Viime viikolla saimme Valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuoden valtion talousarvion. Ison esityksen käsittely vei meillä eri jaostoissa koko syksyn ja tyytyväinen olen korjauksiin mitä hallituspuolueide kanssa vielä teimme hallituksen esitykseen. Käsittelymme jälkeen talousarvion loppusumma on noin 54,4 miljardia euroa, mikä on noin 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinainen talousarvio. Mietintöömme sisältyi tai sisältyy viisi vastalausetta joissa oppositio esittää lisämenoja.
Meidän hallituspuolueiden päättämät lisäpanostukset ovat yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Ne on suunnattu erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä oikeusturvaa, sisäistä turvallisuutta, ympäristöä, elinkeinopolitiikkaa, vientiä ja kansainvälistymistä edistäviin toimiin.
Suurimmat määrärahalisäykset (9,3 milj. euroa) osoitimme sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, jossa lisäresursseja kohdennetaan mm. veteraanikuntoutukseen, terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä päihdeäitien kuntoutukseen. Itse tein jo syksyllä esityksen tästä veteraanikuntoutusrahasta ja olen tyytyväinen, että nyt saimme sen valtiovarainvaliokunnassa lisättyä. Toivon, että tämä on myös viimeinen kerta kun meidän tarvitsee veteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutusmäärärahoista tässä maassa vääntää. Sen pitää olla itsestään selvyys, että heistä pidämme huolen ja takaamme riittävän ja laadukkaan kuntouksen ihan jokaiselle veteraanille. Tulen vielä tällä viikolla esittämään eduskunnassa aiemminkin esittämiäni korjauksia sotainvalidien haitta-asteisiin. Meidän on nyt luovuttava kokonaan ns. 10% haitta-asteesta sillä nykyisin nämä kunniakansalaiset ovat usein täydellisiä väliinputoajia kuntouksessa ja avopalveluissa. Aiemmin jo saimme korjattua suurempia haitta-asteiden tilannetta ja nyt siis 15% ja 20% haitta-asteella sotainvalidi saa kuntouksen, mutta 10% ei. Viidellä prosentilla on siis 100-prosenttinen vaikutus.
Lisäsimme rahaa myös vaapehtoiseen maanpuolustustyöhön. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli maamme puolustusjärjestelmässä. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä ja yleistä maanpuolustustahtoa. MPK tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Sen lakisääteisenä tehtävänä on myös järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Lisäksi MPK järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. Koulutusta järjestettiin yhteensä yli 80 000 vuorokautta, ja niihin osallistui yli 48 000 kansalaista vuonna 2014.
Lisäksi rahoitusta kohdennamme ensi vuoden budjetissa myös valtakunnalliseen toimintaan, joka kohdistuu erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten matalan kynnyksen ja suoran avun kohteisiin. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahoja lisäämme eduskunnassa runsaat 9 milj. euroa. Tämä osoitetaan mm. perusopetuksen laadun parantamiseen, koululaisten kerhotoimintaan sekä työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Lisärahoitusta kohdennetaan myös viennin edistämiseen, ruuhkautuneiden tuomioistuinten, paikallispoliisin, ulosoton toimintaan, sekä keskeneräisten siirtoviemäreiden loppuunsaattamiseen.
Valtiovarainvaliokunta osoitti myös 6 milj. euron rahoituksen Kimolan kanavan kunnostamiseen, minkä kautta avautuu vesitieyhteys Kymenlaaksosta Päijänteelle. Hankkeen arvioidaan lisäävän alueen matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa ja olevan alueen merkittävin matkailuinvestointi vuosikymmeniin.
Mutta on todettava, että maamme talous on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Julkinen talous on ollut koko kuluvan vuosikymmenen alijäämäinen, ja sen arvioidaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Ensi vuoden talousarvio on 5,3 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2016 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan n. 106 mrd. euroa, mikä on n. 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästähän kirjoitin juuri myös tuoreimmassa kolumnissani hieman laajemminkin ja myös täällä blogissani viime viikolla. Tärkeintä on siis nyt, että toimet talouden kuntoonsaattamiseksi myös tehdään periaatepäätösten lisäksi. Totesimme valtiovarainvaliokunnan kanssa, että on perusteltua, että talouden sopeuttamistoimien täytäntöönpano aloitetaan välittömästi, sillä näköpiirissä ei ole merkittävää talouden kasvua.
Vaikessa tilanteessa totesimme, että leikkaukset ovat nyt perusteltuja julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta ne heikentävät talouden kasvua lyhyellä aikavälillä. Onkin tärkeää seurata säästöpäätösten ja maksujen korotusten kumulatiivisia vaikutuksia, sillä niiden yhteisvaikutukset saattavat olla huomattavan suuret etenkin heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille. Tuloksellisuuden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi on erittäin tärkeää, että hallitus seuraa päätösten vaikutuksia ja on tarvittaessa valmis arvioimaan säästöpäätöksiä ja määrärahakohdennuksia uudelleen.
On myös huomioitava ja seurattava sitä, miten koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt mittavat leikkaukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä osaamisen tasoon. Maamme hyvinvointi ja menestys perustuvat kuitenkin tulevaisuudessakin korkeaan sivistykseen, ammattitaitoon ja koulutukseen, jonka pohjaa ei saa murentaa talouden tiukkoinakaan aikoina. Säästötoimien toimeenpanon on siksi oltava huolellista ja asiantuntemukseen nojaavaa.
Korostimme myös kotimaisten investointien edistämistä, kannustinloukkujen purkamista ja työnteon kannustavuuden ja työllistämisen kannattavuuden lisäämistä. Niukkenevien määrärahojen kohdentamisessa on otettava ennen muuta huomioon tukien ja toimien vaikuttavuus. Ja säästöpäätösten rinnalla on toteutettava myös sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tuovat pysyviä kustannussäästöjä. Merkittävää on se, että työeläkejärjestelmää koskeva uudistus on hyväksytty ja sillä edistetään työurien pidentymistä ja parannetaan työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. On niin ikään merkittävää, että sote- ja itsehallintouudistuksen keskeisistä linjauksista on sovittu. Tärkeää on myös se, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet täsmentyvät ja että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään.
Eduskunnassa tänään käyntiin palautekeskustelu valtiovarainvaliokunnan työmme pohjalta. Katsotaan miten debatissa ääneen pääsen.
…
Kello 20.59 ja pitkä keskustelupäivä takana. Tänään ensin vauhdikas debatti valiokuntamme puheenjohtajan Timo Kallin ja ministereiden esittelypuheenvuorojen jälkeen. Näyttää entistä vahvemmin ja selvemmin siltä, että oppositiolla ei ole osoittaa tasapainoista ja uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen budjetille ja tänään keskustelu menikin heidän osalta jo hieman näpertelyksi ja kikkailuksi. Kuvaavaa vaikkapa se, että SDP on laskenut omassa vaihtoehdossaan, että lisäämällä 20 miljoonaa euroa harmaantalouden torjuntaan saataisiin 200 miljoonan euron lisätulot valtiolle. Totuus on kuitenkin se, että demarienkin ollessa hallituksessa harmaantalouden torjunta toi takaisin vajaa kaksinkertaisena siihen laitetun panoksen. Totuus siis demarien vaihtoehdon kohdalla on noin 40 miljoonan euron tuotto ja näin ollen esitys lisää 160 miljoonaa miinuksella. Tämä tulisi siis kattaa lisävelanotolla.
Tässä vain yksi esimerkki SDP:n vaihtoehdosta ja sen ylisuurille ja epärealistisille tuotoille rakennetuista odotuksista. Mutta nyt keskustelu jatkuu ja jatkuu koko viikon. Tänään jo tuon sotainvalidiasian nostin esille minkä aamulla täälläkin lupasin ja huomenna sitten lisää mm. turvallisuudesta niin sisäisestä kuin ulkoisestakin. Ja monesta muustakin. Nyt mennään koko viikko reilusti aina kellonympäri. Mutta edessä siintävä joulu ja vapaat perheen kanssa auttavat jaksamaan.
…
Tässä vielä lakialoitteeni lähetekeskustelu viime torstaina (10.12.2015) Pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä. Kello taisi olla jotain kolmen aikaan yöllä 🙂 Huomaatte tuossa takana näkyvän virkamiehen innostuneesta ilmeestäkin.
10.12.2015 Lakialoitteen lähetekeskustelu terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi: