Hyvät ystävät –
Ken tuntee historian, osaa myös rakentaa uutta.
Parahin Kari,
Hyvä Tytti ja Harri,
Lopen kunnanhallituksen puheenjohtajana haluan toivottaa teidät tervetulleeksi Lopelle.
Hyvät kutsuvieraat ja hyvä ystävät – olkaa tekin lämpimästi tervetulleita Lopelle.
Näillä alueilla on eletty pitkään.
Aikanaan siis salossa eli suuressa saaressa.
Jos suljette silmänne niin voitte nähdä kuinka tuossa läheiselle kumpareella -saaressa – salolla seisoo ihmisiä. He peittävät kivin hautaa.
Meillä täällä Hämeessä röykkiöhauta tunnettiin nimellä kääppänä. Kääppä on siis kantana sanassa kääpiö – siis kääpän asukas eli haltija. Toiset kutsuivat röykkiöhautaa hiidenkiukaaksi ja jotkut kruunuksikin.
Kuka kivien alle viimeisen leposijansa sai? Sitä emme tiedä. Mutta maan uumeniin joutui myös naisen mukana koru, joka myöhemmin löytyi yli 1300 vuotta myöhemmin.
Röykkiöhaudan kivien suojasta löytyi siis muistoja näistä hautajaisista 600-luvulta. Nykyisen Terwan, aiemmin mm. Salon Kartanona tunnetun paikan Makasiininmäeltä löytyi siis rautakautinen Lopen Krapu-solki. Tällainen krapusolki on yksi varhaisimmista leimallisesti suomalaisista korutyypeistä.
….
Hyvät ystävät –
Minulla on tällainen Lopen Krapusolki tässä. Kalevalan Lopen löydöstä tehty toisinto.
Haluan tänään tämän ojentaa tämän Salon uusille omistajille. Toivon, että tämä Krapu on aina kulloinkin paikan tärkeimmän naisen rinnassa.
Muistuttamassa alueen pitkästä historista, mutta myös Naisistamme.
…..
Arvoisat kutsuvieraat,
Tänään tämä ei enää ole Salo sanan vanhassa merkityksessä eli saari. Elämää täällä on ollut sen jälkeen aina. Tänään tämä alue rajoittuu Kaartjärveen ja Kaarlampeen.
Tuo vahvan naisen jälkeen – myöhemmin samalla alueella asteli myös mm. Helsingin kaupungin pormestari Lårens Håkansson.
Näettekö hänet?
Kyllä, herra – itse herra. Onko kädessä sikari? Ehkä. Mene ja tiedä.
Kuningatar Kristiina oli lahjoittanut hänelle tämän tilan ja tällöin täällä elettiin 1650 -lukua. Täältä 370 vuoden takaa juontaa ensimmäiset tiedot itse Salon kartanosta. Tilasta tuli säteriratsutila.
Kaksi sataa vuotta myöhemminkin täällä asteli jälleen herra. Nyt lippujunkkari Adolf Sohlman yhdessä rakkaansa Fredrica Laurentsin kanssa. Elettiin jo 1800-lukua.
Sohlman perusti tänne Rautakoskenruukin löydettyään kartanon järvistä järvimalmia. Vanha rautateollisuus on jättänyt jälkensä ympäristöön, vaikkei varsinaisia tehdasrakennuksia enää olekaan. Täällä on lukuisia sysimiilujen ja tervahautojen jäännöksiä.
Kartanokeskus laajeni Hangas ja Haala torppien läheisyyteen 1840-luvulla. Syntyi kartano nimeltään Storgård eli nykyinen Leppäniemi. Johan August Lindberg osti säteritilasta kolmanneksen parikymmentä vuotta myöhemmin ja näin syntyi Salmio. Näin Salon kartano jakautui kolmeksi lähes samansuuruiseksi kartanoksi: Salo, Leppäniemi ja Salmio.
Elämä täällä jatkui ja viime vuosisadan ensimmäisen puoliskon tätä hienoa paikkaa isännöi Solmu Toivo Matias Helle. Aina kuolemaansa asti. Sen jälkeen paikkaa isännöi Riihimäen kaupunki Riihisalona ja arvokkaan ennallistamis- ja peruskorjaustyön täällä teki Louhintahiekka Oy Mika Jokelan johdolla. Se oli kulttuuriteko. Se oli historiateko.
Hyvät ystävät –
Tänään tänne palaa terwan tuoksu. Kaartjärven rannalle – vanhaa jo kadonneeseen Salon saareen – avautuu nyt uusi suomalainen matkailu- ja kokouskohde The Terwa – Nordic Hideaway, joka tarjoaa premium-tasoisia palveluita yritysvieraille, johtoryhmille ja kaikille ylellistä luonnonrauhaa kaipaaville.
Tämä Terwan kokonaisuus vastaa tämän hetken nouseviin matkailutrendeihin, joissa painottuvat kestävä kotimaanmatkailu, viihtyisät kokousympäristöt ja premium-luontoelämykset.
Tytti, Kari ja Harri,
Haluan lämpimästi Lopen kunnan puolesta onnitella teitä.
Salon historiallisen kartanon uusi elämä Terwana on Lopelle upea juttu ja rajaton mahdollisuus. Meidän ainutlaatuinen luontomme ja myös eri kohteet ovat kaivanneet tällaista aivan uuden tason kärkeä. Uskon, että tästä tulee hyötymään laajasti myös Lopen eri matkailukohteet Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajasta ja Räyskälän lentokentästä ampumaurheilukeskukseemme, mutta uskon, että myös uniikit luontokohteemme Melkuttimen ja muiden johdolla.
Olette tehneet jo suuren työn ennen tätä avajaistilaisuutta. Mutta teidän työnne on toki vasta alussa. Haluan tälle työlle toivottaa hyvää ja teille nykyisen naapurikartanon isännän sanoin, ”Kaikkea hyvää, mitä ihminen voi toiselle toivoa”.
Lopen kunnanhallituksen puheenjohtajana, itse itselleni ottamin valtuuksin, haluan lopuksi antaa teille tämän avajaispäivän jälkeen myös luvan olla hetken ihan vain Lopen uupeita.
Eläköön Salon Kartano! Eläköön Terwa!