Ainutlaatuinen puhe vappuna Lopella – Tarja Toivonen puhuu Yrjö-Koskisen patsaalla

Uutiset, lauantaina 25.04.2009

Lopen Sinivalkoinen Wappu, kaikkien yhteinen vapunpäivän tilaisuus, saa toisella kerralla erittäin mielenkiintoisen puhujan ja vielä mielenkiintoisemman puheenaiheen. Kirjastonjohtaja Tarja Toivonen lupautunut toisen Vapun kulttuuritilaisuuden puhujaksi ja otsikko on kutkuttava: ”Pranterin pojat” ihmettelivät, kun Setälän Eemil Nestor leppälahtelaista kieltä puhui. Sinivalkoinen Wappu alkaa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla 1.5.2009 kello 10.30.

Tarja Toivosen puhe käsittelee Professori Emil Nestor Setälän muistelmia senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisesta, lapsuudestaan Kittilän pikkupappilassa, koulun käynnistä Heikkilän koululla ja yhteyksistä isoon pappilaan kirkkoherra Henrik Erland Branderin perheeseen.

”Saapuessamme Riihimäen asemalle oli siellä Yrjö Koskiselle näin kuuluva sähkösanoma vastassa: -Snellman kuollut. Tule takaisin. Krohn- Oli 4:s päivä heinäkuuta 1881. Mutta Yrjö Koskinen oli niin ”lopen väsynyt”, että hän kieltäysi palaamasta ja niin matkustettiin Lopelle”

Myös tämän tapahtuman salaisuus selviää Vapunpäivänä Lopella. Tai Eemil NestoR Setälän muistelut suomenkielestä mm. näin:

”Yrjö Koskisen koti oli ensimmäinen, jossa kotikielenä oli suomen kirjakieli. Minä, joka silloisesta suomenkielisestä kirjallisuudesta olin lukenut kaiken, mitä käsiini sain, kuuntelin tätä ”sivistyssuomea” ihastuksella rupesin tietenkin sitä jäljittelemään. Kun sitten oltiin yksissä ”Pranterin poikain” kanssa, ja minä pyrin tätä uutta, mielestäni kaunista kieltä puhua näille pojille, jotka puhuivat mitä väärentämättömintä Lopen murretta – murretta, joka muuten on hyvin lähellä Aleksis Kiven kieltä – niin sanoivat pojat minulle: ”Vai niin! Sinä puhut sitä leppälahtelaista kieltä!”

Toivosen lisäksi patsaalla esiintyy Timotei-kuoro johtajansa Pekka Perkon johdolla.

– Kun meillä Lopella on valtiopäivämies ja senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen upea patsas parhaalla paikalla kirkonmäellä niin tämä perinne on paikkansa ansainnut kotiseuturakkaudestamme. Yrjö-Koskinen oli mm. senaattori ja omisti vuosina 1869-1896 Joentaan kylän Leppälahden tilan, kertoi Timo Heinonen oman kotikuntansa merkkimiehestä ja siistä miksi juuri Lopella on Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsas ja Sinivalkoinen Wappu.

– Edelleen Loppijärven kauniissa niemessä on senaattori Yrjö-Koskisen rakennuttama Haapamaja. Sen on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg ja kertomuksen mukaan, joka ei kuitenkaan aivan ajallisesti voi olla totta Yrjö-Koskinen teki juuri täällä sanat lauluun ”Honkaen keskellä”. Itse olenkin todennut, että ehkä Yrjö-Koskinen jo silloin sanoittaessaan tätä laulua uneksi näistä upeista Loppijärven rannoista, hymyili Heinonen ja kertoi, että tälläkin kertaa Lopen yhteinen Wapputilaisuus päättyy yhteislauluna laulettavaan Honkaen keskellä -lauluun ja patsaan nurmella nauttittavaan picnikiin. Mukaan Heinonen kannustaakin ottamaan omat picki-korit ja viltit.

Kommentit