Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (VATT) julkaisi kesälomakaudella selvityksen pienten yritysten ALV:eista. Tutkimus paljasti ja vahvisti tiedetyn eli sen, että arvolisäveron (alv) alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua.
Yrityksen liikevaihtoon perustuvan rajan alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostojaan. Raja nostettiin vuoden alussa 10 000 euroon aiemmasta 8 500 eurosta. Alarajan ylittäminen lisää merkittävästi hallinnollisia kuluja ja byrokratiaa ja näin se on luonut yrityksille kannustimen pysyä pienenä. VATT:n selvityksen mukaan suuri määrä maamme yrityksistä kasautuukin juuri alarajan alle. Tätä havaintoa selittävät alv-raportointiin ja alv-järjestelmän yksityiskohtien ymmärtämiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset.
Maassamme toimiikin poikkeuksellisen paljon niin kutsuttuja yksinyrittäjiä. Heitä on tällä hetkellä yli 170 000 ja määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan meillä on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Yrittämisestä ei siis kannata olla kateellinen. Se on kovaa työtä ja monesti ilman vapaata ja lomia ja jopa ilman mahdollisuutta sairastaa.
Tämän vuoden alkuun asti yritys joutui siis maksamaan arvonlisäveroa, kun sen vuosittainen liikevaihto ylitti siis 8 500 euroa. Alarajaa nostettiin nyt ensi kertaa sitten veron käyttöönoton vuoden 1993 jälkeen. Nyt raja on 10 000 euroa ja huojennuksen yläraja 30 000 euroa. Kannustinloukku ja tulppa siirtyi siis vain hieman ja tulokset jäivät sen mukaisesti laihoiksi.
ALV:n maksun alaraja ja huojennus ovat kuitenkin tärkeitä tukimuotoja pienimmille yrityksille. Nyt tehty korotus 10 000 euroon ei kuitenkaan vastannut edes 23 vuoden inflaatiotarkistusten määrää. Suurimmassa osassa EU-maista alaraja onkin selvästi meidän tasoa korkeampi. Italiassa ja Itävallassa esimerkiksi 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.
Nyt kun hallituksen uusien 110 000 työpaikan tavoite on karkaamassa ja syksyn aikana etsimme uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi niin pöydälle pitää nostaa uudelleen ALV:n alarajan nosto. Alarajan nosto esimerkiksi 30 000 euroon ja siihen liittyvän huojennuksen nosto 50 000 olisi keinona tehokas ja nopea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. EU mahdollistaisi alarajan noston aina aina 37 000 euroon.
Aiemmin uudistimme ja kevensimme jo alv-raportointiin liittyviä hallinnollisia toimia. Pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen, ja samalla alv:n huojennuksen hakemista helpotettiin. Nyt syksyllä päätimme ottaa käyttöön valtiovarainministeri Petteri Orpon esityksestä maksuperusteisen ALV:n. Nykyinen käytössä oleva järjestelmä on ollut nimenomaan pienille yrityksille hankala. Lama ja taantuma ovat pidentäneet laskujen maksuaikoja ja yritykset ovat joutuneet siis tähän asti maksamaan arvonlisäveron ennen kuin ovat saaneet asiakkaalta maksun tuotteesta tai suorituksesta. Jatkossa maksuperusteisessa arvonlisäveron tilityksessä veron maksupäivä määräytyy vasta sen päivän mukaan, jolloin asiakas on maksanut laskun. Suomen Yrittäjistä uudistusta kiiteltiinkin toteamalla, että ”Uudistus kuulostaa pienemmältä kuin se on. Tämä on äärettömän tervetullut asia pienyrityskentälle. Pienten yritysten ei pitäisi joutua toimimaan pankkina valtiolle.”
Pienten yritysten ahdinkoa pitkittyvien maksuaikojen paineessa helpotettiin myös uudella maksuaikalailla, missä määrättiin yritysten välisten laskujen enimmäismaksuajaksi 30 päivää.
Ei ole olemassa siis yhtä keinoa ratkaista ongelmia vaan tällaisia pieniä toimenpiteitä tarvitaan paljon normien purun lisäksi. Meillä toimivista yrityksistä nimittäin pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä on valtaosa eli yli 93 prosenttia. Suuryrityksiä on vain 0,2% yrityksistä eli vajaa 600. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta onkin jopa 99,8 prosenttia. Esimerkiksi tämän vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain reilut 7000 henkeä, kun samaan aikaan Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Hallituksen tavoite on juuri samaa luokkaa ja kysyä pitääkin miksi emme antaisi niiden syntyä sinne minne ne syntyvät vain hieman nyöriä ja silmukkaa löysäämällä?
Siksi itse haluan jatkaa yrittäjyyden edellytysten parantamista. Me tarvitsemme tähän maahan lisäksi lisää luottamusta yhdessä sopia. Paikallinen sopiminen pitääkin nyt tehdä mahdolliseksi kaikille työntekijöille ja työnantajille. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa tulee parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen