Tansanian kehitysyhteistyöhankkeita ja budjettikomitean ja EU-suurlähettilään tapaaminen

Blogi, tiistaina 12.04.2016

Eilen lensimme Iringasta Dar Es Salaamiin. Tapasin Tansanian Investointikeskuksen johtajan Juliet Karukin ja illalla vielä keskusteluja avustustoimijoiden kanssa mm. väestökysymyksistä.  Mielenkiintoinen päivä siis jälleen ja paljon uutta nähty ja koettu. Illankeskusteluissa esillä myös mm. naisten asema Afrikan maissa ja laajemminkin koko maanosan kehitysyhteistyöasiat.

13000296_10154131104276670_8532146164869933643_n

Tänään oli ilo saada tavata Tansania Investointikeskuksen johtaja Juliet Karuki.

Tänään tapaan mm. EU:n suurlähettilään Roeland Van De Geerin ja iltapäivä on sitten varattu jälleen kenttävierailulle. Tämänpäivän kohteena Tansanian sähköhankkeet ja myös järjestöhankkeet. Halusimme niin että käytämme mahdollisimman paljon ajasta paikan päällä itse kohteissa ja paikallisten ihmisten ja toimijoiden kanssa. Ne tapaamisesta ja kohtaamiset ja näkemiset kertovat parhaiten missä olemme onnistuneet ja mitä kannattaa tehdä jatkossakin.

Suomen ja Tansanian välinen kehitysyhteistyö perustuu siis vahvaan kumppanuuteen ja pohjautuu nimenomaan Tansanian omaan kasvu- ja kehityssuunnitelmaan. Me ja muut avunantajat koordinoivat kehitysyhteistyötä yhteisesti sovitun työnjaon avulla. Tansanian maaohjelman mukaisesti meidän kehitysyhteistyö maassa keskittyy: hyvään hallintoon ja tasavertaisiin peruspalveluihin, maan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä talouskasvuun, joka on osallistavaa, kestävää ja luo työpaikkoja.

Iso osa maamme kehitysyhteistyöstä Tansaniassa toteutuukin kahdenvälisten hankkeiden kautta yhteistyössä Tansanian hallituksen kanssa. Olemme itseasiassa Tansanian tärkein kumppani metsäsektorilla. Rahoittamalla hankkeita yhdessä muiden avunantajien kanssa pystymme osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamistyöhön hallituksen kanssa. Parina edellisenä vuotena, 2014-2015, toimimme myös budjettitukiryhmän puheenjohtajamaana.

Kaikissa ohjelmissa edistetään erityisesti naisten, nuorten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia. Tarkoituksena on, että nämä haavoittuvat ryhmät pääsevät yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Ilmastonmuutoksen torjuntaa tuetaan luonnonvara- ja muun yhteistyön osana.

Tuemme Tansanian kehitystä myös rahoittamalla monenkeskisiä ja alueellisia hankkeita. YK järjestöt ja kv. rahoituslaitokset saavat yleistukea. Tansanian vaalijärjestelmiä on tuettu YK-järjestöjen kautta. Alueeliista intergraatiota ja kaupan vapauttamista on edistetty Trade Mark East African ja Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusrahaston kautta.

Meidän suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian kehitystä erityisesti koulutuksessa, terveydenhuollossa ja ihmisoikeustyössä.

Paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetaan Tansanian kansalaisyhteiskunnan kehitystä tansanialaisten kansalaisjärjestöjenhankkeiden kautta. Olemme tukeneet myös mm. ihmisoikeusjärjestöjen työtä.

Meidän tavoitteemme Tansaniassa on tukea luonnonvaroista saatavien tulojen vastuullista ja läpinäkyvää hallintoa sekä varmistaa, että valtion tulot käytetään kaikkien tansanialaisten hyvinvointia edistävällä tavalla. Työllä halutaan myös tukea maan ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja maan rekisteröintiä. Maan ja luonnonvarojen kestävä käyttö on nimittäin tärkeää niin köyhyyden vähentämisen, ympäristönsuojelun kuin ilmastonmuutoksen torjumisenkin takia. Tavoite on myös taata, että Tansanian talouskasvu on kestävää ja että se luo työpaikkoja tansanialaisille. Työtä tehdään Tansanian liiketoimintaympäristön parantamiseksi sekä tuottavuuden lisäämiseksi.

