Seuraavaksi näyttää suomalaisten yrittäjien usko Sanna Marinin hallitukseen loppuvan. Usko on ollut koetuksella jo kevään 2019 Antti Rinteen hallitusneuvotteluista lähtien. Silloin syntynyttä hallitusohjelmaa kuvattiin pelättyä paremmaksi. Alun hiuksenhieno toiveikkuus kumpusi ehkä siitä, että tietovuoto hallitusneuvotteluista esti lopulta yrittäjävähennyksen poiston. Hallitusneuvotteluissa tätä oli valmisteltu, mutta asian vuotaminen etuajassa julki sotki hallituspuolueiden suunnitelmat. Yksi pelko yrittäjien osalta blokattiin kuin hyvällä tuurilla.
Nyt kuitenkin totuus varsinaisista toimista on alkanut levitä. Yrittäjille on valutettu monenlaisista lisätaakkaa. Monelle yllätyksenä tuli se, että keskustalaisen valtiovarainministerin johdolla leikattiin esimerkiksi monelle yrittäjälle ja yritykselle tärkeää kotitalousvähennystä. Yrittäjät olivat vielä ennen vaaleja toiveikkaita, että kotitalousvähennystä jopa kehitettäisiin ja parannettaisiin. Tällaisia minunkin esittämiä ja kannattamia uudistuksia olisi esimerkiksi kotitalousvähennyksen korottaminen omakotitalojen energiaremonttien osalta esimerkiksi kaksinkertaiseksi, kun taloon hankintaan uudet ikkunat ja esimerkiksi öljy vaihdetaan ilmavesilämpöpumppuun. Muita ehdotuksia ovat olleet kotitalousvähennyksen tasaaminen asuntokuntakohtaiseksi eli niin, että yksin omakotitaloa tai muuta vastaavaa kiinteistöä ylläpitävä olisi oikeutettu yhtä suureen vähennykseen kuin pariskunta yhdessä. Nykymallihan on yksinasuville erittäin epäoikeudenmukainen ja monelle esimerkiksi leskeksikin jääneelle kohtalokas. Tässä muuten yksi oiva idea myös nykyiselle valtiovarainministeri Katri Kulmunille jos hän puheensa lisäksi aidosti etsii keinoja miten tukea ja auttaa maaseudun asujia laskevien asuntohintojen kanssa. Ja samaan nippuun kannattaisi mukaan vielä ottaa laajennus millä kotitalousvähennystä voisi käyttää myös asunto-osakeyhtiöissä vähintään silloin kun osakas ottaa remonttilainan kokonaan kerralla maksettavaksi. Tämä auttaisi myös taloyhtiöitä joilla nyt on vaikeuksia saada yhtiölainoja peruskorjauksiin. Ja esitimmehän me valmistelemassani Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa myös sitä, että kotitalousvähennykseen tulisi 75+ -korotus eli ikäihmisille extra-korotus mm. kotipalveluita ajatellen. Tässä siis esimerkkejä miten me ja minä olisin valmis kotitalousvähennystä kehittämään. Tämän myötä maahan syntyisi lisää työtä ja yrittäjyyttä. Mutta keskustan johdolla nyt vasemmistohallitus päätyi leikkaamaan kotitalousvähennystä. Lopputulos rajusti negaatinen ja yrittäjyyttä ja työllisyyttä haittaava.
Toinen kova kolaus on nyt elokuulle 2020 suunniteltu iso bensan ja dieselin hinnankorotus. Tämä iskee maaseudulla asuvien ja omaa autoa välttämättä tarvitsevien lisäksi myös erityisesti yrityksiin ja yrittäjiin. Kun kuljetukset kallistuvat niin sitten kallistuu tuotteet ja myös palvelut jne. Yhdelle kuljetusalan rekalle korotus on vähintään 8000 euroa ja se nostaa niin ruuanhintaa kuin kaikkea muutakin mitä pitää kumipyörillä maassamme väistämättä kuljettaa. Hullunkurista yrittäjäpolitiikkaa hallitukselta missä vero- ja talouspolitiikassa tahtipuikkoa heiluttaa keskusta.
