Tänään saatiin varmuus siitä, että Fennovoiman Oy:n omistajuutta koskeva vähintään 60 prosentin kotimainen omistajuusedellytys täyttyy. Kysymysmerkiksi ilmaan jää kuitenkin se, että kalenteri näyttää jo 5.8., kun eduskunnan asettama takaraja oli kesäkuun loppu. Myönnän, että kroatilaisyhtiön sekoilun aikana ja jälkeen oma uskoni koko hankkeeseen ja sen hoitoon horjui, mutta nyt Fortumin mukaan lähteminen kuitenkin kääntää hankkeen jälleen positiiviseksi. Olisin kuitenkin itse toivonut, että periaatepäätös olisi kierrätetty uudelleen eduskunnan kautta. Täydennyksellä ja eduskunnan uudella päätöksellä oltaisiin poistettu hankkeen päältä epäilykset ja kysymysmerkit. Minusta se olisi ollut koko hankkeenkin kannalta järkevää ja perusteltua. Mutta nyt oikeuskansleri on todennut, että ”rakentamislupahakemukseen liittyvä prosessi on auki siihen saakka, kunnes asia menee valtioneuvoston käsittelyyn” ja näin siis kotimaisenomistuksen velvoitteen täyttyminen vasta nytkin täyttää lain vaatimuksen. Mutta ei minusta siis kuitenkaan eduskunnan päätöksen henkeä.
Mutta oikeuskanslerin päätöksen mukaisesti nyt työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa ministeri Olli Rehnin johdolla rakentamislupahakemuksen käsittelyä, kun riittävä kotimainen omistajuus varmistui. Fortum Oyj ja SRV Yhtiöt Oyj ilmoittivat siis tänään tulevansa Fennovoima Oy:n osakasyhtiö Voimaosakasyhtiö SF:n osakkaiksi ja Outokumpu Oyj ilmoitti kasvattavansa omaa osuuttaan. Fortumin noin 6,6 prosentin ja SRV:n noin 1,8 prosentin omistusosuus Fennovoimasta sekä Outokummun noin 1,8 prosenttiyksikön omistusosuuden lisäys muodostavat yhdessä aiemman kotimaisen omistuksen kanssa yli 60 prosentin osuuden yhtiöstä. Tänään myös vahvistettiin se tieto, että kroatilainen venäläisrahoitteinen Migrit Solarna Energija ei ole tulossa Voimaosakeyhtiö SF:n omistajien joukkoon. Tämä on hyvä uutinen.
Oikeuskanslerin tulkinnan mukaisesti mikäli omistajuusedellytys ei olisi täyttynyt, olisi TEM toimittanut huomenna 6.8. pidettävään valtioneuvoston istuntoon esityksen rakentamislupahakemuksen hylkäämisestä. Koska nyt kotimaisen omistuksen edellytys täyttyy, voidaan rakentamislupahakemuksen käsittelyä jatkaa ydinenergialaissa säädetyn mukaisesti.
On todettava, että kaikista minustakin eriskummallisista ja minunkin uskoa horjuttaneista tapahtumista huolimatta Fennovoiman hankkeen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Ydinvoiman rakentaminen auttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, se edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja sen avulla mahdollistaan edullinen energia niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Lisäksi on syytä huomioida, että tämä on suuri investointi, joka edistää sähköntuotannon tehoriittävyyttä sekä omavaraisuuttamme. Tämän hankkeen myötä maallamme on mahdollisuus päästä jälleen sähköomavaraiseksi. Muuttuneen maailmankin tilanteen näkökulmasta tämä on perusteltua.
Maamme nimittäin tuo nyt lähes viidesosan käyttämästämme sähköstä ja kulutuksen on arvioitu kasvavan nykyisestä 83 terawattitunnista 9-25 TWh vuoteen 2035 mennessä. Hanhikivi 1:n tuotanto voisi kattaa 2020-luvun lopulla noin 10 prosenttia sähkön kysynnästä. Lisäksi hankkeella on erityisen merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla. Rakentamisaikaiset työllisyysvaikutukset ovat kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia. Kansantalouden tasolla positiiviset vaikutukset sekä kansantuotteeseen että työllisyyteen ovat arviolta 0,2-0,3 prosenttiyksikköä. Ja syytä on myös huomioida sekin, että ydinvoimainvestoinnit eivät edellytä Suomessa valtion tukea.
Alleviivataan nyt vielä, että kaiken tämän keskelläkin TEM tulee käsittelemään rakentamislupahakemuksen ydinenergialain mukaisesti. Hakemuksen käsittelyn arvioidaan vievän vähintään kaksi vuotta. Arvioitavana ovat erityisesti ydinturvallisuuteen liittyvät seikat sekä muut laitoksen turvalliseen rakentamiseen ja käyttöön liittyvät asiat. Samaan aikaan Säteilyturvakeskus arvioi huolella laitoksen tekniseen turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Lisäksi TEM käynnistää lakisääteisen lausuntokierroksen rakentamislupahakemuksesta.
Fennovoiman hankkeesta vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti yrityksen on kesäkuun 2016 loppuun mennessä esitettävä joko sopimus ydinjäteyhteistyöstä nykyisten jätehuoltovelvollisten TVO:n ja Fortumin kanssa tai ympäristövaikutusten arviointiohjelma oman käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen osalta.
Valtioneuvoston käsittelyssä rakentamislupapäätöksen arvioidaan olevan aikaisintaan vuoden 2017 toisella puoliskolla. Varsinaisen rakentamisluvan myöntää tai ei myönnä silloin valtioneuvosto. TEM seuraakin jatkuvasti yhtiön omistuspohjaa niin hankkeen suunnittelu- kuin toteutusaikanakin, ja vielä voimalaitoksen valmistuttua, jotta 60 prosentin kotimainen omistajuus säilyy kaikissa tilanteissa.
Tänään työpäivä ja asioita mm. Hämeenlinnassa ja kotikoneenkin ääressä. Joskus sitä miettii, että kuinka ennen sitä selvittiinkään ilman näitä koneita ja nettiyhteyksiä. Tai silloin ei ainakaan työnteko onnistunut tällä tavalla etänä kuin esimerkiksi tänään osittain jopa täällä järvenkin rannalla. Huomennakin Hämeenlinnaan ja mm. Panssarimuseoon.