loppijärven yllä. Lämmin sää ainakin hetkeksi lähtenyt matkoihinsa, mutta kaunista kesää tämäkin. Tänään mökillä koko päivä, mutta puhelin kuumana niin Petterin puheenjohtajakampanjan parissa. Ja myös huomisen valtuustonkokouksen asioita hieman käyty läpi ja muutamia kunnallisvaalienkin juttuja ollut pöydällä. Mutta onneksi myös hieman vapaapäivääkin ja juuri saunan lauteilla aivan yksin ja rauhassa ja raikkaissa aalloissakin pulahdin.
Helsingin Sanomat nosti tänään esille meidän seudulta Riihimäellä asuvan irakilaisen Huner Ali Muhammedin perheen jonka vaimoa ja toista lasta ollaan käännyttämispäätöksen nojalla karkottamassa maasta. Turvapaikan saanut isä saisi jäädä kolme kuukautisen vauvan kanssa Suomeen. Tapaus kuullostaa erikoiselta ja lehtitietojen valossa epäinhimilliseltäkin. Oleskelulupaa ei ole siis myönnetty myöskään ns. yksilöllisen inhimillisen syyn mukaan. Tästä juttelin myös tänään sisäministerin kanssa puhelimessa ja hän kertoi pyytävänsä Migristä selvityksen tapauksesta.
Käännyttämispäätöksestä on tehty valitukset hallinto-oikeuteen mutta ne eivät ole menneet läpi. Näin tilanne on se, että vaimon ja kolmevuotiaan lapsen on poistuttava Suomesta ensi perjantaihin mennessä. Korkein hallinto-oikeus voi vielä antaa valitusluvan ja määrätä päätöksen toimeenpanokieltoon. Näin ei siis myöskään ainakaan vielä ole tapahtunut.
Mutta hyvä, että ministeri saa asiasta nyt perusteellisen selvityksen. Palaan aiheeseen mahdollisesti vielä alkavalla viikolla.
Nyt iltapalaa ja katse ensi viikkoon. Huomenna alkaa suuri Naton Baltops sotaharjoitus Itämerellä. Mukana 17 valtiota, 49 sotalaivaa ja 61 lentokonetta. Baltops järjestetään siis nyt 44. kerran ja Suomi on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien. Meiltä harjoitukseen osallistuu noin 160 rannikkojääkäriä Uudenmaan prikaatista sekä miinalaiva Uusimaa.