Riippumattoman Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää. Hidastunut talouskasvu liittyy talouden rakenteisiin, ei suhdannesyihin. Talouspolitiikassa ei siis ole tarvetta lisätä kysyntää julkisia menoja kasvattamalla. Nyt Marinin hallituksen ja keskustalaisen valtiovarainministeri Katri Kulmunin olisi tehtävä kunnollinen suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Velan BKT-suhteen ennakoidaan nimittäin nousevan peräti 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. Huomion arvoista on se, että EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen raja-arvo on 60 prosenttia. Hallituksen olisikin nyt otettava riippumattomien professorien kritiikki tosissaan ja vakavasti ja käännettävä kurssia ennen kuin taloutemme ajaa karille.
Nykyinen Marinin hallitusohjelman julkisen talouden tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi luotavakin pikinmiten uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta. Nyt ei olla varauduttu tuleviin taantumiin. Olemme huomattavasti heikommassa tilanteessa kuin muut verrokkimaamme.
Puolueeton arviointinevosto yhtyykin Kokoomuksen tapaan kritiikkiin hallituksen ns. tulevaisuusinvestointeja kohtaan. Hallituksen ns. tulevaisuusinvestointien paketti sisältää toki useita sinänsä tärkeitä menokohteita, mutta ne ovat kuitenkin luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin aitoja investointeja. Tällaisten menojen rahoittaminen rahoitusvarallisuuden eli yhteisen valtionomaisuuden myynnin kautta onkin enemmän kyseenalaista. Eli nyt yhteistä kansallisomaisuuttamme myydään parin kolmen vuoden käyttötalouden tilkkeeksi. Omaisuus siis on käytännössä tuhlattu tämän vaalikauden lopussa. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin. Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ovat siis lähinnä silmänkääntötemppu. Ne eivät ole aitoja tulevaisuusinvestointeja, vaan pysyviä menolisäyksiä. Ja omaisuusmyynneillä piilotellaan vain räjähtävää velkaantumista.
Kokoomus on koko ajan kritisoinut, ensin Antti Rinteen ja nyt Sanna Marinin, hallituksen talouspolitiikkaa samoista asioista, jotka nyt myös talouspolitiikan arviointineuvosto on nostanut raportissan esille. Suomi ei tarvitse eikä maallamme ole varaa miljardien velkaelvytystä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Isossa kuvassa yrityksillä on ennen kaikkea pula työntekijöistä, ei kysynnästä.
Toisaalta tärkeää olisi tehdä ensin työllisyystoimet ja ansaita raha ja sitten vasta lisätä menoja. Nythän hallitus käytti ensin rahat – siis ottaa lisävelkaa ja myy valtionomaisuutta – ja nyt vasta miettii työllisyystoimia. Ja valitettavasti tuntuu ja näyttää siltä, että työllisyystoimet jäävät vain pohdinnan tasolle ja korkeintaan ns. päätösperusteisiksi ratkaisuiksi tyylillä ”toivotaan, toivotaan”.
Lopputulemana voisi todeta, että Marinin hallitusohjelmalta on pudonnut pohja. Ohjelman hyvät asiat ovat pelkkiä kirjauksia ilman kestävää rahoitusta. Jos hallitus ja ennen muuta keskusta pitää kiinni hallitusohjelman kovista ja oikeista talouskirjauksista niin syksyllä olemme menossa kohti uusia vaaleja. Mutta pahaa pelkään, että keskusta antaa tarkassa taloudenpidossa periksi. Ongelmana heillä on umpisurkea kannatus ja pelko uusista entistä katastrofaalisimmista vaaleista. Tämän edessä keskusta valitsee todennäköisesti 22 maakunnan maakuntahallinnon rakentelun ja antaa maamme taloustilanteen ja velanotto mennä omaa tietään. Konkurssipesä jäänee näin seuraavan hallituksen hoidettavaksi.
Nyt kysymys kuuluukin kuunteleeko Marinin hallitus ja sen Viisikko ketään? Ensin EU-komissio varoitti jo syksyllä siitä, että maamme julkiset menot kasvavat enemmän kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimus sallii. Seuraavaksi huolensa ilmaisi IMF eli Kansainvälinen luottorahasto. Se totesi, että nykyinen vasemmistohallitus ei saavuta nykytoimin julkisen talouden tasapainoa vuoteen 2023 mennessä. Ja nyt sitten, ei kahta ilman kolmatta, tylyn arvion antaa myös talouden parhaat professorit. Kysymys kuuluukin: Kuuleko hallitus – ja jos kuulee niin eikö ymmärrä?
Puolueista ja politiikasta ja myös ministeriöistä riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014. Sen tehtävä on nimenomaan talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointi. Arviointineuvoston puheenjohtaja on prof. Jouko Vilmunen ja muut jäsenet ovat prof. Martin Ellison, prof. Johanna Niemi, prof. Jukka Pirttilä ja prof. Jari Vainiomäki. Kova porukka.
…
Kello 21.10 ja kotona. Tänään illalla vielä Veikkauksen kokous ja näin pitkä päivä paketissa. Tänään myös tietoon ensimmäinen Koronavirus-tartunta Rovaniemeltä. Tauti leviää ympäri maailmaa ja toivottavasti tauti ei ole levinnyt Rovaniemellä nyt laajemmin. Ja täytyy toivoa, että myös rokote sairauteen saataisiin kehitettyä. Ärhäkältä uusi virus näyttää.
Tänään julki myös tuore MTS:n tutkimus suomalaisten maanpuolustustahdosta ja myös laajemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Palaan tähän tutkimukseen lähiaikoina ainakin Kynästä-kirjoituksella. Mutta näyttää siltä, että suunta nyt valtaosassa kysymyksiä jälleen oikea. Maanpuolustustahto jälleen kasvussa.