Hallitusohjelmassa kirjauksena oli uudistaa lukion tavoitteita sekä tuntijakoa. Tehtävää varten asetettiin työryhmä, jonka raportti nyt julkaistiin. Viime vaalikaudella pyrimme uudistamaan perusopetuksen tuntijakoa yhtenäisempään ja laajapohjaisempaa oppimista varten. Tuntijakotyöryhmän ehdotukset eivät koskaan astuneet voimaan ja tämän takia hallitusneuvotteluissa sovittiin, että uutta mallia lähdetään rakentamaan yleissivistävään koulutukseen lukion kautta. Tulevaisuuden lukiota miettinyt työryhmä antoi kolme ehdotusta valtioneuvoston asetuksiksi. Näistä ehdotuksista on tarkoitus tehdä yleisiä tavoitteita valtakunnallisesti kaikkiin lukioihimme. Pääkohtana on uudistaa lukiokoulutusta vielä yleissivistävämpää suuntaan.
Erityisen tärkeää on, että lukion ja korkeakoulujen välistä kuilua supistettaisiin niin, että jo lukiossa valmistettaisiin opiskelijoita akateemista koulutusta varten. Pidän tätä erittäin merkittävänä asiana. Samalla minulla on kuitenkin huoli siitä, että työryhmän ehdotukset eivät täysin riitä nyt ajateltuun lopputulokseen. Pelkään, että uudistuksessa edetään väärässä järjestyksessä. Lukion perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin on toimia väylänä jatko-opintoja varten ja taata laaja yleissivistäjä pohja tulevaisuutta silmällä pitäen. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa uudistamalla lukion oppimista kohti kokonaisuuksien hallintaa ja ilmiöpohjaista oppimista. Koulutusta ei voida uudistaa opiskelun määrää leikkaamalla, vaan annetut resurssit tulee kohdistaa oikein. Valinnaisia oppiaineita on hyvä lisätä pakollisia kursseja unohtamatta. Valinnaisilla kursseilla ohjaamme opiskelijoita heitä kiinnostavien aiheiden pariin. Tarjoamalla laajoja kokonaisuuksia valinnaisten kurssien muodossa mahdollistamme valmistautumisen jo lukiossa tulevaisuudessa odottaviin korkeakouluopintoihin. Samalla meillä on mahdollisuus lyhentää opiskeluaikoja korkeakouluissa sekä karsia turhia välivuosia. Tiivis yhteistyö yliopistojen ja lukioiden välillä tukee joustavaa jatko-opintoihin siirtymistä ja auttaa vastaamaan kohdallaan yhteiskuntamme ikärakenteesta koituvia haasteita. Näen ongelmana myös sen, että lukiossa opiskelut painottuvat ylioppilaskirjoituksiin. Ikään kuin kaikki kolme opiskeluvuotta valmistauduttaisiin ainoastaan edessä siintäviin kirjoituksiin vaikka ennen kaikkea lukiossa opitun tiedon ja taidon tulisi tukea nuoren siirtymistä jatko-opiskeluihin ja työelämään. Vuosien pääsykoekierteistä on tärkeää päästä eroon.
Suuri uudistuksen aihe lukioissamme on myös työvälineet. Digitalisoitunut yhteiskunta asettaa haasteita ja mahdollisuuksia koulutuksellemme. Tietotekniikka osaamista kyllä löytyy, mutta sitä tarvitsisi myös hyödyntää. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja tietokoneella tehtävät kokeet ovat osa lähitulevaisuutta. Ja jotta niihin siirtyminen sekä käyttäminen luonnistuvat on lyijykynä-lukiosta siirryttävä kokonaisuudessaan uuteen aikakauteen.
Uudistamalla lukiota kaikissa muodoissa on meillä mahdollisuus säilyttää korkeatasoinen koulutustasomme. Mutta uudistettaessa on muistettava, että liian varovaisilla ehdotuksilla ei pääse toivottuun lopputulokseen, uudistaminen vaatii myös rohkeutta.