Suomen tuki:
Yleinen budjettituki: 22 miljoonaa euroa 2013-2014. Suomi on antanut Tansanialle budjettitukea vuodesta 2001 lähtien.
Julkisen taloushallinnon uudistusohjelma PFRMP: 4,8 miljoonaa euroa 2014–2017
Afrikan kestävän kehityksen instituutti Uongozi: 12 miljoonaa euroa 2013–2017

Luonnonvarat:
Tuki yksityismetsätaloudelle:19,5 miljoonaa euroa 2012–2018
Kestävä maan- ja ympäristönhoito Sansibarilla, SMOLE II: 9 miljoonaa euroa 2009–2015
Kansallinen metsäohjelma NFBKP II: 10,5 miljoonaa euroa 2007–2015
Mama Misitu –kansalaisjärjestöjen metsäkampanja: 2 miljoonaa euroa 2010–2015

Osallistava työllistävä ja kestävä talouskasvu:
Tansanian tietoyhteiskunnan kehittäminen (TANZICT): 5,8 miljoonaa euroa 2011–2015
Tuki Lindin ja Mtwaran maaseudun elinkeinoelämälle (LIMAS): 9 miljoonaa euroa 2009–2015.
Dar es Salaamin sähköverkon kunnostus: 26,5 miljoonaa euroa 2010–2016

Alueelliset ja monenväliset hankkeet:
Democratic Empowerment Project –vaalituki UNDP:n kautta: 1 miljoonaa euroa, 2014
UN Women, naisten poliittisen osallistumisen tuki: 1,5 miljoonaa euroa 2014–2016
Trade Mark East Africa: 4 miljoonaa euroa 2013–2016
Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusrahasto: 3 miljoonaa euroa 2013-2015
Paikallisen yhteistyön määräraha: 600 000 euroa vuodessa

Ja mitä tällä kaikella on saatu aikaana. Itseasiassa kehitysyhteistyön vaikutus näkyy parhaiten Tansanian köyhyysluvuissa. Vuonna 2007 Tansaniassa köyhyysrajan alapuolella eli 34 prosenttia kotitalouksista, vuonna 2012 määrä oli 28 prosenttia. Parannusta oli yli kuusi prosenttiyksikköä viidessä vuodessa.

Budjettituella on vaikutettu julkisten palveluiden kehittymiseen 2000-luvulla. Opetuksen ja perusterveydenhuollon saatavuus ja infrastruktuuri ovat parantuneet. Tuen avulla on myös uudistettu julkista taloushallintoa ja edetty korruption vastaisessa työssä. Budjettituen merkitys todettiin kahdessa evaluoinnissa, jotka käsittelivät vuosia 2005–2012.

Meidän maamme tuki on vaikuttanut myös Tansanian metsäpolitiikan tavoitteisiin ja yleiseen tietoisuuteen metsien tärkeydestä. Tansanian ilmastonmuutoksen hidastamiseksi laaditussa toimintasuunnitelmassa painotetaan metsien merkitystä. Metsät ovat myös tärkeä julkisen tulon lähde. Maan rekisteröinnissä ja maankäytön suunnittelussa on edetty.  Yksityismetsäsektorin hankkeen tuella 11 kylää, joissa asuu yli 16 000 ihmistä, on tehnyt  suunnitelmat 246 000 hehtaarin maankäytöstä. Sansibarilla SMOLE-hanke on kehittänyt digitaalisen kiinteistörekisterin, jota varten on mitattu 63 000 kiinteistöä ja rekisteröity niistä 3 500. Maankäytön suunnittelua tukevat myös kansallinen metsäohjelma ja LIMAS-hanke. Meidän tukemat hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuottavuutta ja työpaikkoja maa- ja metsätaloussektoreilla

Maan ja metsien käytön suunnittelun ansiosta kylät voivat saada merkittäviä tuloja. Maan ja kiinteistöjen rekisteröinti turvaa yhteisöjen oikeuden maahan ja luo edellytyksiä yksityissektorin investoinneille. Ensimmäiset kylät ovat saamassa tuloja puutavaran myynnistä LIMAS-hankkeen ansiosta. Noin 2000 pienviljelijän/pienyrityksen liiketoimintaa on tehostettu LIMAS-hankkeen avulla.

Tansaniassa on aloitettu laatuvarmistettu siemenperunatuotanto. Laadukas siemenperuna on jo lisännyt yli 2 500 viljelijän peltojen tuottavuutta. Yritys- ja tutkimustoiminta jatkuu maatalousministeriön ja yksityisten siemenperunatuottajien toimesta Suomen tuen loputtua vuonna 2015.

