Hauet ja runsaat kuhajärvet erotettava herkistä kalakannoista

Blogi, keskiviikkona 21.01.2015

Kalastuslain osana valmisteltava kalastusasetus on nyt taustaryhmäkeskusteluissa. Asiaa siis käydään läpi eri sidosryhmien kanssa. Asetus on hyvä herkkien ja uhattujen kalakantojen näkäkulmasta. Toivottavasti se nyt saadaan niin läpi, että esimerkiksi lohikalojen kannat pääsevät vahvistumaan ja niiden upeudesta pääsee jatkossa nauttimaan myös lapsemme ja lapsenlapsemme. Tämä vaatii nyt toimia ja kalastusasetuksessa niitä on.

Runsaskalaiset järvet missä on paljon haukea ja kuhaa ovat sellaisia mitä olen pitänyt myös esillä. Minusta on tärkeää, että asetuksessa otetaan paremmin huomioon Suomen eri alueiden ja eri järvien hyvinkin erilaiset tilanteet. Ei ole ehkä perusteltua, että sellaisissa järvissä ja vesissä missä on vahvat kalakannat on samat rajoitteet esimerkiksi hauelle ja kuhalle kuin siellä missä tehdään työtä kalakantojen pelastamiseksi. Tässä pitää kaiken kaikkiaan löytää keinot, että paikallinen tieto ja asiantuntemus on jatkossakin kala-asioissa käytössä. Perustuslakivaliokunta myös pohtii omistuskysymystä ja päätösvaltakysymystä vielä huolella ennen kalastuslain hyväksymistä. Ja se onkin tärkeä asia nyt tässä lainvalmistelussa.

Maa ja metsätalousministeriön kalastuslain asetusluonnoksessa on hyvät perusteet herkkien ja heikkojen mm. lohien kantojen vahvistamiseksi. Olen näistä jo aiemmin lausunut ja olen edelleen sitä mieltä, että esimerkiksi lohikalojen eteen pitää tehdä enemmän työtä ja asetusluonnoksessa on paljon hyvää. Olen omia korkausesityksiä tehnyt niihinkin. Niistä täällä blogissani joku päivä sitten kirjoitinkin.

Runsaskalaisissa vesissä nykymuotoinen kalastus voi pääosin varmasti jatkua. Totta kai tällaisissa vesissä pitää kuhan ja hauen kalastus olla jatkossakin kuin nyt. Ei kaikkialla välttämättä tarvita ylämittoja (jossain ne ovat perusteltuja) eikä varsinkaan kolmen kalan saalisrajoituksia. Tässä kannattaa jättää harkintavaltaa paikallisille joilla on jo nyt vuosikymmenten kokemukset oman alueen kalavesistä ja niiden tilasta. En ole kuullut, että yksikään kotitarvekalastaja ja vapaa-ajankalastaja haluaisi oman järvensä kalakantoja tuhota. Päin vastoin. Hoitotyötä ja kalakantojen vahvistamista tehdään paikallisesti erittäinkin paljon ja tämä arvokas työ pitää jatkua jatkossakin.

Valtaosassa järviämme olemme pärjänneet hyvin ja yhteiselo on ollut mutkatonta. Se pitää säilyä jatkossakin. Mutta sitten herkillä alueilla pitää muistaa, että uhka voi olla yhtä hyvin kotitarvekalastus, vapaa-ajankalastus kuin ammattikalastuskin. Herkkä kalakanta ei kestä ylikalastusta kenenkään toimesta.

Me käsittelemme kalastuslakia seuraavan kerran tänään ympäristövaliokunnassa. Ja sitten lain käsittely jatkuu maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja kalastusasetus hyväksytään vasta lain tultua hyväksytyksi. Tärkeintä nyt turvata Suomen upeat kalat tuleville sukupolville. Se vaatii hyvää yhteisymmärrystä ja yhteistä tahtoa ja joustoakin.

Olen varma, että hyvä tästä vielä tulee.

Nyt kello 6.50 ja kohta junalle päin. Työpäivä eduskunnassa odottaa ja tämä kalastuslakikin.

Kotona jälleen. Tänään eduskunnan täysistunto menikin nopeasti. Itse puhuin vain sähköisestä tunnistamisesta missä syytä nyt edetä. On tärkeää, että näitä sähköisiä palveluita kehitetään niin julkisenhallinnon kuin yritystenkin puolella ja silloin on tärkeää, että myös vahva sähköinen tunnistautuminen on mahdollista. Nostin esille myös huoleni siitä, että talousvaikeuksissa oleville pankki ei tällä hetkellä nettipankkitunnuksia anna ja ne usein vaatimus esimerkiksi vero.fi ja muiden palveluiden käytössä. Siis luottotietojen menetys voi tarkoittaa sitä, että ei voi asioitaan netissäkään hoitaa.

Esitin Agilityliitolle valtiontukea.

Päivä kuitenkin alkoi tänään Valtion Liikuntaneuvoston kokouksella. Siellä käsittelyssä urheilujärjestöjen tämän vuoden valtiot tuet. Asia jäi pöydälle muutamaksi viikoksi lisäselvitysten takia. Sen sijaan käsittelimme uusien hakijoiden hakemukset valtiotuen piiriin. Itse päätin liikuntapaikkarakentamisen tukien myöntämisen yhteydessä, että nyt on aika hyväksyä myös Agility urheilutukien piiriin. Olemme jo pidempään tukeneet koiraurheilun hallien ja harjoituspaikkojen rakentamista ja tunnustaneet näin lajin urheiluksi kaiken muun rinnalla. Mutta toisaalta järjestörahaa ja toimintarahaa myönnettäessä ei lajia olekaan hyväksytty urheiluksi eikä liikunnaksi. Kyllä se minusta ne kriteerit hyvin täyttävät mitkä monet muutkin. Kun kerron, että esimerkiksi Urheilutoimittajat rahaa saavat tältä momentilta niin varmasti Agility sinne sopii myös. Ja lista siis todellakin pitkä. Harmikseni en saanut esitykselle tukea kuin perussuomalaisten Kike Elomaalta. Jäimme siis kahden tällä kertaa. Mutta lupaan vielä puhua asiasta urheiluministeri Carl Haglundille ennen kuin hän lopullisesti esityksemme pohjalta asian päättää. Perustelut ovat hyvät. Olenkin tänään jo liiton edustajien kanssa myös aiheesta puhunut netissä.

Muutamia uusia liittoja tulossa myös valtiontuen piiriin, mutta vain yksi nyt tälle vuodelle ja muut sitten kun uusi liikuntalaki voimaan. Edetään siis silloin uusien ”pelisääntöjen” mukaan sitten ja tavoitteena edelleen se, että hallintoa ja rakenteita voitaisiin keventää ja ohjata rahaa lisää itse liikunta ja urheiluun.

Kalastuslaki myös meiltä ympäristövaliokunnasta nyt eteenpäin. En saanut näille esityksilleni tukea, mutta onneksi ministeri Petteri Orpo kutakuinkin samalla tavalla hauesta ja kuhasta eilen lausui kuin minäkin ja uskon, että korjauksia tähän tulee runsaskalaisissa vesistöissä mm. kalakiintiön suhteen.

Päivään mahtui myös ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokuntakin, mutta illaksi jo ehdin kotiin. Töitä vielä täällä ja aamusta sitten UAV:n avoimeen kokoukseen.

 

Kommentit