Kuudetta vuotta jatkuva maailmanlaajuinen talouskriisi on yllättänyt meidät kaikki syvyydellään ja laajuudellaan. Kukaan meistä ei ole aikaisemmin kokenut vastaavaa talouden romahdusta, mikäli sodat jätetään pois laskuista. Ei ole mikään ihme, että tällaisen poikkeuksellisen kriisin keskellä talouskasvu mataa monetta vuotta, yrityksillä on vaikea menestyä, työpaikat ovat kiven alla ja myös meillä päättäjillä on vaikeuksia löytää ratkaisuja kriisin taltuttamiseksi.
Aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi ratkottavaa, talouskriisin ohella meitä haastavat myös rakenteelliset muutokset – ikärakenteen muutos niistä suurimpana. Vuodesta 2010 lähtien tehdyn työn määrä on Suomessa vähentynyt – työmarkkinoilta on poistunut eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin tilalle on tullut uusia työntekijöitä. Samalla hyvinvointipalveluiden kysyntä ja tarve kasvavat tasaista tahtia.
Menomme kasvavat siis nopeammin kuin tulomme. Tulojen lisäämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi on vain yksi kestävä ratkaisu – työn tekeminen. Kaiken pitää tähdätä siihen, että saadaan lisää työtä ja suomalaisille työpaikkoja. Ja siihen, että jokainen työkykyinen ja työhaluinen saa työtä ja viihtyy ja voi olla mukana työelämässä mahdollisimman pitkään.
Työllisyys ja työelämä ansaitsevat siis paikkansa loppuvaalikauden kärkiteemana. Kokoomus esittää myös konkreettisia toimia uusien työpaikkojen syntymiseksi, työllisyyden maksimoimiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.
Paras asiantuntemus työhyvinvoinnin lisäämiseen löytyy työpaikoilta, ei eduskunnasta tai ministeriöistä. Kyse on monesti hyvin yksinkertaisista asioista – esimerkiksi, että esimiehet kuuntelevat työntekijöitä ja reagoivat palautteeseen tai että työntekijät voivat puhua perhetilanteestaan ja neuvotella tarvitsemistaan joustoista. Parempaa johtamista ei voida lailla määrätä, mutta hyviä käytänteitä on mahdollista levittää. Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella meistä. Työpaikoilla tarvitaan suvaitsevaisuutta, kollegan tilanteen ymmärtämistä – on hyväksyttävä se, että jokainen työntekijä ei voi antaa jokaisena päivänä sadan prosentin työpanosta. Kenenkään ei pidä joutua jättämään työelämää kokonaan vain sen vuoksi, että työn tekeminen on omassa elämäntilanteessa liian raskasta. Jokaiselle suomalaiselle on annettava mahdollisuus osallistua työelämään omien voimavarojensa mukaan.
Erinomainen esimerkki tästä on hallituksen viime kevään kehysriihessä tekemä päätös pienten lasten vanhempien joustavasta hoitorahasta ja tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta. Uudistus mahdollistaa jatkossa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen nykyistä paremmin ja luo perheille lisää valinnanmahdollisuuksia. Samalla se myös kannustaa vanhempia siirtymään kotihoidon tuelta sellaiseen osa-aikatyöhön, jonka rinnalla myös pienten lasten hoitaminen onnistuu. Työelämän joustot ja valinnanmahdollisuudet ovat omiaan lisäämään työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä – niitä tulee edistää myös työpaikoilla. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että jatkossa työnantajan perhevastuu olisi yksi keskeisistä kilpailuvalteista osaavan työvoiman houkuttelemiseksi.
***
Hyvä työelämä on myös luottamusta siihen, että työtä on tarjolla jatkossakin. Syksyn työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta aivan keskeisessä roolissa. On löydettävä ratkaisu, jossa kilpailukyky ja ostovoima lyövät kättä – ratkaisu, joka tuo lisää työtä Suomeen. Tuottavuuskehityksen ohittavat palkankorotukset ovat helposti karhunpalvelus kansantaloudelle ja työllisyydelle – on ajateltava myös niitä, jotka paraikaa etsivät työtä tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Työmarkkinaratkaisun tulisi sisältää myös mahdollisuus työntekijöiden ja työnantajien paikallisesti keskenään sopimiin joustoihin yrityskohtainen palkanmaksuvara huomioiden. Tämä on tärkeää, mikäli kokonaisratkaisun keskeinen tavoite on suomalaisten työpaikkojen turvaaminen.
Miten voimme luoda Suomeen lisää työtä?
On muistettava, että vain menestyvä yritys työllistää. Suomessa on noin 250 000 yritystä, joista yli 160 000 on yhden hengen yrityksiä. Monet yksinyrittäjät tekevät usein kahden, jopa kolmen ihmisen työt. Yksinyrittäjän mahdollisuuksia työntekijän palkkaamiseksi onkin parannettava. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki tulisi laajentaa koskemaan koko Suomea. Tuen piirissä olevissa työsuhteissa tulisi myös sallia normaalia pidempi koeaika, jotta työllistämisen riski yrittäjälle pienenisi ja yritykset uskaltaisivat työllistää yhä useamman suomalaisen. Myös kotitaloudet on saatava mukaan työllistämään mm. korottamalla kotitalousvähennystä edelleen.
Työllisyyden maksimoimiseksi on huolehdittava myös siitä, että työnteko on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Työllistävää verouudistusta on jatkettava ja siirrettävä verotuksen painopistettä edelleen pois työn tekemisestä ja yrittämisestä. Kevään kehysriihessä hallitus päätti pienituloisten ansiotuloverokevennyksestä. Tämä on tärkeää, jotta pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen järkeistyy, eikä byrokratia estä työllistymistä. Kokoomuksen mielestä on otettava huomioon myös työelämässä tapahtunut muutos. Neljännes palkansaajista toimii muussa kuin vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa. Yhä useampi yhdistää palkkatyön ja yrittämisen tai toimii freelancerina. Työlainsäädäntöä, verotusta ja sosiaaliturvaa onkin tarkasteltava kokonaisuutena ja tukijärjestelmiä uudistettava siten, että kaikenmuotoinen työ on aina kannattavaa.
***
Itse uskon ja me kokoomuksessa uskomme siihen, että ihmiset haluavat tehdä töitä ja hankkia toimeentulonsa itse. Työ on paljon muutakin kuin toimeentulo – työpaikalla tavataan kavereita, toteutetaan ja haastetaan itseään. Työelämä on myös yksi keskeisimmistä instrumenteista, jolla voimme lisätä yhteiskunnan kannustavuutta. Työelämän on oltava sellaista, että kaikista vaikeuksista ja haasteista huolimatta se on innostavaa ja kannustavaa. Tästä meillä on monia hyviä malliesimerkkejä, joiden soisi leviävän laajalti suomalaiseen työelämään. On ikämaisteriohjelmia, joilla kannustetaan vanhempia työntekijöitä jatkamaan työssään, on mahdollisuuksia sopia paikallisesti työajoista ja työpaikasta esimerkiksi etätyötä lisäämällä, on kannustusta ja tukea työntekijän työkyvyn omaehtoiselle ylläpitämiselle liikunta- ja virikeseteleiden kautta.
On sanomattakin selvää, että tarvitsemme työurien pidentymisen tueksi myös eläkeuudistuksen. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme asennemuutosta kaikilla suomalaisilla työpaikoilla ja työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistäviä uudistuksia. Kokoomus haastaakin nyt niin työnantajat kuin työntekijät ja kaikki puolueet yhteisiin talkoisiin suomalaisen työelämän parantamiseksi.
Timo Heinonen
kansanedustaja