Itä-Afrikan yhteisön ulkoinen vienti kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Yksi kasvun vauhdittaja on ollut Suomen tukeman Trade Mark East African toiminta. Rajanylitysajat ovat lyhentyneet selvästi. Konttien kuljetusaika Dar es Salaamista Kigaliin on lyhentynyt yhdeksällä prosentilla vuosien 2011 ja 2014 välillä.

Myös Dar es Salaamin sähköverkkoa on kunnostettu Suomen tuella. Vuoden 2014 aikana rakennettiin perustuksia sähkönvalvontakeskukselle, muuntaja-asemalle ja voimansiirtolinjoille. Lisäksi koulutettiin valtiollisen sähköyhtiön Tanescon henkilökuntaa käyttämään laitteita.Innovaatio- ja yrittäjätoiminta on kasvanut tiede- ja teknologiaministeriön TANZICT-ohjelman avulla. Dar es Salaamiin on luotu start-up teknologiayritysten yhteisö, ja eri puolille Tansaniaa on syntynyt yhteisölähtöisiä teknologiaympäristöjä. Kasvuyrityksiä on tuettu siemenrahoituksella. Myös yrittäjyyskoulutus Tansanian yliopistoissa on parantunut. Iringan yliopistossa otetaan käyttöön suomalaiseen tiimiakatemia-konseptiin perustuva opetusohjelma.

Uongozi-instituutista on kehittynyt arvostettu tansanialainen johtajien koulutuslaitos, joka pitää esillä kestävän kehityksen erityisteemoja.

Talouskasvua kaikkien hyväksi

Rikkaat luonnonvarat ja nopea talouskasvu antavat Tansanialle mahdollisuuden kehittyä kansallisten kehitystavoitteiden mukaisesti keskitulon maaksi vuoteen 2025 mennessä. Kaupungistuminen ja nopea väestönkasvu voivat toimia paitsi kehityksen vauhdittajina myös sen esteinä.

Olennaista on, että luonnonvarat hyödynnetään vastuullisesti ja läpinäkyvästi tavalla, joka takaa peruspalveluiden tasapuolisen jakautumisen. Meidän kehitysyhteistyö tukee Tansanian edellytyksiä kehittyä niin, että talouskasvun hedelmät ohjataan köyhyyden vähentämiseen.

Yhteistyöhömme liittyy kuitenkin monia riskejä. Kehitysyhteistyön toteutukseen liittyvät riskit johtuvat usein paikallisten yhteistyökumppanien heikosta kapasiteetista, taloushallinnon puutteista ja korruptiosta. Riskienhallinta eri ohjelmissa ja hankkeissa vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa sekä jatkuvaa oppimista ja nopeaa reagointia.

Olennaista on hyvä hallinto, jota Suomi tukee kaikissa hankkeissaan. Samalla tuetaan kansalaisyhteiskunnan,  parlamentin ja muiden tilivelvollisuutta edistävien organisaatioiden kykyä valvoa hallituksen toimia  ja julkisten varojen käyttöä.

image

Aamun ensimmäinen tapaaminen tänään liittovaltio- ja ympäristöministeri January Makamban kanssa Dar Es Salamissa.

image image

image

Iso suomalaishanke valmistumassa juuri Tansanian Dar Es Salamissa. DCC Sähkökeskus vastaa koko kaupungin sähköstä ja näin jopa 60% koko maan sähköstä.

image
Kello 17 ja nyt virallinen ohjelma valmis. Kymmenen päivää, lähes 30 eri virallista tapaamista ja vierailua, kuusi lentoa, neljä sisäistä lentoa ja kaksi lentoa vielä kotimatkalla, kymmeniä kohtaamisia ja keskusteluja, toistakymmentä kehitysyhteistyökohdetta ja kenttävierailua ja lähes kaikki kellonympäripäiviä. Antoisa matka työni kannalta ja upea kokemus.

Tänään tapasimme aamusta liittovaltio- ja ympäristöministeri January Makamban ja sitten Tansanian parlamentin budjettikomitean puheenjohtajansa Hawa A Ghasian johdolla. Ja työlounaalla vielä EU:n suurlähettilään Roeland Van De Geerin. Nyt vielä hetkeksi suurlähettiläämme luo ja tarkoitus tavata hänen kanssaan suomalaisia kehitysyhteistyön järjestötoimijoita ennen yön lentoa Turkkiin.

Kohta siis kotimaata kohden… Kiitos Etiopia ja Tansania. Kiitos Afrikka. Olen paljon nähnyt ja saanut.

Kommentit