Asfaltointimäärät romahtavat – Huonokuntoisten teiden määrä rajussa kasvussa
Maamme tiestö tuntuu näin autoilijan tuntumalla olevan historiallisen heikossa kunnossa. Myös viestejä tienkäyttäjiltä tulee ennätyksellisen paljon. Aiemmin viestit koskivat lähinnä valtion ns. alempaa tieverkkoa eli pienempiä asfaltti- ja sorateitä, mutta tänä keväänä palautetta on tullut ennätyksellisen paljon kantateiltä, valtateiltä ja jopa moottoriteiltäkin. Asfaltin kerrokset lohkeilevat, pinta irtoaa, syviä reikiä on paljon ja monessa paikassa myös teiden rungot ovat pettäneet.
Ongelma ei ole uusi – vaikkakin nyt paheneva – ja juuri siksi aiemmin tähän huoleen yhdessä ylipuoluerajojen halusimmekin tarttua. Viime vaalikaudella käynnistettiin työ tiestön korjausvelan umpeen kuromiseksi. Sitten tehtiin uusi Liikenne 12 -suunnitelma, minkä myötä yhdessä halusimme tiestön hoitoon ja kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Tahtotila oli yhteinen: Pidetään yhteisestä kansallisomaisuudestamme huolta.
Kehysriihessä Sanna Marinin (sd.) hallitus kuitenkin päätti kohdentaa leikkauksia liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle peräti 127 milj. euroa. Leikkaus veti mattoa juuri valmistuneilta suunnitelmilta. Ja samaan aikaan kuluvalle vuodelle suunniteltuja kunnostuksia joudutaan perumaan ja teitä kuoritaan takaisin sorateiksi.
Väylävirasto arvioi, että tämän vuoden alussa huonokuntoisia teitä oli noin 7800 kilometriä. Tuoreimpien arvioiden mukaan huonokuntoisten teiden pituus kasvaa nyt lähes 9000km. Tilanne on jopa huonompi kuin 90-luvun alussa, jolloin huonokuntoisia päällysteitä oli 6500km matkalla. Tieverkon korjausvelka on jo kasvanut 1,5 miljardiin euroon.
Asfaltin hintojen nousun rinnalla tiemäärärahojen leikkaus tarkoittaa auttamatta sitä, että korjausvelka kasvaa. Vielä vuonna 2020 uutta asfalttia tehtiin 4000km, viime vuonna asfaltointimäärä leikattiin noin 2900km ja tänä kesänä uutta pintaa tehdään enää n. 2300km. Pelkästään korjausvelan kasvun estäminen edellyttäisi vuosittain noin 3500-4000km asfaltointeja.
Käytännössä nyt enää vain valta- ja päätiet pystytään pitämään kunnossa. Ja näyttää huonosti, että edes niitäkään.
Liikenteeltä kuitenkin kerätään erillisveroina noin 5 miljardia euroa joka vuosi ja lisäksi vielä arvonlisäverotulot. Liikenteen hyväksi tästä palautuu vain 2,2 mrd. ja ensi vuonna enää 1,9 mrd. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että tieliikenteessä liikkuu yli 90% henkilöliikenteestämme ja henkilöautojen osuus tästä on yli 80%. Kuljetustenkin elinehto on kumipyöräliikenne.
Nyt, kun tiestö päästetään tällaiseen kuntoon, niin sen vanha pinta ei enää kelpaa edes ns. uusioasfaltin tekoon. Uusioasfaltointi on ollut kuitenkin kustannustehokasta, kun se on päästy tekemään ajallaan ja siinä on voitu raaka-aineena hyödyntää käytöstä poistettavaa päällystettä. Tähänkään ei enää nykyasfaltti tätä tietä kelpaa.
Hyvä kuntoiset tiet olisivat myös ilmastoteko. Hyväkuntoinen tienpinta voi alentaa jopa 5% polttoaineen kulutusta huonokuntoiseen pintaan verrattuna. Talvella kulutusero voi nousta jopa 40 prosenttiin loskakeleillä. Ja juuri sain huolestuneen yhteydenoton siitäkin miten huonon tienpinnan aiheuttama tärinä rikkoo rakenteita ja aiheuttaa jopa turvallisuuden kannalta kriittisten vaurioiden syntymistä.
Nykyhallitus on siis jättämässä tiestömme seuraajalleen jopa huonommassa kunnossa, kuin sen itse vaalikauden alussa sai.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Liikenne- ja viestintäjaoston jäsen