Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pj Pertti Salolainen toteaa tiedotteessaan, että myönteisintä UPI:n Nato-selvityksessä on, että se vapauttaa Nato-keskustelun siitä tiukasta yhden totuuden pakkopaidasta, jossa se on aivan viime aikoihin asti ollut. Lisäansiona Salolainen näkee sen, että teksti on ennakkoluulotonta korostaessaan ja kuvatessaan turvallisuuspolitiikan ja erityisesti Naton olevan jatkuvassa muutoksessa. Kuvaavaa on, että Ranska on palaamassa Naton rakenteisiin, ja näin EU:n suhde Natoon korostuu. Tämä on Suomellekin tärkeä näkökohta. On myös hyvä, että teksti on selkeää suomen kieltä, eikä ajatuksia piilotella koukeroisiin lauserakenteisiin, kuten Suomessa on ollut tapana.
– Sinänsä selvitys ei anna vastausta siihen, tulisiko Suomen liittyä Natoon vai ei, mutta se erittelee osuvasti kumpaakin vaihtoehtoa ja mahdollistaa siten laajan kansalaiskeskustelun, johon tulee lisää aineistoa Ulkoministeriön Nato-selvityksestä. Näiden kahden vertailu on lähiaikoina hyvin mielenkiintoista, toteaa Salolainen,
Myönteistä selvityksessä on myös, että se korostaa, ettei Suomi Naton jäsenenä ”vahvistaisi Venäjälle vihamielistä Natoa”. Länsi-Eurooppa on Venäjän luotettavin ja paras yhteistyökumppani, jonka taholta sillä ei ole mitään pelättävää, monia hyötyjä kyllä. Suomi ei hakeutuisi Natoon Venäjän pelosta vaan ollakseen mukana muiden länsieurooppalaisten demokraattisten valtioiden kanssa uuden turvallisuuspolitiikan luomisessa – politiikan, joka keskittyy aikaisempaa enemmän kriisinhallintaan niin sotilas- kuin siviilipuolellakin.
EU ei pysty antamaan sotilaallista turvallisuutta, kuten raportissakin todetaan. Tähän perusasetelmaan on Suomessa lähiaikoina löydettävä vastaus. Kriisinhallintakykynsä parantamiseksi Suomi ja Ruotsi harkitsevat aluksi lähiaikoina osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoihin (NRF). Yhdessä Ruotsin kanssa tämän päätöksen tulisi olla myönteinen.