Lukion uudistaminen on tarpeen. Siitä ollaan varmasti yhtä mieltä. Kun lapset jo pienestä pitäen oppivat käyttämään tietokoneita, tabletteja sekä kännyköitä ja alakouluissa opetuskin nojaa jo monesti älytauluihin ja muuhun uuteen tekniikkaan niin lukion pitää myös seurata tätä kehitystä.
On varmasti kiistatta myös totta, että yleissivistyksenkin käsite on muotoutumassa nykymaailmassa uudelleen. Tietoa on niin paljon tarjolla ja joka paikasta tulvillaan, että kaikkea ei voi millään osata. Tällöin tärkeäksi taidoksi muodostuukin tietotulvan hallinta, käsittely sekä tiedon valikoiva ja kriittinen käyttäminen. Tietolukutaito.
Mutta kyllä 2010-luvunkin yleissivistykseen kuuluu aimoannos historiantuntemustakin. Aika ajoin olemme saaneet lukea kirjoituksia ja kannanottoja joista on puuttunut täysin historiallinen näkökulma. Pahimmillaan on unohdettu lähihistorian kauheimmatkin tapahtumat, osa on ne jopa kiistänyt. Jo yksin tämänkin takia hyvään yleissivistykseen kuuluu myös jatkossa riittävä oman maan, Euroopan ja maailman historian tuntemus. Onkin kerrassaan historiatonta esittääkään lukion uudistamista niin, että lukiossa ei jatkossa opiskeltaisi lainkaan historiaa.
Hallitusohjelmassa päätimme lukion tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamisesta. Pääkohtana on uudistaa lukiokoulutusta vielä yleissivistävämpää suuntaan. Nyt esitellyt työryhmän mallit eivät tässä onnistu ja uudistaminen vaatiikin perusteellista jatkotyöstämistä. Työryhmän yksi esitys oli lukio jossa ei tarvitsisi opiskella välttämättä lainkaan historiaa jne. Sellaiset esitykset eivät ole tästä maasta. Mutta uudistamistarve ei ole kadonnut mihinkään.
Lukion perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin on toimia väylänä jatko-opintoja varten ja taata laaja yleissivistävä pohja tulevaisuutta silmällä pitäen. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa uudistamalla lukion oppimista kohti kokonaisuuksien hallintaa ja ilmiöpohjaista oppimista. Koulutusta ei voida uudistaa opiskelun määrää leikkaamalla, vaan annetut resurssit tulee kohdistaa oikein. Valinnaisia oppiaineita on hyvä lisätä pakollisia kursseja unohtamatta. Ja tärkeää on myös perinteiset oppiainerajat ylittävät kokonaisuudet. Me olemme kokoomuksesta myös esittäneet lukioihin tiedeaineiden lukiodiplomeita nykyisten taitoaineiden lukiodiplomien rinnalle. Sekä myös vapaaehtoistyönkursseja joista on jo nyt erittäin hyviä kokemuksia.
Lukion tulee siis tulevaisuudessa valmentaa sekä valmistaa paremmin elämään ja jatko-opintoihin eikä vain edessä siintäviin ylioppilaskirjoituksiin. Myös ylioppilaskirjoituksia tulee kehittää ulkoa opitun tenttaamisesta yhä enemmän kokonaisuuksien hallintaan. Ja myös niin, että koko lukioajalla on merkitystä jatko-opintoihin pääsemiseen. Vuosien pääsykoekierteistä on tärkeää päästä eroon.
Uudistamalla lukiota kaikissa muodoissa on meillä mahdollisuus säilyttää korkeatasoinen koulutustasomme. Mutta uudistettaessa on muistettava, että liian varovaisilla ehdotuksilla ei päästä toivottuun lopputulokseen, uudistaminen vaatii myös rohkeutta.
***
Perusta kaikelle oppimisella luodaan jo kuitenkin varhaiskasvatuksessa, esikoulussa ja peruskoulussa. Paljon on keskusteltu nyt myös peruskoulumme oppimistuloksista. Tuloksemme Pisa-vertailussa ovat edelleen kovaa luokkaa, mutta rehellistä on tunnustaa osaamisen laskeva trendi.
