Lakialoite laeiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Lakialoite laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Sotiimme osallistui talvisodassa, jatkosodassa ja Lapinsodassa yhteensä noin 600 000 suomalaista miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat silloin aikanaan rintamalle lähteneistä olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman, ja sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.
Tämän kuluvan vuoden 2021 alussa joukossamme oli vielä noin 6 000 veteraania. Heistä sotainvalideja oli yli 800, ja kunniakansalaistemme keski-ikä oli 95 vuotta. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä oli kaiken kaikkiaan vuoden alussa elossa noin 14 000. Miehiä näistä veteraaneista oli noin 2 700, naisia reilu 3 000, kun vielä vuotta aiemmin määrä oli 7 800,. Ja itseasiassa reilu kymmenen vuotta sitten yli viisinkertainen.
Kansaneläkelaitoksen ennusteen mukaan neljän vuoden päästä – vuoden 2025 lopussa – Suomessa on enää noin 1 100 tunnusveteraania, ja puolisoita ja leskiä muutama tuhat.
Viimeinen iltahuuto kutsuu joka päivä noin seitsemää veteraania.
Se tarkoittaa vuodessa noin 2 500:aa veteraania. 15 vuoden päästä Kelan ennusteen mukaan, siis vuonna 2036, keskuudessamme ei ole yhtään sotaveteraania. Niinpä, hoivatkaa, kohta poissa on veljet.
Veteraaniliittojen edunvalvonnassa on tehty hyvää työtä ja saatu myös hyviä tuloksia, yhtenä esimerkiksi veteraaniliittojen ajama lakimuutos, jolla kaikista veteraanien kotona asumista tukevista palveluista saatiin maksuttomia, ja 1.4.2020 alkaen veteraaneille ja miinanraivaajille maksettavaan rintamalisään saatiin historiallinen korotus. Lisä nousi yli kaksinkertaiseksi. Työ näiden eteen kuitenkin jatkuu, ja tätä työtä tekevät meidän veteraaniliitot.
SA-Kuva: Hämeen Ratsurykmentin (HRR) miehiä ratsain ja hiihtäen Velikaja Nivassa 15.3.1942.
Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu on nostanut esille samaisen rintamalisän ja edelleen sen korottamisen tarpeen. Se siis korotettiin aiemmin reilusta 50 eurosta 125 euroon, mutta se jäi silti veteraaniliittojen alkuperäisestä esityksestä, voisi sanoa ikiaikaisesta tavoitteesta, 200 eurosta. Tämä on siis edelleen tavoite, jonka veteraaniliitot toivovat saavansa voimaan, toivottavasti vielä ensi vuoden 2022 alussa. Karhu totesi, että kiire tällä on, niin nopeasti veteraanien määrä koko ajan vähenee. Meillä on kunniavelkaa maksettavana.
Yritin tätä asiaa saada eteenpäin eduskunnassa ja rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan kautta, mutta en saanut tälle riittävää tukea hallituspuolueista. Esitys ei siis edennyt ja näin ollen tein eilen eduskunnassa lakialoitteen 37/2021 rintamasotilaseläkelain 9 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamiseksi. Aloitteessa ehdotan, että rintamasotilaseläkelain ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaista rintamalisää korotetaan 200 euroon nykyisestä 125 eurosta 45 sentistä kuukaudessa.
Rintamalisää siis maksetaan henkilöille, joille on myönnetty jokin rintamaveteraanin tunnus, sekä henkilöille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945— 1952. Rintamalisän suuruus on edellisen, 1.4.2020 voimaan tulleen korotuksen jälkeen siis vain 125 euroa 45 senttiä. Vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen mukaan rintamalisiin käytettiin 11,6 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle 2021 varattiin enää 9,9 miljoonaa euroa ja valtiovarainministeriön esityksessä ensi vuodelle enää 7,7 miljoonaa euroa. Eli jos korotus 200 euroon toteutettaisiin esitykseni mukaan — ja veteraanijärjestöjen esityksen ja toiveiden mukaan — vuoden 2022 alusta, niin rintamalisiin kuluisi yhteensä enintään noin 10,8 miljoonaa euroa. Eli käytännössä lähes tulkoon tämän vuoden määrärahalla voitaisiin huolehtia siitä, että ensi vuonna tämä 200 euron korotus voitaisiin ottaa käyttöön — nimenomaan sen takia, että meidän veteraanien joukko harvenee niin nopeasti.
Eli tämä lakiesitys on nyt tehty, ja tämä on osa esitystäni myös vuoden 2022 valtion talousarvioon, ja se käsitellään nyt niin sanottuna budjettilakina, ja ainakin itse toivon, että myös hallituspuolueista, keskustasta ja muista, tälle tärkeälle asialle löytyisi riittävä kannatus ja voisimme näille kunniakansalaisille antaa sen korotuksen, jonka he toden totta ansaitsevat.
Toinen lakialoitteeni koski sitten veteraanien ja lottien puolisoita. Meillä veteraanien keski-ikä on jo siis nyt noin 95 vuotta: miesten keski-ikä 95,8 vuotta ja naistenkin 94,7 vuotta. Vaikka veteraanien määrä siis vähenee, niin veteraanit elävät yhä pidempään. Nuorimmat veteraaneistamme ovat siis nyt 86-vuotiaita, mikä selittyy siis sillä, että he saivat sotatoimialueella toimimisesta — muun muassa evakuointitehtävissä nuorina tyttöinä ja poikina, lähetteinä, sotilaspoikina — tämän tunnuksen, ansaitusti, ehdottomasti. Vanhin tänä vuonna eläneistä veteraaneista oli noin 108-vuotias. Mene ja tiedä, onko hänen kohdallaan jo viimeinen iltahuuto kuultu? 100 vuotta ylittäneitä veteraaneja on noin yli 400, ja tänä vuonna rajapyykin ylitti noin 320 kunniakansalaista.
