Kyse ei ollut todellakaan aprillipilasta, kun kotimainen biojätteistä valmistettu bensiini tuli myyntiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Liikenne- ja autoasioihin erikoistunut kansanedustaja Timo Heinonen pääsi Kare Aspin kutsusta ensimmäisten joukossa kokeilemaan kovan luokan suomalaisuutuutta ja Heinonen oli kokemaan vakuuttunut.
– Uskon, että tämä tulee biokaasun rinnalla valtaamaan alaa vielä. Toki meidän täytyy seurata tarkkaan miten uudet ympäristöystävälliset polttoaineet ja niitä käyttävät autot yleistyvät ja jos tarvetta niin uusiinkin houkuttimiin pitää olla valmiutta, totesi Timo Heinonen koeajettuaan Fordin tuoreen Flexi-fuel –version, joka oli tankattu uudella Refuel-polttoaineekkam jossa etanolin osuus on peräti 85 prosenttia.
Uusi lähes täysin suomalainen Refuel mullistaa merkittävästi polttoainemarkkinoita. Toisin kuin pitkään merten takaa rahtaaman etanolin kanssa puuhastelleessa Ruotsissa on St1:n Suomessa lähtenyt siitä, että uusi polttoaine valmistetaan kotimaisista raaka-aineista, käytännössä jätteistä. Näin kuljetuskustannukset ovat minimoitu ja lisäksi polttoainetehtaissa käytetään pellettiä tuotantoenergian tuotantoon.
– Suomeenkin tuodaan palmuöljyä etanolin raaka-aineeksi ulkomailta. Mutta esimerkiksi Neste Oil on täysin sitoutunut vain vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käyttöön, kertoi Timo Heinonen ja painotti, että on tärkeää tietää missä ja miten palmuöljy tuotetaan. Neste Oil on myös sitoutunut käyttämään vain
RSPO-sertifioitua palmuöljyä sitä mukaa kuin sitä on riittävästi
saatavilla.
– Mutta tottakai rahtikustannukset tuottavat päästöjä ja siinä mielessä tämä uusi jätteistä jalostettu kotimainen Refuel-polttoaine on askeleen edellä.
Uuden jätteistä tehdyn polttoaineen hinta on noin 30 senttiä perinteistä 95-oktaanista bensiiniä edullisempaa. Tosin kuitenkin syövyttävämmälle etanolille muutettu moottori kuluttaa uutuus polttoainetta noin 25-30 prosenttia enemmän kuin vastaava bensa-auto. Tästä huolimatta ja ympäristöarvot huomioiden on uusi polttoaine todellakin varteenotettava vaihtoehto ja tervetullut ennen muuta.
– Erittäin hieno kokemus. Ja tietenkin se luo hyvän fiiliksen kun tietää, että polttoaine jo ajellessa kuluttaa on tuotetty kotimaassa ja vielä jätteestä. Se vähentää kasvihuonepäästöjä myös sen kautta, että raaka-ainetta ei tarvitse kuljettaa kaukomailta, pohti Heinonen ensimmäisten ajokilometrien jälkeen.
Nyt tuotannossa olevat ensimmäiset etanolitehtaat on sijoitettu biojätettä tuottavan elintarviketeollisuuden lähelle. Tuotantoa on jo nyt Närpiössä, Lappeenrannassa ja Haminassa ja uusia suunnitelmia on jo mm. Vantaalle sekä Lahteen ja Hämeenlinnaan.
– Toivotaan, että saamme nämä kaksi uutta tehdasta Hämeeseen nopeasti. Se näkyisi varmasti tulevaisuudessa niin Kanta- kuin Päijät-Hämeenkin puolella kotitalouksien jätekustannuksissakin.
