Tänään eduskunnassa käydään keskustelu Kreikan veloista. Vasemmistoliitto on vaatinut, että Kreikan velat pitäisi antaa anteeksi. Kreikassa valtaan noussut Vasemmistoliiton veljespuolue Syriza-puolue lupasi kreikkalaisille vaaleissa mannaa taivaan täydeltä. Yksi keskeinen lupaus oli velkojen leikkaaminen. Vaalilupaukset eivät kuitenkaan muuta todellisuutta. Pääministeri Alexander Stubb on todennut useaan otteeseen, ettei Suomi tule hyväksymään Kreikan velkojen antamista anteeksi. Anteeksianto tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että Kreikan leväperäisen taloudenpidon maksumieheksi joutuisimme me suomalaiset veronmaksajat muiden Euromaiden veronmaksajien kanssa. On muistettava, ettei Kreikan ahdinko ei johdu tiukkaa talouskuria vaatineesta Suomesta, vaan Kreikan leväperäisestä taloudenhoidosta ja kilpailukyvyn laiminlyönnistä.
Kreikan on jatkettava uudistusten tiellä. Rakenteelliset uudistukset tarkoittavat työn tarjonnan lisäämistä, tehokkaampaa julkista sektoria, joustavampia työmarkkinoita ja toimivaa verojärjestelmää. Kreikan täytyy tukkia rehottava veronkierto jne. Kreikka on Transparency Internationalin korruptiotilastossa sijalla 69 yhdessä Romanian, Bulgarian ja Italian kanssa. Nämä maat ovat korruptiossa EU:n huonoimmat. Arvioiden mukaan Kreikka menettää vuosittain 20-30 miljardia veronkierron seurauksena.
Kreikan julkinen velka on kokonaisuudessaan noin 317 mrd (143 mrd ERVV-lainoja, 54 Mrd€ markkinalainoja muilta kuin keskuspankeilta, 53 mrd kahdenvälisiä EU-lainoja, 24 mrd IMF:ltä, 24 mrd EKP:n ja muiden keskuspankkien markkinalainoja). Kreikan velan osuus maan BKT:sta on noin 177 %. Euromailta saamiensa lainojen lyhennyksiä Kreikan ei tarvitse maksaa vielä seuraavaan kahdeksaan vuoteen eli maalla on aikaa ja olemme Eurooppana auttaneet maata merkittävästi. Myöskään korkoja Kreikan ei tarvitse maksaa ERVV-lainastaan ennen vuotta 2023, vaan korot pääomitetaan lainaan. Eurooppa ei siis ole jättänyt yhtä jäsenmaataan yksin.
Kreikalle on ennustettu noin 3 prosentin kasvua vuosille 2015 ja 2016. (vrt. Suomi VM: 0,9 % 2015 ja 1,3 % 2016). Kasvupotentiaalia on paljon, mikäli Kreikka saa julkisen taloutensa kuntoon ja työmarkkinat toimimaan.
Demokraattista vaalitulosta pitää tietenkin kunnioittaa. Kreikan kohtalo on kreikkalaisten käsissä. Syrizan linja näkyy varmasti jatkossa Kreikan politiikassa. Vaalitulos ei ole kuitenkaan muuttanut Kreikan taloudellista todellisuutta. Se ei myöskään muuta Suomen etua tai Suomen kantoja. Suomi ei tule suostumaan velkojen anteeksiantamiseen ainakaan Kokoomuksen ollessa maamme johdossa. Sillä ei olisi oikein niin kuin aiemmin jo kirjoitin, että suomalaiset veronmaksajat maksaisivat Kreikan velkaelvytystä. Vaalivoittaja Syriza on tietoinen tästä.
Kreikan uuden vasemmistohallituksen on pidettävä kiinni Kreikan tekemistä sopimuksista. Jos se näin tekee ja sitoutuu talousuudistuksiin ja budjettikuriin, Suomikin on valmis keskustelemaan ohjelman jatkamisesta joillakin kuukausilla. Suomi haluaa löytää yhteisymmärryksen ja pitää Kreikan eurossa. Ratkaisu riippuu kuitenkin Kreikan uudesta hallituksesta. Lainaehtoja on jo helpotettu muutamaan otteeseen, ja Kreikan lainanhoitokustannukset ovat nyt kohtuulliset. Ne ovat itse asiassa jo nyt alemmat kuin eräillä muilla euroalueen mailla. Laina-ajasta voidaan kuitenkin keskustella, mikäli uusi hallitus on sitoutunut talousuudistuksiin ja budjettikuriin.
