SUNNUNTAI 19.4.09 KLO 15
VESI VÄRI KESÄ AKVARELLINÄYTTELYIDEN AVAUS ; Riihimäen Taidemuseo
– Euroopan valloittajat – Suomen Akvarelliyhdistys ”tänään”, 1. krs
– Feliks Nietoksela – ”Puhukoon kuvat puolestaan” – muistonäyttely, 2. krs
– Akvarelleja Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmasta, 2. krs
AVAIJAISPUHE
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Timo Heinonen
(muutokset puhuttaessa mahdollisia)
Arvoisat taiteen ystävät.
Minulla on ilo saada tänään olla avaamassa Riihimäen Taidemuseon Vesi Väri Kesä –näyttelykokonaisuutta.
Kollegani – ystäväni – Ilkka Kanerva on kolmiosaisen näyttelyn virallinen suojelija. Ilkka toimiessaan ulkoministerinä ja läpi elämänsä on tehnyt aktiivisesti työtä Euroopan ja Suomen menestymisen eteen. Olimme sopineet jo, että hän osallistuu tänään kanssani tähänkin avajaistilaisuuteen, mutta kansainväliset työtehtävät veivät hänet jälleen maailmalle – ei ehkä näyttelyn yhden osan hengessä valloittamaan Eurooppaan, mutta toivottavasti hurmaamaan ja vakuuttamaan. Lupasin tuoda hänen tervehdyksensä teille. Kansanedustaja Ilkka Kanerva tervehtii Teitä ja toivottaa oikein hyvää kevättä.
Hyvät ystävät.
Riihimäki ja koko Riihimäen seutukunta on tullut tunnetuksi kesäisistä tapahtumistaan. Riihimäki on jo kauan sitten ottanut ensiaskeleensa kokous- ja kulttuurimatkailussa ja kaupungin yritykset ovat saaneet ansaittua kiitosta ja huomiota valtakunnallisestikin.
MUTTA – kuinka moni teistä tietää, että matkailutoimiala on Kanta-Hämeen toiseksi tärkein työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen?
Kasvavan työllistävän vaikutuksensa johdosta matkailu on myös yksi koko Kanta-Hämeen strategisista toimialoista.
Tämä puheeni käsittelee ennen muuta juuri matkailua, koska kulttuurimatkailu on tämän talon leipälaji – kesämatkailusesongin aikana.
Matkailun merkitys Kanta-Hämeen ja Riihimäen seutukunnan kehittymisen ja vetovoimaisuuden kannalta on tunnustettu. Toimialan kehittämiseen on viime vuosina ansiokkaasti panostettu Hämeen matkailun toimesta, mutta myös kuntien ja kaupunkien omin toimin.
Ensimmäisiä tuloksia toimialan kehittymisestä on saavutettu jo valtakunnan tasolla – Kanta-Häme on noussut tuoreimmissa tilastoissa vuonna 2006 valtakunnallisten yöpymistilastojen kärkeen.
Matkailu on todella tulevaisuuden kasvuala Kanta-Hämeessä – itse asiassa tässä piilee meidän mahdollisuutemme myös tiukan euron aikaan.
Kanta-Hämeen alueelle matkailu tuo vuosittain jopa 250 miljoonaa euroa sekä välillistä, että välitöntä matkailutuloa.
Yksinomaan hotelliyöpymisillä mitattuna matkailijat jättävät jopa 6 miljoonaa euroa majoitustuloa Riihimäen seudulle.
Yksi alueen matkailun vahvan kehittymisen perusta viime vuosina onkin ollut kyky jatkuvasti kiristyneessä kilpailussa ylläpitää ja lisätä alueen matkailullista vetovoimaisuutta vahvalla verkostoitumisella, yhteistyöllä, tuotekehityksellä ja näkyvyydellä. Niin kunnat, kuin ennen muuta yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet aktiivisesti tekemään tätä työtä. Perisuomalainen kateus on onneksi monessa tilanteessa käännetty voimavaraksi.
Jos tavanomaista on se, että usein naapurin, on se sitten yritys tai kunta tai asukas, menestyminen herättää meissä suomalaisissa tunteen – miksi hän menestyy noin hyvin? Ja jopa ajatuksen, mitä voisin tehdä ettei hän menestyisi? Tämä ajattelu pitää kääntää toisin päin, ja Riihimäen seudulla ja myös koko Kanta-Hämeessä yrittäjät ovatkin matkailualalla kääntäneet ajatuksensa muotoon – tuo menestyy noin hyvin. Mitä me voisimme tehdä, että me menestyisimme vielä paremmin.
Tämä on hyvät ystävät kateellisuuden kääntämistä positiiviseksi voimavaraksi.
Edellä mainittuihin Riihimäen seutukunnalle majoituksen tuomiin yli 6 miljoonaan euroon kun vielä lisätään ravintolapalvelut, sisäänpääsymaksut ja muut välilliset matkailutulot, puhutaan todella merkittävästä toimialasta Riihimäen seudullakin.
Lisäksi tehty matkailubisnes säteilee moneen toimijaan ja on siten nimenomaan verkostolaji.