Askel askeleelta kohti vuotta 2014
Ensimmäinen tavoite uuden Refuel-polttoaineen esiinmarssissa on jo kova. St1 tavoite on valmistaa etenolia 10-15:ssa elintarviketeollisuuden jätteitä hyväksi käyttävässä tuotantolaitoksessa mahdollisimman pian ja jo tulevana kesänä valmistuu tavoitteen viides ns. Etanolix-tehdas. Tämän jälkeen tuotanto laajenee Bionolixiin, jossa etanolia valmistetaan erilliskerätystä biojätteestä. Sitten vuorossa on Cellunolix, jossa käyttöön saadaan kotitalouksien ja teollisuuden kuitu- ja sellupohjaiunen pakkausjäte. Tämän odotetaan alkavan jo ensi vuonna. Neljäs askel kohti yhä ympäristöystävällisempiä polttoaineita on joa yksittäisten maatilojen yhteyteen sopivat Fiberix-tehtaat joissa etanolin juurena käytetään olki- ja leikkuujätettä. Vuonna 2014 tavoitteena onkin sitten jo valmistaa jopa 300 miljoonaa litraa etanolipohjaista liikennepolttoainetta.
Nyt kotimaiseen käyttöön yhdessä VTT:n kanssa suunniteltua polttoainetta saa jo Helsingistä mm. Herttoniemen, Vallilan ja Mäkkylän kylmäasemilta, mutta jakeluverkkoa on tarkoitus kasvattaa nopeallakin tahdilla.
– Tässä paketissa on myös vahvasti valtio mukana. EU:n liikennepolttoainedirektiivi vaatii, että jo ensi vuonna liikenteen polttonesteissä on 5,75 prosenttia bioperäisiä ainesosia ja siksi tämä hanke on myös erittäin tervetullut. Itse kuitenkin näen tämän vielä paljon tuota EU-vaatimustakin kovempana juttuna ja mahdollisuutena. Tästä tullee varmasti vielä kova vientituotekin tai –tuotantotapa, pohti Heinonen jätteen suomia mahdollisuuksia ympärimaailmaa.
Jopa maailmankin puhtaimmaksi mainostettu korkeaseosbioetanoli voi siis pian olla hitti ympäri maailman. Nyt jo Suomenkin markkinoilla on etanolille sopivat mallit Saabilta, Fordilta ja Volvolta. Myös Skoda on jo esitellyt oman Flexi-fuel –mallinsa Octaviasta. Saab puhuu etanoliautoistaan Bio-power –nimellä ja Volvo sekä Ford käyttää Flexi-fuel –merkintää.
– Itse uskon, että tälle jutulle tulee vielä kova kysyntä. Tosin meidän täytyy seurata sitä miten tämä kotimainen Refuel valtaa alaa ja miten esimerkiksi tämän rinnalla jätteistä pian saatava biokaasu yleistyy liikennekäytössä. Jos lisäliikkeitä valtiovallan toimesta tarvitaan esimerkiksi verotuksen suhteen niin niihin tulee olla nopeastikin valmiutta, totesi Timo Heinonen ja uskoi, että myös muut polttoainefirmat tulevat seuraamaan tätä kotimaista kehitystä.
Avajaispäivänä Helsingissä uutuustuote maksoi St1:sen asemalla 0,794 euroa, kun saman kylmäaseman 95E hinta oli 1,194 ja dieselin 0,919 euroa.
– Yksi sellainen juttu mitä tosin on kovin vähän vielä julkisuudessa puhuttu ja varmasti myös tutkittu on se miten nämä autot kestävät ja pitävät hintansa. Esimerkiksi maakaasuautojen on kerrottu kestävän merkittävästi vähemmän kilometrejä mihin olemme dieselin ja jopa bensiiniautojen kohdalla tottuneet. Miten sitten on Flexi-fuel-mallien laita niin sen aika näyttää, pohti Heinonen mieleensä tullutta ainutta ehkä negatiivistä mahdollisuutta ja totesi, että etanoliautojen huoltoväli on myös puolet vastaavan bensiiniauton huoltovälistä.
Heinonen uskoo biokaasuun ja bioetanoliin
Kansanedustaja Timo Heinonen on etujoukoissa ollut vaatimassa ympäristöystävällisempää liikennettä Suomeen. Sinivihreän hallituksen hiilidioksipäästöihin perustuva autoverotus vei Suomen maailman kärkijoukkoon autoverotuksen ympäristöystävällisyydessä, mutta Heinosen mukaan uusiakin askelia tarvitaan.
– Itse en näe enää esimerkiksi dieselautojen käyttövoimaverolle eli ns. dieselverolle mitään perusteita. Rangaistusveroista on luovuttava ja verotettava käyttöä sen mukaan miten paljon autoa käyttää ja millaisia päästöjä ajollaan tuottaa. Tämä tarkoittanee myös sitä, että on syytä pian ottaa käyttöön myös muita perusteita kuin hiilidioksipäästöt. Autojen pakoputkista tulee paljon muutakin ja jopa vaarallisempia päästöjä joiden varaan verotusta tulisi nojata, linjasi Heinonen ja lupasi olla liikenneasioissa aktiivinen edelläkävijä ja –puhuja tulevaisuudessakin.
– Meidän tullee olla rohkeita suunnanäyttäjiä tässäkin. Määrätietoisesti olla ensimmäisinä ja sitä kautta voittajina. Uskon, että tämä uusi jätteisiin tukeutuva etanolituotanto on pian vientituote tai siis tuotantomalli jota viedään.
Haasteena kaksipolttoainejärjestelmä
Heinonen totesi, että oman haasteen näiden uusien ympäristöystävällisten autojen verotukselle tekee se, että mm. Flexi-fuel -autoissa on mahdollista käyttää bioetanolin lisäksi vaikkapa pelkästään aivan tavallistakin bensiiniä. Moottorinohjausjärjestelmän anturit tunnistavat automaattisesti käytetyn polttoaineen ja säätävät polttoaineen syötön ja moottorin säädöt optimaalisesti.
Kahden päästöiltään aivan toisissa päissä olevien järjestelmien takia Flexi-fuel-auton verotus perustuukin bensiinin päästöihin mikä tekee varsinkin bioetanolijakeluverkoston laajentuessa järjestelmästä järjettömän. Ajettaessa jätteistä valmistetulla etanolilla, säästetään paljon fossiilisia korvaamattomia polttoaineita ja nimenomaan pienennetään oleellisesti kasvihuone-kaasujen päästöjä, jopa 80%.
– Esimerkiksi tämän nyt koeajamani Ford Mondeon hiilidioksidipäästöt ovat 189g/km kun tankkiin on laitettu tavallista bensaa. CO2-päästöt putoavat jopa 49g/km, kun laskentaan otetaan polttoaineen tuotantoelinkaari. Tämä on siis tietynlainen päästötasearvio, mutta ero on huikea ja merkittävä, kertoi Heinonen ja totesi, että veroperustaan täytyy varmasti palata kun kotimaisen jätteistä tuotetun bioetanolin jakeluverkko kasvaa ja näissä autoissa käytetää hetkittäisi poikkeuksia lukuunottamatta aina etanolia.
– Nämä ovat sellaisia kysymyksiä joihin varmasti joudumme ja oikeastaan saamme palata. Itse olen jo sitä mieltä, että nyt olisi oikea aika luopua myös perinteisestä käyttövoimaverosta mm. dieselien kohdalla. Dieselvero on rangaistusvero auton omistamisesta, kun ympäristön kannalta oli järkevämpää ”laskuttaa” päästöistä eli siitä miten paljon autoa käyttää. Eli kuinka paljon polttoainetta kuluu.
Heinonen totesi, että seuraavaksi hän toivoo saavan alleen kunnollisen sähköauton. Ne tulevat myös tulevaisuudessa kisaamaan puhtaiden autojen markkinoilla.
– Tietenkin sähköautoissa on aina oleellista se miten sähkö on tuotettu. Mutta niinhän se on bioetanolinkin kohdalla, laskeskeli Heinonen.