Euroalueen kriisinsietokyky on onneksi nyt aivan eri tasolla kuin 2010. Pankkijärjestelmän ja velkavaltioiden kohtalonyhteys on pitkälti katkaistu. Paniikkiin ei ole syytä. Haasteet ovatkin nyt enemmän poliittisia kuin taloudellisia. Toki poliittiset riskit voisivat realisoituessaan johtaa yhteisvaluutan epävakauteen, mikä tietenkin pyritään välttämään.
Kreikan euroerolla spekulointi ei ole kreikkalaisten, Suomen tai Euroopan etu. Ero aiheuttaisi epävakautta jota kukaan ei toivo, eikä takaisi Kreikalle mitään helppoa ulospääsytietä. Edessä olisi ennennäkemätön talousahdinko. Vain kilpailukyvyn parantaminen auttaa Kreikkaa. Kreikkalaisten valtaenemmistö haluaa pysyä eurossa (tammikuussa 75,7 % vastasi, että Kreikan pysyttävä eurossa “hinnalla millä hyvänsä”.)
Näin se vain on. Niin mekin aikanaan kannoimme vastuumme jopa epäoikeudenmukaisista sotakorvauksista. Ei meilläkään niihin silloin olisi ollut varaa. Kuudessa vuodessa Suomi maksoi yli 500 miljoonaan dollariin (1953 dollarin arvon mukaan) nousseet sotakorvaukset joutui lisäksi asuttamaan siirtoväen, lopettamaan Lapin sodan, korvaamaan Neuvostoliitolle sodan aikana siirretyn omaisuuden ja maksamaan Saksan saatavat Suomesta. Kuuden vuoden aikana Suomesta vietiin Neuvostoliittoon 141 490 junanvaunullista sotakorvaustuotteita.
Sotakorvausten mittakaavasta kertoo muun muassa se, että Neuvostoliittoon kuljetettiin vuosien 1944–1952 välillä Suomesta yhteensä 141 490 junanvaunullista sotakorvaustuotteita. Kaiken kaikkiaan sotakorvausten kokonaismäärä vuoden 1953 dollarin arvon mukaan kohosi yli 500 miljoonaan dollariin. Itseasiassa me ainoana maana maksoimme täysimääräisesti sotakorvaukset. Kannoimme vastuumme, jopa epäreilun ja sellaisen mikä meille ei edes kuulunut hyökkätyksi joutuneena maana. Se kertoi jotain meidän sisusta ja periksiantamattomuudesta ja sellaista tahtotilaa nyt tarvitaan Kreikassa ja monessa muussakin maassa.
Ja meillä Suomessakin kannattaa nyt keskittyä laittamaan oman maan talous kuntoon tarvittavin uudistuksin ja julkinen talous tervehdyttämällä.
Nyt takana jo valiokunnat ja yksi syntymäpäivähaastattelu. Seuraavaksi kahvit ja sitten Kreikka-keskustelun pariin täysistuntoon.
…
Kello 21.57 ja juuri kämpille. Istunnossa vielä puhui Kreikasta ja tästä samasta, että velkoja ei tule kaataa suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Illan aikana kävi selväksi, että Suomessa vain Vasemmistoliitto kannattaa verojen anteeksiantoa. Se siis tarkoittaisi miljardilaskua suomalaisille veronmaksajille. Mutta tähän varmasti vielä palataan.
Illalla vielä istunnon jälkeen kävimme Ben Zyskowiczin kanssa onnittelemassa kolleegaamme Marjo Matikainen-Kalströmiä hänen 50-vuotispäivänään ja TEK:n toiminnanjohtajaa Heikki Kauppia hänen 60-vuotispäivänään. Pitkät urat kummallakin saroillaan. Onnea vielä täälläkin.