”Miltä sinusta tuntuisi, jos sinä saisit 724 euroa, mutta täsmälleen samapalkkainen kassaan kuuluva kaverisi saisi puolet enemmän?”
”Muistetaan, että molemmat olette palkansaajina maksaneet täsmälleen yhtä paljon työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen pääasiassa rahoitetaan.”
Näin kirjoitti Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki 19.3.2020. Kotamäki oli selvittänyt työttömyysturva-asiaa Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n toimeksiannosta.
Nykyjärjestelmämme siis rankaisee kaikkia työttömyyskassaan kuulumattomia. Heistä monet ovat juuri nuoria ja opiskelijoita, mutta myös mm. ravintola- ja kuljetusalalla toimivia. Nykymalli luotiinkin aivan erinäköiseen maailmaan kuusikymmentä vuotta sitten tietynlaisena kompromissinä. Kompromissin myötä syntyi myös työttömyyskassojen nykyinen vahva kytkös ammattiliittoihin. Tälle yhteydelle ei ole enää mitään järkevää perustetta ja, kun sellaista ei ole, niin siitä tulee luopua.
Työttömyyskassojen jäsenmaksut kattavat nimittäin vain noin 5,6% ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Lähes 95% ansiosidonnaisesta katetaan siis valtion toimesta avustuksena työttömyyskassoille. Ansiosidonnainen siis kustannetaan kaikilta palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä osaltaan myös verovaroin. Tästä huolimatta nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voivat saada kuitenkin vain työttömyyskassojen jäsenet. Työttömäksi jäädessään kassoihin kuulumattomat, jotka ovat siis maksaneet palkastaan myös näitä lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja eivät olekaan oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaan joutuvat tyytymään alhaisempaan perusturvaan. Voisi siis todeta, että kassoihin kuulumattomat maksavat näitä työttömyysturvan ”vakuutusmaksuja” tyhjästä tai käytännössä täysin turhaan.
Kokoomus on ajanut v
uosia ns. universaalia, kassan jäsenyydestä riippumatonta, ansioturvaa kaikille työntekijöille. Uudistimme esityksemme nyt Elina Lepomäen johdolla valmistellun Toivon Polku – talouden exit-suunnitelman osana. Haluamme siis kaikki työttömäksi joutuneet, mutta myös lomautetut, myös ei-kassaan kuuluvat, saman turvan piiriin. Kassajäsenyyden puuttuminen merkitsee nimittäin näille ihmisille helposti jopa tonnin menetystä ja heitä on muuten nytkin kymmeniätuhansia.
Työttömyyskassoihin ei siis yleensä kuulu monetkaan opiskelijat tai muut nuoret työntekijät, mutta eivät myöskään usein hotelli- ja ravintola-alan sekä kuljetus- ja logistiikka-alan työntekijät. Koronakeväästä löydämmekin heihin selvän yhteyden. Nämä kovaa työtä tekevät työntekijät toimivat nimittäin juurikin niillä aloilla, joita korona ja siihen liittyvät koronarajoitukset ovat kohdelleet ja runnelleet rajuimmin. Nykyinen järjestelmämme ei kuitenkaan ole pystynyt auttamaan eikä pysty ilman tätä nyt esittämäämme muutosta jatkossakaan auttamaan heitä, jotka ansiosidonnaista turvaa eniten ja kipeimmin tarvitsevat, mutta eivät kuulu työttömyyskassaan.
Ratkaisu kohtu
uttomuuteen olisi se, että nykyiset peruspäivärahat muutettaisiin kaikkia työntekijöitä koskeviksi ansiosidonnaisiksi päivärahoiksi. Tämän jälkeenkin työttömyyskassan jäsenyys toisi toki yhä lisäturvaa, mutta kuitenkin vain jäsenmaksuilla rahoitetun osuuden verran. Työttömyyskassaan kuuluminen olisi edelleen siis sitä haluaville järkevää.
Kokoomus siis kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille – juuri sen mukaisesti miten jokainen näitä maksuja maksaa. Ansiosidonnainen siis kuuluu kaikille ja kokoomuksen mukaan turvan pitää olla yhtäläisesti jokaisen työntekijän saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Se olisi reilua ja kohtuullista.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava