Venäjän presidentti Vladimir Putin on aloittanut hämmentävän uhmakkaasti nyt reagoimaan koko lännen eloon. Kovien puheiden ja uhittelun takana lienee maan vaikeudet Ukrainan kanssa ja se, että Yhdysvallat ei olekaan antamassa venäläisille vapaita käsiä maassa. Krim suhteen länsi Ukrainan unohti, mutta toivottavasti ei enää toiste.
Jännitteinen tilanne on nyt räjähdysherkkä ja saa nähdä mitä siellä vielä tapahtuu. Eriskummalliseksi tilanteen itseasiassa tekee se, että maan koskemattomuutta uhkaa ja loukkaa itseasiassa juuri yksi niistä maista, jotka aikanaan vuonna 1994 Budapestin sopimuksella lupasivat turvata maan koskemattomuuden, kun se suostuteltiin luopumaan Neuvostoliiton aikaisista ydinaseistaan. Niin kutsutussa Budapestin sopimuksessa Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden, mutta lupasivat siis myös suojata tätä ulkopuolista aggressiota vastaan ja lupasivat myös olla hyökkäämättä Ukrainaan. Vuonna 1994 laadittu Budapestin sopimus on ollut Venäjälle tyhjää – tyhjä paperi.
Britannian pääministeri John Major, USA:n presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin allekirjoittivat joulukuussa 1994 Budapestissa yhdessä Ukrainan presidentin Leonid Kutshman kanssa ydinsulkusopimuksen, jossa Ukraina luopui sille jääneistä Neuvostoliiton ydinaseista.
Ukrainahan oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tuohon asti yksi maailman ydinasevalloista ja suurimmasta päästäkin 
vielä. Ydinaseettomuuden ehdoksi Ukraina vaati ja saikin nyt koeteltavana olevat turvatakuut. Ne olivat isolta osin mennyttä jo sen myötä, kun Venäjä hyökkäsi ja valtasi Krimin ja sen jälkeen on jatkanut toimintaansa Itä-Ukrainassa. Mitä seuraavaksi tapahtuu, niin sen tietää vain Putin yksin.
Venäjä on monien arvioiden mukana myös vahvasti mukana tai ainakin takana, kun Valko-Venäjä operoi Puolan rajalla ja myös huoli on kasvanut Baltiassakin ja Pohjois-Lapissa ja Norjan raja-alueellakin. Ja viimeksi keskiviikkona 1.12.2021 Putin vaati jopa jonkinlaista ”konkreettisista sopimusta”, missä sotilasliitto Nato sitoutuisi olemaan laajentumatta enempää itään. Uskomatonta. Tällaiseen ei tietenkää tule eikä tulla suostumaan. Päivää myöhemmin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tyrmäsikin Putin puheet yksituumaisesti toteamalla, että ”päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä ja jäsenyyksistä päättäminen on hakijan ja Naton jäsenmaiden asia”.
Samalla Niinistö muistutti, että maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia. Ja tämä siis pitää sisällään myös mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Tämän ratkaisun Baltian maat tekivät vuonna 2004 ja olen varma, että tänään siellä huokaistaan helpotuksesta ja ollaan päätökseen tyytyväisiä. 30 jäsenmaan sotilasliitto on turvana toinen toisilleen ja tällaista turvaa ei tällä hetkellä mikään muu järjestelmä ole maailmassa yli kansallisesti antamassa.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg torjui suorasanaisesti Putinin puheet. Sellaisille ei saakaan antaa piiruakaa tilaa eikä senttiäkään periksi. Puolueemme kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006 lähtien kaukaa viisaasti.
Nato-optio on kädessämme ja se kannattaa pian myös pöydätä.