Miten tasa-arvoisessa maassa elämme?
Tätä usein miettinyt ja pohtinut. Minusta monessa asiassa hyvinkin tasa-arvoisessa, mutta välillä kyllä tuntuu, että eikö mikään koskaan muutu? Tai ei ainakaan kaikki.
Hetki sitten julkaistiin Euroopan Unionin tasa-arvoinstituutti EIGE:n tuoreet tulokset tasa-arvovertailusta. Kyse oli siis nimenomaan sukupuolen tasa-arvovertailusta ja minut kyllä tulos yllätti. Jopa hämmennyin.
Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa.
Vasta kahdeksas? Olisin luullut, että paremmin. Petyin tulokseen, mutta nöyränä se on otettava vastaan. Vertailussa mitattiin siis tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä. 24.10.2023 julkaistussa sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa indeksissä mitattiin tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Käytössä on yhteensä 31 indikaattoria. Lisäksi raportissa oli mukana erityinen teema. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2021.
Täydellinen tasa-arvo olisi tämän indeksin mukaan luvulla 1000. Nyt koko EU:n indeksin kokonaisluku ylitti ensimmäisen kerran 70 rajan ollen nyt 70,2. Nousua edellisestä mittauksesta on 1,6 pistettä, joka on indeksin mittaushistorian suurin. EU-maiden kokonaisvertailussa kehitystä on tapahtunut useilla alueilla, erityisesti valtaa mittaava luku on kasvanut pitkällä aikavälillä.
Mitä maa on tämän indeksin mukaan Euroopan tasa-arvoisin?
No, Ruotsipa hyvinkin. Vertailu kärjessä Ruotsin ideksi luku oli 82,2 pistettä. Ruotsin takana kakkosena tuli Alankomaat ja kolmantena monissa eri vertailussa kärkiryhmissä myös viihtyvä toinen Pohjoismaa Tanska.
Meillä tulosta kannattaa lukea miettien. Totta, olemme EU:n keskiarvon yläpuolella, mutta kehitys on ollut vähäistä. Meidän kokonaisluku on nyt 74,4, mutta tasa-arvon kehitys on EU:n keskiarvoa hitaampaa.
Lueskelin ja tutkin hieman tuloksia. Pisteemme nousivat terveyden ja työn alueella. Itseasiassa suurinta nousu oli juuri työssä. Parannusta on tapahtunut erityisesti työelämän laadussa ja osallistumisessa. Samaan aikaan otimme kuitenkin osassa takapakkia. Tiedon, rahan, vallan ja ajan pisteet laskivat. Tiedon alueella pisteitä laski meillä koulutuksen segregaatio. Ajan alueella muutos johtui sukupuolten välisen epätasa-arvon lisääntymisestä vapaa-ajan toimintojen osa-alueella. Naisten osallistuminen liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin on vähentynyt jyrkästi, kun miesten osallistuminen puolestaan on noussut jonkin verran. Mitä ihmettä? Valtion Liikuntaneuvoston puheenjohtajana tätä luin erityisen tarkkaan. Tehtävää riittää.
Raportista kävi myös ilmi, että naisten ja miesten ero palkattomassa hoivassa ja kotitöissä on kaventunut. Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä.
Mutta sen tämäkin tutkimus osoitti, että tasa-arvo ei ole valmis ja askelia taaksekin päin voidaan ottaa. Tasa-arvon eteen tulee siis jatkaa työtä tänään, huomenna ja tulevaisuudessakin.
……
Mikä ihmeen tasa-arvoindeksi:
Tasa-arvoindeksi
Tasa-arvoindeksin avulla voidaan vertailla sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-maiden välillä ja eri ajankohtina. Indeksi mittaa eroa naisten ja miesten tilanteen välillä sekä tasa-arvon kokonaistasoa.
Indeksi antaa tietoa sukupuolten tasa-arvoa koskevista haasteista ja myönteisestä kehityksestä myös päätöksenteon pohjaksi. Indeksi on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Vuodesta 2019 lähtien indeksi on julkaistu joka vuosi. Vuodesta 2019 alkaen jokaiseen raporttiin on myös valittu erityisteema.
…..
Ja tasa-arvoa tai tasa-arvottomuutta on maailmassa ja meillä muunkinlaista. Kyse ei siis ole pelkästään sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä.
Suomessa Perustuslain 6. § 2. momentti sanoo: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Mikä sinusta suurin epäkohta maamme tasa-arvoisuudessa?
Aikainen herätys tänään. Kohta Helsingin lentokentälle ja pieni irtiotto viikonlopuksi Unkariin. Loppukesän lämpöjä vielä lokakuun lopulle.
…
Aamun varhaisella Budapestiin. Pitkästä aikaa täällä. Matkan takia jäi väliin Kokoomuksen ylimääräinen puoluekokous. Hetki sitten Dipolissa – samassa paikassa missä aikanaan muuan Sauli Niinistö valittiin Kokoomuksen puheenjohtajaksi – valittiin Alexander Stubb presidenttiehdokkaaksemme. Stubb totesi:
”Jos minut valitaan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarpeellista. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut. Slava Ukraini!”
Kokoomus ylimääräinen puoluekokous nimesi Alexander Stubbin presidenttiehdokkaaksi.