Koulutus, osaaminen, sivistys ja välittäminen ovat uuden sinivihreän hallituksen arvolistan kär-kipäässä. Näihin panostamalla pärjäämme maailmanlaajuisessa kilpailussa, mutta näin vas-taamme myös ikärakenteen muutoksen mukana tuomiin haasteisiin ja luomme maahamme hyvinvointia. Hallitus sopi juuri valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008-2011. Yksi kehyspää-töksen merkittävimmistä painopisteistä on koulutus. Kokoomus ja valtiovarainministeri Katai-nen sekä muut hallituspuolueet halusivat näin vastata niihin odotuksiin, joita vaalien alla koulu-tuspolitiikan kehittämiselle asetettiin.
Koulutukseen suunnattuja voimavaroja kasvatetaan uuden hallituksen toimesta yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Erityistä kiitosta hallitusohjelma ja kehyspäätös ovat saaneet nuorilta ja opiskelijoilta. Opiskelijapiireissä on ollut aihetta hymyyn mm. siksi, nyt hallituspohjan uudistut-tua esimerkiksi opintoraha nousee 15 prosentilla ja opiskelijan vapaan tulon rajoja korotetaan 30 prosentilla.
Ylisuuret opetusryhmät kouluongelmien ydin
Puolueemme teetti kuluvan vuoden alussa TNS-Gallupilla suuren opettajatutkimuksen. Kyse-lyn tulokset vahvistivat meidän opettajien hyvin tietämän asian: perusopetuksen suurin ongel-ma ovat ylisuuret opetusryhmät. Jo edellinen hallitus lupasi suunnata ikäluokkien pienentymi-sestä säästyvät varat koulutuksen kehittämiseen, mutta ei pitänyt lupaustaan. Nyt asiaan on vihdoin luvassa muutos. Uusi kokoomuksen, keskustan, RKP:n ja vihreiden varaan rakentuva hallitus suuntaa osoituksena arvovalinnoistaan ensitöikseen 80 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen vahvistamiseen. Ero edelliseen hallitukseen on selkeä.
Kilpailukykymme vahvistuu kun koulutamme riittävästi, oikein ja sinne missä tarvetta on. Itse olenkin peräänkuuluttanut koko ajan ns. laadullista työllistymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ih-misen pitää saada koulutustaan vastaavaa työtä. Nykyisin monet eivät löydä omalta alaltaan lainkaan töitä ja osa joutuu tyytymään muuhun työhön kuin siihen mihin on kouluttautunut. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen ja oppisopimuskoulutukseen pa-nostaminen, mutta ennen muuta niiden suuntaaminen työvoimatarpeen mukaan onkin juuri oikeansuuntainen toimenpide.
Hallitus on kokonaisuudessaan valinnut työkaluikseen paitsi koulutukseen suunnattavan rahoi-tuksen kasvattamisen, myös rakenteiden ravistelun ja niiden ajantasaistamisen.
Työnteon on aina oltava kannattavaa
Myös perusturvaan on luvassa parannuksia ja edessä onkin täydellinen sosiaaliturvan koko-naisuudistus, jonka tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa järjestelmää ja parantaa tukien saajan asemaa. Paperiviidakosta tulee viikoittain sähköpostia kuten myös siitä, että töihin ei kannata mennä jne. Uudistuksen yhteydessä palkan, tuloverotuksen, perusturvan ja työttö-myysturvan sekä asiakasmaksujen yhteensopivuus varmistetaan kannustinongelmien vähen-tämiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Tällä uudistuksella tähdätään ni-menomaan tulevaisuuteen. Sosiaaliturvan rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla myös vä-estön ikääntyessä ja huoltosuhteen muuttuessa. Uudistuksen tavoitteena on kohdentaa yhteis-kunnan sosiaalisia tukia ja palveluita huolenpitoa eniten tarvitseville.
Sosiaaliturvauudistuksen ydinkysymys onkin työnteon kannattavuus. Hallitusohjelmakirjaus on suora lainaus kokoomuksen tavoitteista: Työnteon on aina oltava kannattavaa. Työ on edel-leen parasta sosiaaliturvaa ja työn tekeminen ensisijainen toimeentulon lähde. Töiden vas-taanottamisen helpottaminen on järjestelmäuudistuksessa keskeisellä sijalla.
Riittävä perusturvan taso taataan kuitenkin kaikille. Uudistuksessa otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet eri elämänvaiheissa. Hyvinvointivaltiossa ei saa olla ihmisen mentävää auk-koa. Ja tällaista ei tule nyt syntymään ja nyt olevat tullaan tilkitsemään. Köyhyyden vähentämi-nen kuuluu uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin. Pienituloisten asemaa helpotetaan myös bud-jettipäätöksin. Tällaisia ovat mm. lapsilisän yksinhuoltajakorotus, kansaneläkkeiden tasokoro-tus ja myös kuntien kalleusluokituksen poistuminen näkyy eläkeläisten pussissa ja myös ruuan arvonlisäveron alennus on merkittävä uudistus. Itse pidän erittäin merkittävänä asiana myös sitä, että kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja RKP:n toimesta nyt tällä vaalikaudella eläke-läisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Tämä on tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Toinen kokoomuksen ja minunkin lupaama lupa-us eli eläkkeiden indeksikorotusten pohjana olevan kulutuskorin tarkistaminen vastaamaan paremmin keskiveroeläkkeensaajan kulutusta, sisältyy myös hallitusohjelmaan.
Subjektiivinen päivähoito-oikeuskin säilyy
Tiedän, että tätä olisi seuraavaksi kysytty. Lyhyesti siis keskusteluun päivähoidosta ja ns. nol-lamaksuluokasta. Muista väitteistä huolimatta ei uusi hallitus ole muuttamassa suomalaisten subjektiivista oikeutta lasten päivähoitoon. Se tulee säilymään tulevaisuudessakin. Matti Van-hanen totesi, että nyt tehtävällä uudistuksella hallitus haluaa ohjata päivähoidon kysyntää. Vanhanen totesi, että ”kun molemmat tai toinen vanhemmista on kotona, perhe voi edelleen turvautua kokopäivähoitoon, mutta siihen tulee pieni maksu”. Jokaisessa tapauksessa kuiten-kin huolehditaan ennen muuta lasten edusta. Kun asian valmistelu etenee, niin huomioon ote-taan lapsen kasvun tilanne ja perheen tilanne, yksinhuoltajat, opiskelijaperheet jne. Hätiköiden ei tätäkään asiaa hoideta. Päälinja on, että niin sanottu nollamaksuluokka poistuu, mutta mah-dollisuus maksuttomaan puolipäivähoitoon säilyy hallitusohjelman hengessä mikä kiteytyy lau-seeseen: ”Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkeyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.” Ketään ei siis jäte-tä yksin. Nyt käynnistettävä sosiaaliturvauudistus on luomassa aidosti välittävää ja kannusta-vaa yhteiskuntaa
Timo Heinonen
kansanedustaja