Koronakriisin lasku on jo nyt massiivinen ja se tulee vielä kasvamaan. Terveydenhoito ja sairaanhoito ovat tarvinneet lisää resursseja niin akuutin koronaviruksen hoitoon, mutta myös varautuaksemme tulevaan. On ollut välttämätöntä auttaa myös yrityksiä ja suomalaisia työpaikkoja yli lähes mahdottoman ajan. Myös kunnat ja kaupungit ovat vaikeassa paikassa muidenkin peruspalveluiden kanssa ja mm. koulujen sulku aiheuttanee laskua vielä pitkään.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on esitellyt jo kolme lisätalousarviota tälle vuodelle. Seuraava on tulossa kesäkuun alussa ja silloin on tarkoitus vastata mm. kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen ja peruspalveluiden tukemiseen, mutta esitellä, myös ratkaisuja talouden elvyttämiseksi ulos korona-ahdingosta.
Koronakriisi ei ehkä syöksekään maamme taloutta perikatoon, mutta lasku on valtava. Valtiovarainministeriön ennusteet ovat toiveikkaita ja paluu vuoden takaiseen reilun prosentin talouskasvuun voi tapahtua jo ensi vuonna. Tämän edellytyksenä kuitenkin on se, että rajoitustoimet jäisivät lyhyiksi ja yhteiskunnan sulku ei pitkittyisi. Epävarmuustekijöitä on runsaasti. Koronavirus painaa nimittäin koko maailmantalouden pahimpaan laskuun sitten finanssikriisin. Emme siis ole yksin ja emmekä pysty kaikkea myöskään omin toimin ratkomaan.
Talous lähtenee pandemiasta huolimatta elpymään loppuvuodesta, kunhan pystymme estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvun. Paljon on kiinni meistä itsestämme mm. kotitalouksien kulutuksesta ja kotimaisten tuotantoketjujen toimivuudesta. Voisi yksinkertaistaa vaikean tilanteen niin, että nopea toipuminen vaatii rajoitustoimien purkua ja toisaalta koronaviruksen pysäyttämistä. Korona ja siihen liittyvät ainakin jonkinasteiset rajoitustoimet ovat lopulta kiusanamme aina siihen asti, kunnes rokote saadaan käyttöön.
Tämän akuutin kriisin jälkeen pitää siirtyä talouden elvytysvaiheeseen. Pitää saada rattaat pyörimään paremmin. Antaa tilaa ja virtaa kasvulle. Itse suosisin perinteisiä investointeja mm. teihin ja raiteisiin, mutta myös suomalaisten osaamisen lisäämiseen.
Nopeasti käynnistettävien hankkeiden lisäksi on mietittävä, miten suuret raidehankkeet etenevät. Päärata ja Keravalta lentokentälle menevä raideyhteys ovat tällaisia. Ja teiden puolella tehtävää riittää välittömästi, sillä tiestön korjausvelkaa on jopa 2,5 miljardia. Kohteita löytyy eri puolilta maatamme. 1990-luvun lamassa asfaltointimäärät nostettiin yli 6000 km ja näin olemme esittäneet tehtäväksi nytkin. Öljyn hinnanlasku on laskenut asfaltin hintaa eli näissä töissä kannattaa ottaa nyt etunojaa. Myös viennin edellytys on hyväkuntoinen liikenneinfra.
Ja sitten niitä panostuksia lisää myös osaamiseen ja koulutukseen. Vahvistetaan varhaista puuttumista, varhaiskasvatusta ja peruskoulua, mutta myös toista astetta ammattikouluja ja lukiota. Tutkimus ja kehittämistoimintaan laitetut eurot tulevat myös yleensä moninkertaisesti takaisin. Ja kaiken kaikkiaan osaamisen vahvistamiseen laitetut panostukset.
Ja tämän jälkeen Marinin hallituksella on edessä vielä vaikeampi ja vastuullisempi tehtävä, kun julkista taloutta ryhdytään laittamaan kuntoon. Lopulta pääministeri Sanna Marinin pöydällä on ainakin 10 miljardin euron ”kipupaketti”.
Tulevaisuus on kuitenkin lastemme ja nuortemme varassa ja tehdään kaikki toimet niin, että ne auttavat heitä myös tulevaisuudessakin.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan vastaava