Tänään työpäivä Helsingissä. Nyt aamusta parturin kautta Helsinkiin ja eduskuntatalolle. Saadaan asioita järjestykseen. Tänään Kataisen johdolla käynnistyy myös ensi vuoden talosuarvion laadinta.
Paljon tapahtuukin ja paljon on vielä pohdinnassa. Yksi iso kysymys on mm. tuloveron kevennykset joissa nyt pitää olla tarkkana ja hoitaa asia oikein. Myös liikenteen ja työssäkäynnin välttämättömät kysymykset tulee minusta ottaa huomioon. Ja sitten on nippu asioita jotka nyt hoidetaan lopultakin kuntoon. Tällaisia mm. ruoan arvonlisäveron lasku 17 prosentista 12 prosenttiin. Se tarkoittaa pusissa ruokakoria kohden noin viideneuron alennusta kauppakäyntiä kohde. Vuositasolla siis aikalailla merkittävä muutos. Ja sitten lapsilisiä korjataan jälleen. Ongelma on kertynyt vuosien aikana ja tänä vuonna tehtiin korjausta yksihuoltajille ja nyt seuraavaksi lapsilisiin on luvassa kolmannesta lapsesta kymmenen euroa enemmän kuussa. Kokonaisremonttiin on minusta kuitenkin edelleen selkeät paineet ja kokonaistasonkin korotukseen. Ja sitten pienimpiä vanhempainrahoja korotetaan 160 eurolla ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia nostetaan noin 20 eurolla. Tässä jotain ja vielä monenlaista muutakin tulossa vaikka nyt syytä myös olla tarkkana valtionvelan lyhentämisen kanssa. Meidän on pakko varautua todella tuleviin vuosiin ja ikärakenteen kovaan muutokseen, mutta senkään taakse ei saa piiloutua kun kyse perusasioista.
….
Eduskunnassa oli tänään jälleen sellainen huopatossupäivä. Ei paljon liikettä ei paljon häiriötä. Hyvin töitä saikin eteenpäin. Tänään on tullut enemmän kuin tarpeeksi yhteydenottoja esille nousseista suunnitelmista kurittaa työsuhdeauton käyttäjiä oikein kunnolla. En tiedä mistä tällainen kateuspuuhastelu on lähtenyt liikkeelle, mutta itse ainakin suhtaudun hätiköityyn jarruliikkeeseen enemmän kuin varauksella. Helsingin Sanomissa kerrottiin, että Vihreät haluavat nyt nostaa asian jo tämän syksyn budjettineuvotteluissa esille.
Vapaa-autoetu on ollut hyvin pitkään hyvinkin kyseenalainen ”etu” työntekijälle. Nyt kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet on etu ehkä jossain määrin tullut houkuttelevammaksi. En voi ymmärtää miksi tämä välttämättömän autoilun vaihtoehto nyt pitäisi sitten torpata. Jos autoedusta tehdään jälleen täydellisen kannattamaton niin tuloksena on se, että työajojen kilometrit siirtyvät omiin autoihin ja verovapaisiin kilometrikorvauksiin. Nyt noin 60 000 autoa vajaasta kolmesta miljoonasta on ns. vapaan autoedun autoja. Ei siis kovinkaan suuri ryhmä. Kyse ei siis todellakaan ole budjettitason kysymyksestä. Asia on enemmänkin ilmastopoliittinen kysymys ja se tullee selvittää huolella. Muistetaan nyt hyvät ihmiset se, että julkinenliikenne ei palvele täydellisesti tai edes kohtuullisesti kuin suurimmissa kaupungeissa. Tässä pitkein etäisyyksien maassa vain yksinkertaisesti tarvitaan omaa henkilöautoa – työajoon, työmatkoihin ja usein myös perheiden käyttöön. Siksi minä käyttäisin nyt nämä voimavarat mm. työmatkavähennyksen kehittämiseen niin, että asuminen maalla ja työnteko lähikaupungissa olisi edelleen kannattava yhtälö. Fakta nimittäin on sekin, että kohtuuhintaisia tai edes minkäänhintaisia asuntoja ei pääkaupunkimmekaan pysty kaikille työntekijöilleen tarjoamaan. Työvoimaa tarvitaan siis hieman kauempaakin.
Illalla ehdimme vielä Sadun ja tätini kanssa mukaan Loppi Seuran mielenkiintoiselle Lopen hautausmaan kävelyretkelle. Pari tuntia meni hetkessä tutustuen ja kuullen Antti Koskimäen tarinoita loppilaisista edesmenneistä vaikuttajista ja tekijöistä. Hyvää antia oli myös retkelle osallistuneiden lisäykset ja lisätarinat esittelyn lomaan. Mielyttävä päätös päivälle. Ja mukana yli kolmekymmentä ihmistä. Tällaisia lisää – seuraavaksi vaikka tutustuen kirkkoherroihin, kunnallisvaikuttajiin tai vaikkapa loppilaisiin patsaisiin ja muistomerkkeihin. Lopen haustamaalla nimittäin myös Wäinö Aaltosen tekemä hautamuistomerkki ja luonnollisesti myös Armas Hutria. Aiheita ja teemoja varmasti löytyy – ja toivottavasti myös tekijöitä ja oppaita.