Vaikka Puuhamaa sijaitsee Riihimäen seudun ulkopuolella, on se kesäisenä vetovoimatekijänä erittäin tärkeä myös Riihimäen seudulle. Kesäkautena majoittuu useita satoja perheitä Riihimäen seudun hotelleissa ja lapsiperheet tuovat matkailutuloa seudulle, kaupunkiin, museoihin ja kauppoihin.
Entistä tärkeämpää on tiivistää yhteistyötä matkailussa majoitusliikkeiden ja käyntikohteiden sekä seudun vetovoimatekijöiden kesken.
Tuohon edellä mainitsemaani 6 miljoonaan ei sisälly mökkimajoittujien alueelle tuoma matkailutulo, jolla erityisesti rakkaan kotikuntani Lopen seudulla pidetään varmasti useampikin kyläkauppa ja taajamienkin monet palvelut ja toimijat kesäkauden kannattavan toiminnan piirissä.
Vastaavasti Riihimäen seudulla korostuu päiväkävijöiden määrä- suuret tapahtumat, käyntikohteet, kuten messut, konserttitilaisuudet ja museot jne. vetävät vuosittain parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 päiväkävijää Riihimäkeen.
Pääkaupunkiseudun sekä suurten väestökeskusten läheisyydessä toimittaessa ei tältä voida ”välttyä”. Toisaalta tämä on vahvuus, jota pitää entisestään vahvistaa mm. vetovoimaisten tapahtumien ja museoiden näyttelyiden avulla.
On siis syytä pitää mielessä alueelle saapuva päiväkävijöitten valtava määrä, kun seutukuntaan luodaan matkailustrategiaa. Mainitsemani miljoonat eurot ovat käypää rahaa ylläpidettäessä ja kehitettäessä seutukuntaa. Väitän, että kulttuurimatkailu on Riihimäen seudulla yksi luontevimmista sijoituskohteista ajatellen alueen suotuisaa tulevaisuutta. Käsittääkseni infrastruktuuri on jo olemassa, ja siksi kyse on enää vain timantin hiomisesta! Viimeistelyn taito on puhdasta taidetta!
Hyvät ystävät –
matkailu on palveluala, minkä merkitystä ei voi väheksyä perinteisen teollisen toimialan kehityksen taantuessa Suomesta.
Matkailu on toimiala, jota ei voida viedä maasta pois, vaan kaikki se hyvä, jota alueella yhdessä kehitämme, jää kauaskantoisesti vaikuttamaan alueelle.
Matkailun kehittämisen tulee olla kuitenkin strategista ja kunnioittaa kunkin alueen erikoisosaamista ja ominaisuuksia.
Riihimäen seudulla on ollut jo vuosia vahva kulttuuriosaaminen sekä erä- ja luontomatkailun ammattitaito. Tätä ei kannata väheksyä vaan entistä selkeämmin ja strategisemmin antaa näille osa-alueille roolia ja resursseja matkailun kehittämisessä. Matkailun organisoitumista täytyy Riihimäen seudullakin varmistaa, matkailu ei ole enää maakunnassa puuhastelua, vaan todellinen kasvava toimiala, missä julkisen sektorin, yksityisten yrittäjien ja toimijoiden on tehtävä vahvasti yhteistyötä.
Julkiselle sektorille matkailun merkitys korostuu erityisesti vetovoimatekijänä; matkailu on yksi toimialoista, millä voidaan nostaa alueen mielikuvaa erinomaisena asumisen ja yrittämisen alueena; vastaavaa on vaikea tehdä teollisuudella. Hyvä esimerkki tästä on mm. Naantali, missä teollinen pohja on vahvalla öljynjalostusteollisuudella, mutta kaupungin ja seudun mielikuva on rakennettu matkailulla.
Kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämisessä on yksi myönteinen piirre; se ei koskaan pääty tai se ei ole koskaan valmis.
Tämä pätee myös matkailutoimialan kehittämiseen. Loistavia timantteja on kiillotettava aika ajoin!
(lyhennysvara puhuttassa)
Sekä valtakunnan että maakunnan matkailustrategia ohjaa Kanta-Hämeessä matkailun operatiivista kehittämistä. Matkailun toimijat tekevät vahvalla tahdolla ja tosissaan toimialan kehittämistyötä ja markkinointia.
Tässä työssä tarvitaan yhä edelleen ja entistä vahvemmin matkailutoimialan merkityksen ymmärtäviä puolestapuhujia kaikilla tasoilla – niin Arkadianmäellä valtakunnan, kuin Kanta-Hämeessä maakunta- ja kuntapäättäjätasolla.
Tuloksen tekemiseen on vielä lisättävä ammattitaitoiset, yhteistyöhön kykenevät yrittäjät. Kun he kaikki ymmärtävät samalla tavalla matkailuelinkeinon merkityksen alueen vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääjänä sekä matkailutulon lähteenä ja merkittävänä työllistäjänä; ovat kaikki myös johtamassa Kanta-Hämettä Suomen johtavaksi matkailumaakunnaksi.
Näillä luovan talouden matkailupainotteisilla sanoilla julistan Riihimäen Taidemuseon kesänäyttelyn avatuksi! – toivon samalla näyttelylle parhainta matkailullista menestystä tulevana suvena!