Näillä sanoilla Jyrki Katainen esitteli viime viikonloppuna odotetun veroratkaisumme. Tähän asti ali-valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän esitystä verotuksen uudistamisesta oli varsinkin kilpailijoidemme toimesta syötetty kokoomuksen veroratkaisuna. Sitä se ei siis ollut eikä pitänytkään olla. Hetemäen työryhmän tehtävänanto oli yksiselitteinen. Heiltä odotettiin ns. tyhjältä pöydältä suunniteltua veroratkaisua kaikkien puolueiden käyttöön. Tietyllä tavalla taustamateriaaliksi. Keskustelun avaa-jaksi. Näin raportti toimikin.
Taloustilanteen muututtua maailmanlaajuisen taantuman myötä verotuksen uudistustehtäväkin muuttui. Kokoomuksen verotuksen tulevaisuuslinjan voi kiteyttää kolmeen tavoitteeseen: lisää työtä, lisää verotuloja ja lisää oikeudenmukaisuutta. Veroratkaisumme lähtee siitä, että maamme tarvitsee lisää työpaikkoja ja kasvua.
Olemme aiemmin linjanneet viiden toimenpidekokonaisuuden paketin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tässä yhtenä keskeisenä työkaluna on myönteisen talouskasvun ylläpitäminen mm. verotuksen keinoin. Mitä paremmin siinä onnistumme, sitä helpommin saamme maamme talouden kestävälle uralle.
Siksi verouudistuksemme tähtää luomaan lisää työtä ja työpaikkoja. Siksi se keventää työn, työllistämisen ja yrittämisen veroja, kannustaa siis työllistämään ja samalla tekee työntekemisestä entistä kan-nattavampaa itse kullekin. On siis arvovalinta, että me emme lähde kuromaan talouden kestävyysvajetta kiinni kovilla leikkauksilla ja suurilla veronkorotuksilla esimerkiksi työntekoon. Näin voisi laskennallisesti päästä kyllä suuriin verotuloihin paperilla, mutta totuus olisi todennäköisesti aivan jotain muuta. Se hidastaisi talouskasvua. Veroprosentteja tärkeämpää onkin saatavien veroeurojen määrä.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii talouden tasapainottamista, mutta se myös vaatii rahaa palveluiden tuottamiseen. Tätä silmällä pitäen esityksellämme kerätään vuosittain laskennallisesti miljardi euroa nykyistä enemmän verotuloja. Talouslinjamme on myös oikeudenmukainen. Pohjoismainen malli ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on meistä paras tapa rakentaa maatamme. Tässä yhdistyy siis osaava työvoima ja kilpailukyky, mutta myös tasa-arvoiset julkiset palvelut ja huolenpito heikoimmista.
On tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunnassa vallitsee myös vahva oikeudenmukaisuuden tunne. Tästä syystä esitämmekin pääomaveron korottamista kahdella prosenttiyksiköllä ja määräaikaisesti neljäksi vuodeksi korotettaisiin lisäksi kaikkein suurimpia pääomatuloja vielä enemmän. Toisaalta taas kaikkein pienimmät osinkotulot – esimerkiksi alle tuhannen euron – muutettaisiin samalla kokonaan verovapaiksi. Tällä kannustaisimme pienimuotoiseen sijoittamiseen ja kotimaiseen omistajuuteen. Nämä keinot otettaisiin käyttöön siis taloustalkoiden oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, sillä tosiasia on se, että pelkällä pääomatulojen verojen kiristyksellä ei tätä maata pelasteta eikä talouttakaan.
Tasapainon löytäminen vaatii siis myös muiden verojen korottamisia. Me haluamme suunnata nämä korotukset ympäristö-, haitta- ja kulutusveroihin. Veroihin jotka ohjaavat kulutustottumuksiamme ja tätä kautta mm. energiansäästöä ja turhaa ympäristön kulutusta.
Moni on esittänyt huolensa siitä, että ns. välillisten verojen korotus nostaa myös hintoja. Toki näin on, eli huoli on aito. Meidän mallissamme tämä kuitenkin otetaan huomioon. Hintojen nousu korvataan pienituloisimmille niin, että etuudet nousevat myös jo indeksikorotustenkin kautta. Kevyemmin verotettu palkka taas kompensoi hintojen nousua työssäkäyville.
Keskusteluissa on noussut esiin myös huoli tasaverosuuntauksesta. Meille Kokoomuksessa tämä ei ole tavoite. Aina ensimmäisestä vaaliohjelmastamme – yli 90 vuotta vanhasta vaaliohjelmastamme – lähtien olemme kannattaneet jokaisen maksukykyyn perustuvaa verotusta. Tämä tarkoittaa nyt ja jatkossakin progressiivista tuloverotusta, jossa suuremmasta palkasta maksetaan isompi prosentti veroa.
Tasaverokeskusteluun täytyy kommentoida sen verran, että vaikka prosentuaalisesti moni vero ei olekaan progressiivinen, käytännössä näin kuitenkin on. Esimerkiksi kunnallisverotuksessa vähennysten myötä. Arvonlisäverotuksessa näemme tärkeänä, että jatkossakin elämisen kannalta välttämättömimmät, kuten ruoka ja lääkkeet, ovat alemmalla verotasolla. Arvonlisäveron toimivuus perustuu myös siihen, että se kohdistuu niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin tuotteeseen yhtä lailla. Työnverotuksen korottaminen olisi sen sijaan isku vain kotimaisia tuotteita vastaan.
Kaikki nämä ehdotukset ovat osa kokonaiskuvaa, jossa tulevaisuuden Suomessa on enemmän työpaikkoja ja enemmän hyvinvointia. Työhön ja työllistämiseen kannustava veromalli on mitä parhainta sosiaalipolitiikkaa. Sillä niinhän se on, että mitä useampi meistä on työelämässä, sitä paremmin meillä on varaa pitää huolta heistä, jotka tukea tarvitsevat.