Nyt tuote Suomen Yrittäjien selvitys kertookin, että Marinin hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka saa yrittäjiltä arvosanaksi surkean 6-. Enemmän työllistävä eli yli 10 hengelle työtä tarjoavat yrittäjät ovat vielä tätäkin kriittisempiä. Heiltä nykyinen hallitus saa vain arvosanan 5+ (5,3)
Yrittäjät eivät myöskään usko työllisyyden paranevan Marinin hallituksen toimenpiteillä. Työllisyyden edistämisestä yrittäjät antavat hallitukselle keskiarvon 5,61. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi 1051 yrittäjää eri puolilta Suomea.
Samalla kysyttiin yrittäjiltä arviota myös kahden edellisen eli SDP:n Antti Rinteen ja keskustan Juha Sipilän hallituksien yrittäjyys- ja työllisyystoimista. Sipilän hallitus, missä valtiovarainministerinä toimi Kokoomuksen Petteri Orpo sai yrittäjyyden edistämisestä hallituskauden lopulla joulukuussa 2018 keskiarvon 7,0. Rinteen hallituksen arvosana oli sekin Marinia parempi. Syyskuussa 2019 Rinteen hallitus sai yrittäjiltä arvosanan 5,43. Marinin ja Kulmunin johdolla on siis menty tästä edelleen huonompaan suuntaan.
Tämä yrittäjägallup kyllä vahvistaa myös sitä kuvaa mikä itsellenikin on nyt yritysvierailuilla syntynyt. Yrittäjät ovat enemmän kuin huolissaan suunnasta mihin Suomea nyt viedään. Ja tämä muuten näkyy myös gallupeissa. Keskusta menettää nyt kannattajiaan mm. kokoomukselle ja tässä varmasti myös paljon yrittäjiä. Mielenkiintoista onkin nähdä kuinka kauan keskustan johto jaksaa tätä katsella? Koska usko siellä loppuu Marinin hallitukseen? Eilen jo Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen totesi Kauppalehdessä, että ”jos (kun) meiltä usko loppuu, me lähdetään heti pois.” Keskustassa siis hermostuneisuus kasvaa.
….
Suomen Metsästysmuseon Talvikista ei puuttunut kuin talvi
Tänään ajelimme aamusta Mikkelistä kotiin. Hieno viikonloppu siellä talvisissa olosuhteissa takana ja matkalla Heinolan kohdalla se talvi sitten jäikin taakse. Riihimäellä kun tänään vietettiin perinteistä Talvikki – lasten ja perheiden tapahtumaa niin eihän talvesta ollut enää tietoakaan. Tai eihän täällä meillä Hämeessä oikein talvea ole tänä ”talvena” näkynytkään. Menossa jo kolmas marraskuu. Saa nähdä tuleeko vielä neljäskin?
Metsästymuseolla kuitenkin säähän nähden kivasti väkeä liikkeellä ja erätulilla paistui lettusia ja monenlaista luontoliikuntaan ja luonto liittyvää pääsi näkemään, kokemaan ja myös kokeilemaan. Sisällä museossa myös uusi näyttely keräsi paljon väkeä ja kiitostakin, kuten myös metsästäjä Jaakko Ojanperän Salin luennot. Penkit loppuivat siellä kesken.
Ei ollut talvea nyt Talvikissa, mutta paljon nähtävää ja koettavaa kuitenkin. Ja myös Suomen Metsästysmuseon uudet näyttelyt ja luennot keräsivät kiitosta.
Kalervo Viitanen juonsi Talvikin perinteiseen tapaan ja osaavaan tyyliinsä.
Museoilla menee muutenkin hyvin. Itse olen saanut olla useamman vuoden mukana Metsästysmuseon hallituksessa ja meilläkin viime vuonna iso näyttelyuudistus ja se näkyi heti kasvavina kävijämäärinä vaikka aukiolokausi jäikin lyhyemmäksi. Metsästysmuseohan avautui viime vuonna yleisölle vasta toukokuun puolivälissä, kun uusi perusnäyttelyosio OTSO valmistui. OTSOn valmistuminen päätti vuonna 2013 alkaneen perusnäyttelyuudistuksen. Rakentamisesta johtuneen kiinniolon vuoksi vuoden kävijämäärän ennakoitiin jäävän keskimääräistä alemmaksi, mutta kävikin päinvastoin: Metsätysmuseossa vieraili vuoden 2020 aikana kaikkiaan 20 480 kävijää. Metsästysmuseon kävijämäärähän oli 2010-luvulla tasaisesti 18 000 ja 19 000 välillä, jääden edellisenä ennätysvuonna 2016 noin neljänkymmenen kävijän päähän 20 000:sta. Nyt tuo raja siis rikottiin.
Nyt Metsästysmuseolla valmistellaan uutta ja toivottavasti hienot suunnitelmat saadaan maaliin ja suomalaiselle metsästykselle ja kalastukselle oma hieno uusi ja entistä suurempi Erämuseo. Mutta sen suunnitelmat vasta työnalla eli palataan siihen myöhemmin kun toivottavasti rahoitus yms. saadaan hyvään asentoon ja myös museon vuotuinen rahoituspohjas, metsästyskorttitulojen tapaan, vahvistettua myös kalastusmaksujen osuudella.
Kaiken kaikkiaan päättynyt vuosi 2019 oli museoille hyvä. Museoiden käyntiluvut nousivat viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, kun museoissa vierailtiin yhteensä peräti 7,6 miljoonaa kertaa. Vuodesta 2015 kokonaiskäyntimäärä onkin kasvanut peräti noin 2 miljoonalla käynnillä.
Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2019 olivat Kiasma: 378 509 museokäyntiä, Helsingin kaupunginmuseo: 368 261 museokäyntiä, Ateneumin taidemuseo: 361 182 museokäyntiä, Amos Rex: 315 235 museokäyntiä ja Kansallismuseo: 188 477 museokäyntiä. Huomionarvoista muuten erityisesti se, että Amos Rexille vuosi 2019 oli ensimmäinen kokonainen vuosi. Nähtäväksi jää nouseeko Amos Rex tästä jopa listan kärkeen vai onko luvuissa vielä uutuuden innostusta? Toinen huomionarvoinen juttu viime vuoden museoluvuissa oli se, että ennätykset eivät rikkoutuneet vain suurissa kaupungeissa, vaan käyntimäärät ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Oman ennätyksensä vuosittaisissa käyntiluvuissa teki myös Saamelaismuseo Siida Inarissa.
Kävijöiden kasvun merkittävin tekijä oli upea Museokortti. Museokortti-kävijöiden osuus maksullisista kävijöistä oli 35 prosenttia, kun edellisvuonna se oli vielä alle kolmanneksen eli 28 prosenttia. Museokortti-vieraiden määrä kasvoi näin siis 417 000 kävijällä. Ja Museokortin suosion kasvusta huolimatta myös yksittäislippujen myynti kasvoi 100 000 kappaleella.
Hienoa, että museot ja historia kiinnostaa. Riihimäellähän on myös upea Lasimuseo ja tasokas Taidemuseokin. Olettekos muuten niissä käyneet? Ja kun matkaa jatkaa Hämeenlinnaan niin lisää upeita museoita löytyy. Suosittelen teillekin ja vaikka lahjaksi annettavaksi Museokorttia. Kiva lahja vaikkapa mummilta tai kummilta?
Nyt kotona. Pitkä reissu takana. Huomenna yläkoululaisille puhumaan vaikuttamisesta ja sitten yksi yrittäjätapaaminen ja iltapäivällä sitten Lopen kunnan puheenjohtajisto ja kunnanhallitus.