Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on keskustan tukemana lisännyt menoja kuluvan vaalikauden aikana 5 miljardilla eurolla. Kyllä 5 000 000 000 eurolla. Se on käsittämättömän suuri menolisäys – pysyviä menoja ja osaksi myös määräaikaisia menoja, kuten vain muutamaksi vuodeksi palkatut ammatillisen koulutuksen lisäopettajat, ja vielä suuremmaksi sen tekee se, että tämä kaikki on päätetty rahoittaa nyt 100% velkarahalla. Koko tämä menojen lisäys on tehty ilman päätöksiä sen tulopohjan rahoittamisesta.
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharju nostikin eilen esille huolen pitkittyvästä velkaantumisesta. Hän totesi, että…
”Mutta velkaantumista pitäisi ajatella seuraavan sukupolven, nykyisten koululaisten näkökulmasta. Täytyy ajatella, mikä on meidän velkataakkamme ja korkotaso 2030-luvulla”.
Julkisen velan suhde bkt:een kasvaneekin aina vuoteen 2025 asti.
Etlan tiedotteessa todettiinkin, että maamme talous koronakriisin toipilaana kasvaa nyt kohisten. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan maamme bkt kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja vielä ensi vuonnakin 3 prosenttia. Vienti lähtee jälleen vetämään, ja palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa yli 20 prosenttia ensi vuonna. Tänä vuonna siis talous kasvaa nimenomaan yksityisen kulutuksen tukemana ja ensi vuonna yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle on tätäkin vuotta suurempi.
Työttömyys pysyy ennallaan tänä vuonna mutta laskee selvästi ensi vuonna. Vuonna 2023 Etla ennustaa työllisyysasteeksi 73,2 prosenttia, joten hallituksen tavoitteesta jäädään hieman.
”Hallituksen työllisyystavoitteet tuskin toteutuvat”
Tämä otsikko Etlan tuoreessa tiedotteessa oli se pysäyttävin ja huolestuttavin. Nyt on jo selvää, että työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin. Koronakriisin aikana maamme työttömyysaste nousi 6,7 prosentista vain prosenttiyksikön. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä ja on totta, että korona kuritti eri aloja hyvin eri ottein. Itse olen edelleen enemmän kuin huolissani matkailu- ja ravintola-alan tilanteesta ja myös tapahtuma- ja kulttuurialan tilanteesta. Jostain kumman syystä Marinin hallitus ei halua näitä päästää korona ikeestä irti millään. Nämä alat ovat jo kyykyssä ja siellä ne näköjään halutaan myös pitää?
Kaiken kaikkiaan kuitenkin työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 44 000 henkilöllä ja lomautettujenkin määrä vähenee rajoitusten hellittäessä. Työllisyysasteen Etla ennustaa nousevan tänä vuonna keskimäärin 72,1 prosenttiin, mutta työttömyysaste pysyttelee suurin piirtein viime vuoden lukemissa. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 72,9 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa samalla, kun heidän lukumääränsä pienenee. Etla ennustaa työllisyysasteen nousevan vuoteen 2023 mennessä 73,2 prosenttiin. Näillä luvuilla emme vain yksinkertaisesti tule pärjäämään. Tavoite pitäisi olla ehdottomasti aina 80 prosentin työllisyysaste ja siihen pääsy vaatisi nyt pelkkien puheiden lisäksi myös aitoja työllisyystoimia.
Kangasharju totesikin aika paljon puhuvasti, että ”Marinin hallitus on omien sanojensa mukaan luonut lähes kokonaan edellytykset tavoittelemalleen 80 000 uudelle työpaikalle. 75 prosentin työllisyystavoite kuitenkin jää toteutumatta, samoin kuin työpaikoilla tavoiteltu julkisen talouden kohentuminen. Osa hallituksen toimista heikentää työllisyyttä, osa työpaikka-arvioista on ylimitoitettu ja osa tehdään julkisin varoin. Työn tarjontaa olisi pitänyt saada nostettua merkittävästi enemmän. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat jo muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi.”
Ja samaan aikaan valtion ja kuntien menot jatkavat rajua kasvuaan koronan jälkeenkin. Tänä vuonna menot ovat kolme miljardia euroa viime vuotta suuremmat. VM:n mukaan Marinin hallituksen tekemistä meno- ja veropäätöksistä lähes 15 miljardia euroa liittyy koronaepidemiaan, mutta tässä on se homman ydin:
Tämän lisäksi on tehty noin viiden miljardin päätökset muista menoista.
Ja näille menoille ei ole euroakaan keksitty tai etsitty rahoituspohjaa. Ne maksetaan velaksi lasten ja lastenlastemme piikkiin.
Kuvakaappaus Ylen uutisesta 20.9.2021, missä maininta 5 miljardin euron lisämenoista, jotka eivät liity koronaan. Alla olevassa sitaatissa mainintoja mistä tämä syntyy ja ainakin nämä luetellut menot ovat pysyviä.
Kangasharju tuskailikin Ylellä eilen 20.9.2021, että ”Aikana, jolloin meillä on kahdeksan miljardin euron kestävyysvaje olisin katsonut kriittisesti tätä viittä miljardia. Oppivelvollisuuden nosto, kahden vuoden esikoulu, hoitajamitoitus – kaikki voidaan perustella, mutta hyvät menokohteet pitäisi punnita sen mukaan mihin meillä on rahaa”.
Näinhän se on ja esimerkiksi maksuttoman toisenasteen olisi voinut ratkaista paljon edullisemmin ja vastuullisemminkin ilman opiskelupakkoa mikä ei näytä edes toteutuvan.
Päätän tämän aamunavaukseni vielä yhteen Kangasharjun lainaukseen:
”Kyse on riskeistä. Hallitus haluaa ottaa riskiä velkaantumisesta, mutta se ei halua ottaa riskiä siitä, että tekisi kipeitä työllisyyspäätöksiä. Tämä minua ihmetyttää”.
(Blogia päivitetty tiedolla, että 5 miljardin menolisäyksistä kaikki ei ole pysyvä vaan Kangasharjun 21.9.2021 noin kello 13 lähettävän twiitin mukaan: ”5 miljardia tarkoittaa koko hallituskauden aikana syntyvää alijäämää koronaan liittymättömistä päätösperäisistä toimista. Osa, esim ammattikoulujen lisäopettajien palkkarahat, oli ainakin hallitusohjelmassa aikomus lopettaa määräaikaisina hallituskauden lopussa.”
…
Kello 21.39 ja kotisohvalla iltalenkin jälkeen. Päivä oli pitkä ja vaiherikas, mutta tästäkin selvittiin. Lopulta Marinin hallitus sai tänään myös sovittua koronapassista. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että passi on valmisteltu huonosti ja siitä taitaa tulla enemmänkin juuri sulkemisväline kuin avaamisväline. Voi olla, että tällaisena ei tätä voi ollakaan tukemassa. Palaan aiheeseen huomenissa.