60 vuotta rauhaa rakentamassa – 45 000 rauhanturvaaja ja kriisinhallintaveteraania saavat odottamansa turvan ja hoidon

Blogi, torstaina 10.03.2016

Maallamme on pitkät perinteen rauhanturvaamisessa. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät YK:n UNEF-operaatioon Suezille 10.12.1956. Tänä vuonna tuosta historiallisesta ja maailmaankin muuttaneesta hetkestä tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta ja näiden kuudenkymmenen vuoden aikana on noin 45 000 suomalaista on palvellut yli 40 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.

Siinailta alkaneissa tehtävissä on kuudenkymmenen vuoden aikana kuollut yhteensä 47 suomalaista rauhanturvaajaa. Valtaosa liikenneonnettomuuksissa, mutta monet myös laukauksiin tai viimeksi tienvarsipommiin. Monet ovat haavoittuneet fyysisesti ja erittäin monet henkisesti. Myös läheisille ja perheille on arvokkaat tehtävät aiheuttaneet suruakin ja kärsimystä. Ja valitettavasti maamme ei ole kantanut kunniavelkaansa näiden naisten ja miesten kohdalla sillä tavalla kuin naisiaan ja miehiään ulkomaille entistä vaativampiin ja vaarallisempiin tehtäviin lähettävän maan pitäisi.

Puolustusministeri Carl Haglund tarttui lopulta tähän huoleemme ja käynnisti työn Kansallisen Kriha-Veteraaniohjelman saamiseksi maahamme ja tätä kautta turvan ja vakuutuksen riittävästä hoidosta ja avusta pahimmallakin hetkellä ajantasalle.

Tänän vuonna kun ensimmäisten rauhanturvaajien tehtävään lähdöstä tulee kuluneeksi 60 vuotta niin lopulta saamme tämän kuntoon. Se on osalle liian myöhään, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Tänä cuonna kaikki rauhanturvaamis- ja kriisihanllintatehtävissä eri puolilla maailmaa olleet noin 45 000 suomalaista saavat kriha-veteraanin statuksen ja -kortin. Kyse on merkittävästä tunnustuksesta ja samalla saamme suomalaiset toimijat samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Tänä vuonna toimitettavat kriisinhallintaveteraanikortit ovat voimassa pysyvästi ja oikeuttavat erikseen neuvoteltaviin etuihin.

Mutta tärkein osa tässä on sitten STM:ssä eli Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltava kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Hanna Mäntylä on vastuuministerinä tässä ja uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Uuden lain on tarkoitus ottaa huomioon tapaturmien korvausharkinnassa kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Lakiin pitää saada myös vahva kirjaus hoidosta myös psykosomaattisiin oireisiin. Mutta ennen kaikkea niin että tehtäviin lähtevillä ja heidän läheisillään on 100% varmuus siitä, että heistä kannetaan huolta pahimmankin sattuessa. Kyse ei siis ole vain näistä naisista ja miehistä vaan myös heidän läheisistään. Onnettomuus äidin tai isän tehtävä alueella voi järkyttävää vaikeallakin tavalla perheen lapsia ja myös puolisoa.

Mutta iso kiitos nyt puolustusministeri Jussi Niinistölle ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle, että tämä asia etenee ja saadaan kuntoon. Pyydän ystäväni Pekka Jylhän sitten paikan päällee kun päätös asiasta syntyy. Siksi, että ei kenenkään enää koskaan tarvitsisi kokea samaa.

Asiasta eilen puhuin myös eduskunnan täysistunnossa kun käsittelyssä oli Irakissa jatkuva ja laajentuva koulutusoperaatio ja senkin kohdalla riskit ovat merkittävät.

Nyt takana jo aamun puolustusvaliokunta ja vertakin kävin luovuttamassa. 96 pussi hyvään tarkoitukseen. Suomalaista hernerokkaa kohta lounaaksi ja sitten työvaliokunnan ja ryhmäkokouksen kautta kohti kyselytuntia.

Kello 21.07 ja tänään illalla kyselytunnin jälkeen ehdin myös mukaan lasten salibandyharjoituksiin. 6-8-vuotiaita lapsia kolmisenkymmentä Elmolassa treenaamassa. Upeaa työtä tekevät LFT:n valmentajat ja osa isistä apuna. Täytyy kyllä kiittää ja olla kiitollinen, että tällaista talkoohenkeä ja halua tehdä ja opettaa vielä tänäkin päivänä löytyy. Arvostan.

Päivä tänäänkin venyi kuitenkin kellonympäri, mutta onneksi huomenna sitten hieman lyhyempi eduskuntaviikon päätteeksi. Puolustusvaliokunnassa tänään kävimme läpi hieman kevään isompia työurakoita ja pieni katsaus myös syksyynkin. Ja sitten päivä muuten isompien hankkeiden parissa. Sotea ja yhteiskuntasopimusta. Ja onneksi tänään työmarkkinajärjestöt kertoivat jälleen päässeensä kilpailukykyasian kanssa eteenpäin ja toivomamme palkkojen ns. Suomen-malli on syntymässä. Siinä siis palkkakehitys seuraisi vientoalojen tilannetta ja muutamaa muuta tekijää mm. työttömyyttä. Tämä avaisi hyvin tietä kohti parempaa kilpailukykyä ja mahdollistaisi myös työnverotuksen keventämistä ainakin aluksi niin että kenenkään verotus ei yhteiskuntasopimuksen myötä kiristyisi. Myös osa lisäsäästöistä voisi olla mahdollista perua. Mutta katsotaan nyt rauhassa, että sovittu ja sovitut menevät myös ns. paperille ja sopimuksiin ja tehdään sitten ratkaisut muusta kun tiedetään päätösten vaikutukset ja talouden päivitetty tila.

Huomenna jatketaan!

Kommentit