Suomen Yrittäjät tekivät ainoan oikean ratkaisun ilmoittaessaan, että he eivät voi hyväksyä ns. kompromissiesitystä paikallisesta sopimisesta. Viime vaalien alla keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä toi useassa tilaisuudessa esille, että paikallinen sopiminen mahdollistetaan suomalaisissa yrityksissä. Tämä on ollut kokoomuksen keskeinen tavoite pitkään ja vaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa uskoimmekin, että nyt saamme asialle myös tueksi toisen hallituspuolueen. Tavoite kirjattiinkin selvästi ja yksiselitteisesti hallitusohjelmaan ja tästä tulee pitää minusta kiinni nytkin. Hallituksen tulee asiassa pitää lupauksensa ja kantaa vastuunsa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyi tänään esityksen missä kaikkien suomalaisten työnverotusta kevennetään etupainotteisesti jo heti ensi vuoden alussa jo yhteiskuntasopimus eli kilpailukykysopimus syntyy.
Paikallisen sopimisen ns. kompromissiesityksessä esitettiin, että paikallisen sopimisen osapuoleksi yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä kelpuutettaisiin vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies silloin, kun työehtosopimuksessa on tällainen määräys. Tällainen vaatimus veisi tilannetta väärään suuntaan ja ymmärrän hyvin, että yrittäjät eivät esitystä voineet hyväksyä vain sen kauniin nimen takia. Luottamusmiespakko nimittäin vain vaikeuttaisi paikallista sopimista pienissä yrityksissä ja tuhoaisi osaltaan haaveet työllisyyden parantamisesta Suomessa. SY esittikin nyt, että myös luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö saisi tehdä paikallisia sopimuksia. Järjestäytymättömissä yrityksissähän ei nykyään ole käytössä luottamusmiesjärjestelmää.
Olen yrittäjien kanssa samaa mieltä, että jos työntekijät haluavat sopia asioista koko henkilöstön ja työnantajan kanssa, sen pitäisi olla mahdollista.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta totesi, että vuonna 1971 lähes olemattomien valmisteluiden pohjalta syntynyt yleissitovuusjärjestelmä olisi järjestäytymättömien työnantajien kannalta ongelmallinen. Hän vertasi yleissitovuusjärjestelmää kartellijärjestelmään, joka rajoittaa sopimus-, kilpailu- ja yhdistymisvapautta ja totesi, että ”on luonnollista, etteivät yleissitovien työehtosopimusten osapuolet halua luopua omasta ”kartellinomaisesta asemastaan”.”
Yrittäjät vaativatkin ottamaan paikallisen sopimisen kokonaisuuden pois kilpailukykysopimuksen yhteydestä ja niinhän se hallitusohjelmaan on kirjattukin. Nyt hallituksen on ryhdyttävä toimiin toisella tavalla niin että paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä toteutuu.
Ministerit esittelivät medialle tänään tehdyn veronkevennyspaketin. Se on edelleen ehdollinen ja riippuvainen siis siitä syntyykö kilpailukykysopimus ja kuinka kattavasti.
Kilpailukykysopimus on muutenkin jäämässä torsoksi. Kovat tavoitteet on jo aikoja sitten haudattu ja tässäkin hieman vaivaa se, että hallitukselle tuntuu kelpaavan kaikki mitä edes hymyilemättä voi yhteiskuntasopimukseksi tai kilpailukykysopimukseksi kutsua. Hieman samalla tavalla kuin paikallisen sopimisenkin kohdalla. Hallitusneuvotteluissa asetimme kuitenkin selvät tavoitteet ja niiden täyttymisen myötä lupasimme jopa miljardin euron veronkevennykset kaikille veronmaksajille. Ehto kuitenkin oli, että yhteiskuntasopimuksen tai kiky:n tulee parantaa julkisen talouden tasapainoa 2 mrd. eurolla. Nyt tämä paketti on vaikutukseltaan vain maksimissaan vain 600 miljoonaa euroa 2019 mennessä ja kattavuuskin on jäämässä tavoitteesta.
Sopimus nyt kuitenkin täytyy saada malliin vaikka sen kunniahimotaso on enää ripaus alkuperäisestä. Itseasiassa itse nostan eniten hattua naisvaltaisille julkisenpuolen työntekijöille jotka ovat mukana sopimuksessa niin leikaten lomarahojaan kuin lisäten kolme työpäivää vuoteen samalla palkalla. Se on hienoa vastuunkantoa ja itse toivon, että myös yksityisenpuolen työntekijät saadaan kattavasti mukaan.
Tänään hallitus päättikin vauhdittaa neuvottluja ja tukea työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttamaa neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta. Sopimusta koskevia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluitahan on edelleen käynnissä. Hallitus pitää kilpailukykysopimusta tärkeänä Suomen talouskasvun ja työllisyyden kannalta ja toivoo, että sopimus saavuttaa mahdollisimman suuren kattavuuden ja että se astuu voimaan. Tämä päätös on kuitenkin nyt täysin työmarkkinaosapuolten käsissä.
Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia on jo nyt arvioitu maamme työllisyyteen, kasvuun ja julkiseen talouteen. Tähän arvioon vaikuttaa kuitenkin sopimuksen lopullinen kattavuus. Lisäksi pitää ottaa huomioon työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttaman sovun niin kutsutusta Suomen palkkamallista sekä paikallisen sopimisen edistymisen niillä aloilla, joilla on syntynyt kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos.
Tänään käsittelimme Kokoomuksen eduskuntaryhmässä hallituksen mahdollisuuksia tulla osaltaan vastaan ja tukemaan sopimuksen syntymistä. Kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdosta hallitus esittää nyt, että mikäli kilpailukykysopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se astuu voimaan, hallitus on valmis tukemaan ratkaisua seuraavin toimenpitein:
- Hallitus ei vie eteenpäin hallituksen esitystä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista.
- Hallitus ei toimeenpane hallitusohjelman liitteen kaksi mukaista ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa.
- Hallitus keventää ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa kilpailukykysopimuksen mukaisten maksukorotusten suhteessa seuraavan ehdollisuuden mukaisesti:
- Mikäli kilpailukykysopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se astuu voimaan, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 315 milj. eurolla vuoden 2017 talousarviossa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä riittäisi kompensoimaan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotuksen vaikutuksen verovelvollisille vuonna 2017.
- Mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, veronkevennyksen suuruutta korotetaan 100 milj. eurolla, yhteensä 415 milj. euroon.
- Mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia, veronkevennyksen suuruutta korotetaan edelleen 100 milj. eurolla, yhteensä 515 milj. euroon.
- Vuosien 2018 ja 2019 verotuksen osalta hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti siihen, ettei palkansaajien verotus millään tulotasolla kiristy. Näiden vuosien veropäätösten arvioinnissa hallitus ottaa myönteisenä seikkana huomioon, mikäli:
- Tässä vaiheessa kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyvillä aloilla sovitaan kilpailukykysopimuksen mukaisia työmarkkinaratkaisuja.
- Syksyllä 2017 käynnistyvän liittokierroksen ratkaisut vahvistavat Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Tällöin työmarkkinaratkaisuihin kytketyt veronkevennykset voisivat yhteensä hallituskauden aikana nousta lähelle tavoitteeksi asetettua miljardia euroa. Se on kova lupaus ja tärkeää tehdä hallitusohjelman mukaisesti niin että kenenkään verotus ei kiristy. Näin paketti nyt on sovittu myös tehtäväksi. Lisäksi hallitus ottaa kaikessa päätöksenteossaan huomioon hallitusohjelman talouspoliittiset tavoitteet sekä EU:n asettamat alijäämä- ja velkakriteerit – niistä ei ole varaa tinkiä piiruakaan.
Isojen päätösten päivä ja tätä pakettia on nyt myös kiitelty työntekijöiden kuin oppositionkin suunnasta. Tehtävämme on yhteneinen ja hienoa, että halua sopia ja tehdä nyt löytyy. Huomenna pitäisi ratketa sitten lopullisesti kilpailukykypaketin tulevaisuus. Jos se kaatuu on hallituksen ryhdyttävä omalla lainsäädäntövallallaan etsimään uusia keinoja lisätä maamme kilpailykykyä.
Avasin tälle päivälle myös toisen blogisivun ja siellä hieman tunnelmia illalta oman rakkaan kotikunnan torin 20-vuotisjuhlista ja torstai-iltojen kesätorien avajaisista. Upea juhlailta ja valtavasti väkeä mukana. Kurkatkaapa tunnelmia toisesta blogi-postauksestani tältä päivältä.