Itämeren lohikiintiöistä on tullut ympäristövaliokunnassa joka vuotinen keskustelun aihe. Vastakkain on pitkään ollut ICES:n tietellinen arvio kestävästä kalastuksesta ja selkeästi suurempi lähinnä ammattikalastajien ajama kiintiö. ICESin neuvonannossa todetaan yksiselitteisesti, että nykyinen lohen kalastus Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla uhkaa heikkoja lohikantoja ja estää niiden elpymisen. Uhanalaisuusarviossa Itämeren lohi on luokiteltu ns, vaarantuneeksi lajiksi. Siis lajiksi joka uhkaa hävitä luonnosta.
Lohi on pärjännyt huonosti. Ja suurin syy on se, että ne eivät pääse noysemaan jokiin lisäähtymään. Itseasiassa vielä noin sata vuotta sitten lohi lisääntyi 18:ssa Itämereen laskevassa joessa ja pahimmillaan enää Tornionjoessa ja Simojoessa. Kalatiet ovat onneksi avaamassa nyt uusia voimaloin valjastettuja jokia ja koskia kaloille. Tätä työtä tuleekin lisätä ja velvoittaa jokainen valjastettu joki laittamaan kuntoon kalaportaalla, kalatiellä. Tämä velvoite pitäisi olla istutusten tapaan voimalaitoksilla. Nyt osa velvoiteistutuksista menee hukkaan kun jokia ei ole.
Voimalaitosjokien eli suljettujen jokien lisäksi lohikantoja on verottanut kovalla kädellä ylikalastus. Erityisesti Itämeren eteläosissa mm. Puolan vesillä. Ajosiimapyynti on lisääntynyt merkittävästi. Ja myös meidän vesillä liikapyynti on vakava uhka.
Lohikiintiöt siis laittavata vastakkain yhden kalan tulevaisuuden ja ammattikalastajien työpaikat. Meillä lohesta ammattikalastajat saavat vuodessa noin miljoonan euron tulot. Samaan aikaan mereen istutetaan lohta noin 7 miljoonalla eurolla. Voisiko siis ollakin järkevää rauhoittaa muutamiksi vuosiksi lohi merellä kokonaan? Ja myös joilla tarpeen mukaisesti. Seitsemästä miljoonasta riittäisi ammattikalastajille tuo miljoona korvauksena menetetyistä tuloista. Lopulla kuudella miljoonalla voisi sitten tehdä istutuksia ja myös lohelle elintärkeitä kalaportaita. Tätä itseasiassa esitin ympäristövaliokunnassa kirjattavaksi lausuntoomme tulevista lohikiintiöistä. On syytä pohtia nyt tämäkin vaihtoehto vakavasti. Itse olen vakuuttunut, että tällä tavalla emme vaaranna yhdenkään ihmisen elantoa emmekä elämää, mutta ylikalastamalla vaarannamme koko lohen tulevaisuuden.
Kalastuksen sääntely, tai siis ammattikalastuksen esimerkiksi 5-7 vuoden täyskielto olisi tehokas ja periaatteessa ainoa keino elvyttää lohikantoja noperast. Pitkään Itämerellä on kalastettu lähes tuplamäärä siitä mitä kansainvälinen merentutkimusneuvosto on suosittanut. Itse uskon, että tällä tavalla pystymme pelastamaan lohen. Ja saamaan myös lohesta upean vetonaulan luontomatkailullemme ja vapaa-ajankalastukseen. Ja varmasti kantojen vahvistuttua myös muuhunkin.
Tiedän, että tämä saa takajaloilleen osan. Mutta silloin kun jonkun lajin tulevaisuus on ihmisten käsissä on sen eteen tehtävä kaikki.
Ja samaan aikaan pitää tehdä päätös siitä, että jokaiseen maamme vesivoimalaitokseen rakennetaan kalaporras, kalatie. Kalateistä on erinomaisia kokemuksia Ruotsissa ja myös meillä. Itse kävin tutustumassa viime vuonna Kymijoen Korkeakoskeen. Sen kalatien rahoitus varmistui viime vuonna. Rahoituksen kalatielle antanut ministeri Jari Koskinen totesi silloin, että ”Korkiakosken kalatie avaa lohelle ja muille vaelluskaloille nousureitin Kymijoen alaosalle, jossa on yli 200 hehtaaria kutualuetta.”
Huomenna tulen itse esittämään näitä tavoitteita ympäristövaliokunnan lausuntoon lohikiintiöistä. Minusta tämän pitää olla nyt tavoite. Ja tämän eteen pitää tehdä työtä.
…
Kello 19.40 ja tänään päivä pelimaailman parissa. Aamusta ensin Veikkauksen hallintoneuvosto ja sitten päivällä tapaaminen RAY:n johdon kanssa. Tämä maailma ollut mielenkiintoinen tutustumiskohde ja toivottavasti jatkossakin saamme rahaa näistä sillä tätä kautta rahoitetaan mm. kokonaan liikuntamme ja urheilumme, mutta myös kulttuuri, taide ja tiede saa paljon ja paljon myös nuorisotyö ja muukin. Ja Toton kautta sitten hevostalous. Muutamia synkkiä pilviä on alan taivaalla, mutta uskoisin, että niidenkin kanssa selviämme.
Mahtui päivään toki sitten vielä puolustusvaliokunta tulevien merivoimien kalustohankintojen parissa ja sitten iltapäivällä mielenkiintoinen keskustelu isossa salissa talouden raameista. Ensimmäistä kertaa salissa vastaamassa talousasioista uusi valtiovarainministeri Antti Rinne. Ääni on aikalailla kellossa jo muuttunut. Ja hyvä niin.