”On mulle Suomi suloisin,
vaan Häme siitä kallihin!”
Kotiseuturakkaudesta ja juuristani. Siitä syntyi jokinaika sitten ajatus, että haluan seuraavaksi lahjakseni tehdä jotain ainutlaatuista hämäläistä. Olen aina ihastellut isoja Suomen Leijona -vaakunoita ennen muuta naisten koruina. Siitä syntyi ajatus, että Äiti Leijonan rinnalla voisi välillä pitää myös Hämeen Ilvestä. Vierailtuani kevättalvella Papurino Oy:ssä Janakkalan Turengissa oli tekijäkin selvä. Sen jälkeen selvitin, että Hämeen Ilvestä voi tällaisessa käytössä käyttää ja sitten Papurinon väen kanssa lähdimme työstämään ideaa.
Papurinon kolmikon Anna ja Olli Tuomelan ja Kaarlo Koivun käsissä syntyi Hämeen Ilves -koru. Rakkaudesta luontoon ja luonnonmateriaaleihin, intohimosta muotoiluun ja käsillä tekemiseen syntyi tämäkin Papurinon tuote. Korun pohjana on Kanta-Hämeen vaakuna – maakuntamme heraldinen tunnus. Sisäministeriön vuonna 1963 vahvistama vaakunaselitys kuuluu: ”Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuina 1:3; kaikki hopeaa. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.” Erotukseksi Hämeen historiallisen maakunnan vaakunasta nykymaakunta ei käytä vaakunan päällä herttuakunnan kruunua. Tästä Hämeen vaakunasta koruksi irtautui itsenäinen Ilves. Vapaa ja määrätietoinen. Eteenpäin menevä. Vahva.
Tänään maakuntapäivänä otin käyttöön tämän Ilves -korun. Tulen antamaan sitä ainutlaatuisena ja erityisenä lahjana tärkeimmissä hetkissä. Korua on saatavissa ainoastaan minulta eli sitä ei ole mahdollista ostaa esimerkiksi Papurinon verkkokaupasta. Siellä toki paljon muita kivoja koruja on saatavilla. Kannatta siis kurkata: Papurino ja siellä myös tietoa muutenkin tästä upeasta hämäläisestä yrityksestä ja sen tekijöitä. Minulta Ilvestä voi kysellä sähköpostilla timo . heinonen (a) eduskunta.fi.
Iso kiitos Papurinon väelle Annalle, Ollille ja Kaarlolle. Tämä koru on jotain erityistä.
Jos Hämeen Ilves -vaakuna oli tämän pohjana niin sydämenä meidän Hämäläisten laulu. Hämäläisten laulu on Hämeen historiallisen maakunnan laulu. Hämäläisten laulun sanat on kirjoittanut J. H. Erkko. Erkon runoon on kirjoitettu lukuisia sävellyksiä, mutta 
vakiintunein on melodia, joka on lainattu saksalaisen Friedrich Silcherin kansansävelmän pohjalta vuonna 1824 säveltämästä sotilaslaulusta Treue Liebe, joka tunnetaan nykyisin paremmin alkusanoilla Steh’ ich in finst’rer Mitternacht. Silcherin sävellyksen on Erkon runoon sovittanut E. A. Hagfors.
1. On mulle Suomi suloisin,
vaan Häme siitä kallihin!
|: sen tuskin tiedän vertaista,
niin kaunista, niin herttaista
kuin kulta Hämeen maa! 😐
2. Lempeitä laaksoin lehtoja
ja lintuin laulupuistoja
|: ja marjaisia kankaitaan
en unhottaa voi milloinkaan –
oi Hämeen kallis maa! 😐
3. Oi Hämeen pellot viljavat
ja kasket kullan loistavat
|: ja tuhannet sen tuomikot,
sen niityt, norot, varjostot!
Ei maata vertaistaan! 😐
4. Kuin taivas tääll’ on loistoisa
ja iltatähti kultaisa,
|:ja ruskot yhtä runsahat,
syysöiden sähköt leimuvat
ja talvet suojaisat! 😐
5. Ei impee missään rakkaampaa,
ei siveempää, ei jalompaa,
|: kuin Hämeen valkotukkainen,
tuo sinisilmä neitonen
on rusoposkinen. 😐
6. Ja kansaa kussa löytänen
niin jäykkää kuin on Hämehen,
|: niin vakavaa, mi auraltaan
ei suotta siirry milloinkaan,
halveksi säätyään.:|
7. Jos miestä missä tarvitaan
maan eestä vaikka kaatumaan,
|: niin uljaita on urhoja,
on järkeä, on kuntoa,
jos toimeen tartutaan.:|
Jos toimeen tartutaan.
….
Tänään siis aamusta Janakkalan Turengissa. Sitten lounas Riihimäellä ja myös eduskunnan uuden poikkeusolojen etä-äänetysjärjestelmän testausta. Myös kuntavaalit tänään puhuttaneet ja katsotaan, jos vaikka pari uutta nuorta ehdokasta vielä Riihimäellekin saisin.