Mutta veteraanit siis elävät yhä pidempään, ja viime vuonna meillä Suomessa siirryttiin itse asiassa historialliseen tilanteeseen, sillä..
Enemmistö elossa olevista veteraaneistamme on nyt naisia.
Naisille myönnettyjä rintamapalvelutunnuksia on myönnetty muun muassa lottina, sotilaskotisisarina, Punaisen Ristin apusisarina, ilmatorjunta‑ ja evakuointitehtävissä sekä työvelvollisina sotien aikana toimineille naisille ja nuorille tytöille. Eli enemmistö maamme veteraaneista on nyt jo siis naisia.
Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo totesi hetki sitten: ”Veteraanien tilanteen parantaminen on vaatinut pitkäjänteisen työn, mutta sen ansiosta pystymme nostamaan heidän leskensä ja puolisonsa edunvalvontatyömme tulevien tavoitteiden suhteen entistä keskeisempään asemaan.”
Rintamaveteraaniliiton Heikki Karhu jatkoi, että ”Heidän roolinsa veteraaniemme rinnalla ja tukena sodanjälkeisinä vuosina on merkittävä. Monen sodan traumatisoiman miehen kohdalla he olivat ainoa tuki, joka veteraanilla oli apunaan. On myös hyvä muistaa, että hekin ovat omalla panoksellaan olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme.”
Veteraanien puolisoiden kuntoutus on siis nyt yksi veteraaniliittojen edunvalvonnan keskeisimpiä tavoitteita. Myös tätä esitystä yritimme viedä eteenpäin, mutta se ei saanut riittävää kannatusta hallituspuolueiden riveistä, ja näin ollen tein eilen myös tämän lakialoitteen 38/2021 rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain ensimmäisen pykälän muuttamiseksi. Tein nämä kaksi aloitetta eilen erityisesti kunnioittaakseni muutama päivä sitten edesmennyttä sotaveteraani Pekka Tarkkalaa, hänen pitkää elämäntyötään ja uhrauksiaan sodassa — ja toki kaikkien muidenkin veteraanien elämäntyötä kunnioittaakseni.
Tässä toisessa aloitteessani ehdotin, että sotiemme veteraanien aviopuolisot olisivat kuntoutusoikeuden piirissä myös silloin, kun he osallistuvat laitos‑ ja päiväkuntoutukseen ilman veteraania. Veteraanien leskien tulisi olla oikeutettuja kuntoutukseen tai muihin veteraanietuuksiin sotainvalidien leskien tavoin. Perustelut tälle: tällä hetkellä 30 prosentin haitta-asteen sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on itsenäinen kuntoutusoikeus, eli he ovat oikeutettuja tiettyyn määrään kuntoutusta sitä tarvitessaan. Sotainvalidit hakevat 30 prosentin haittaprosenttiin alennusta, jotta lievävammaistenkin invalidien puolisot ja lesket saisivat kuntoutusoikeuden. Oikeudenmukaista olisi, että myös vammautumattomien veteraanien puolisot ja lesket pääsisivät kuntoutusoikeuden piiriin. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksesta on määrätty valtioneuvoston asetuksella, jota muuttamalla voitaisiin hoitaa myös vammautumattomien veteraanien puolisoiden ja leskien asiaa. Nykyisessä asetuksessa on 100 prosentin invalidien puolisoilla ja leskillä etuoikeus kuntoutukseen. Uudistetussa asetuksessa voisi samalla tavoin turvata etuoikeuden 30 prosentin haitta-asteen invalidien puolisoille ja leskille.
SA-Kuva: Ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa.
Tässä on siis kyse asetuksen muuttamisesta, mutta me emme eduskunnassa voi asetuksia muuttaa, joten näin ollen tämä lakialoite pitää sisällään muutoksen sen soveltamisalaan ja todettaisiin niin, että rintamaveteraanien aviopuoliso tai avopuoliso voi osallistua kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Kuntoutusoikeus koskee lisäksi rintamaveteraanin leskeä.
Toivon, että nämä lakialoitteeni käsitellään eduskunnassa nyt niin sanottuina budjettilakeina ja molemmat saataisiin voimaan vuoden 2022 alusta, sillä kohta poissa on veljet. Ja sisaret.
…
Kello 21.26 ja kämpillä. Pitkä päivä takana ja poikkeuksellisen mukava ja vauhdikas kyselytuntikin. Pääsinkin pariinkin kertaan ääneen ja herkkään paikkaa meni Marinin hallituksen ja keskustan bensa- ja diesel -iskuni ja myös maakuntaveropuuhailun kritiikki. Eletään isoja aikoja. Mielenkiintoista nähdä, mitä tulee.
Muuten päivä tänään ensi vuoden budjetin viimeistelyn parissa. Se meiltä valtiovarainvaliokunnasta huomenna ulos ja info sitten puoliltapäivin. Kokouksia huomenna aamusta lähtien ja mielenkiintoisia isoja asioita siis päätökseen. Palaan tuon budjetin yksityiskohtiin, kun se huomenna julkiseksi.