Paljon onkin pohdittu nyt sitä kuinka peruskouluamme tulisi kehittää. Syyllisiä heikkeneviin oppimistuloksiin on etsitty sieltä ja täältä. Se on minusta turhaa. Meillä on edelleen maailman parhaat opettajat. Tasa-arvoinen ja toimiva peruskoulu. Sekä innokkaat pienet ja isommatkin koululaiset. Jos jotain entisenä opettajana saisin toivoa niin ehkä meitä perheitä vahvemmin mukaan tukemaan koulun työtä. Kasvatusvastuun pitää kuulua jatkossakin meille vanhemmille. Koulu voi meitä siinä vain tukea ja auttaa. Koulun tärkein tehtävä on kuitenkin opettaa, siihen pitää opettajille antaa työrauha ja oppilaille mahdollisuus oppia joka päivä jotain uutta. Tämän tulee koskea kaikkia niin erityistä tukea tarvitsevia kuin lahjakkaimpiakin koululaisia. Ihan jokaista.
Kouluilla tuli nyt vuodenvaihteessa voimaan uudet Koulurauha-säännöt. Uusi lakipaketti antaa opettajille lisää keinoja myös taata työrauhaa koulussa. Mutta tässäkin työssä isossa roolissa olemme me vanhemmat lapsiemme kasvattajina. Vain meidän tuella koulurauhasta voi tulla totta.
Isoihin muutoksiin meillä ei ole tarvetta. Päivähoitolaki tulee uudistaa ajanmukaiseksi varhaiskasvatuslaiksi, peruskouluun tuoda työrauha oppia ja opettaa. Lukioita tulee uudistaa pieteetillä tämän päivän yhteiskuntaa vastaavaksi ja ammattikoulua tekemisen ja osaamisen vahvistamiseksi. Ja huippuna vaalia ammattikorkeakoulujamme sekä yliopistojamme.
Ja kaiken tämän jälkeen tulee tulee se elämänkoulu, joka kaiken sitten viimeistään opettaa.
….
Tällaisilla aatoksilla tiistai-päivään. Tänään Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Ja iltapäivällä sitten suora radiokeskustelu jälleen Ylen Radio Hämeen taajuuksilla kello 15.30 alkaen. Olkaahan kuulolla.
….
Kello 21.47 ja kohta Kymmenen Uutisten kautta nukkumaan. Tämä päivä aika tehokkaasti maakunnan asioiden parissa Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Ei vielä kerrottavaa, mutta askelia eteenpäin muutamankin asian suhteen ja toivottavasti näissä elinkeinoasioissa onnistumme. Olisivat kovia juttuja koko alueellemme. Hämeenlinnassa myös radiossa yhdessä perussuomalaisten Isko Soukolan kanssa. Aiheina tänään oli teleseuranta ja valtioiden välinen vakoilu ja sitten myös hieman politiikan ilmapiiri. Itse olen myös harmissani siitä, että nykyisin politiikassa on itse kullakin aina kauhea kiire ampumaan alas toisesta puolueesta tulleet mitä erilaisemmat esitykset ja ajatukset. Tulee usein sellainen tunne, että osalla on valmiina sellainen EI SOVI -kannanottopohja jolla voi ampua alas mahdollisimman nopeasti ja lukematta kaiken mitä joku toisesta puolueesta esittää. Tätä vikaa on meissä kokoomuslaisissa, mutta myös kaikissa muissakin puolueissa. Ja jotenkin tuntuu, että tämä nopea viestintä ja sosiaalinen media ja kaikki vain pahentaa tätä. Kiire on kova, että naama saadaan lehteen ja kaikki esitykset tyrmätään ja osa vielä tuntuu kuin kilpaillen siitä kuinka voisi tehdä sen mahdollisimman ilkeästi ja raflaavasti.
Itse tänään radiossa toivoin, että annettaisiin hetki erilaisille ajatuksille tilaa ja aikaa vaikka ne tulisivatkin sitten sieltä pahimman kilpakumppanin leiristä. Uskoisin, että tällaisellekin suvaitsevaisuudelle ja uuden ideoinnin jatkopureskelulle olisi tässä maassa tarvetta ja toivottavasti tilaakin. Ja tämä ei tarkoita, että ei eri mieltä saisi olla vaan ennen muuta sitä, että voisi edes lukea läpi sen mitä toiset esittävät. Itse olen esimerkiksi löytänyt paljon hyviä ideoita ja pointteja niin perussuomalaisten kuin keskustankin vaihtoehtobudjeteista ja esityksistä. Ja lupaan jatkossakin lukea ne huolella ja pohtien läpi.
Nyt uutisten aika ja sitten unten kautta huomiseen.