Suomalaisilta vahvaa ja yksituumaisia kiitosta tasavallan presidentti Sauli Niinistölle – Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidettu hyvin

Blogi, keskiviikkona 29.11.2017

Jokavuotiseen tapaan tänään jälleen julkaistiin tuore tutkimus suomalaisten ajatuksista ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana, sekä huolta aiheuttavista tekijöistä ja luottamuksesta Euroopan unionin ja Suomen tulevaisuuteen. Kysymyksiä oli kaikkiaan 20, joista kaksi uutta. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan aina jo vuodesta 1964 lähtien.

Muutamia huomioita tämän vuotisesta tutkimuksesta ja ennen muuta sen tuloksista. Aloitetaan vaikkapa siitä, että luottamus maamme ulkopolitiikan hoitoon vahvistunut. Kolme neljäsosaa pitää maamme ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Kysyttäessä, miksi ulkopolitiikka on hoidettu hyvin, mainitaan useimmin se, että suhteita on hoidettu hyvin kaikkiin maihin, naapurimaat ja Venäjä erityisesti huomioitiin. Vastauksissa arvostettiin myös maamme maltillista tapaa toimia ja tulla toimeen kaikkien kanssa. Eniten kiitosta saa tasavallan presidentti Sauli Niinistön toiminta.

Toinen huomio on se, että suomalaisten maanpuolustustahto on ennallaan ja itsenäisyys on tärkein syy puolustaa Suomea aseellisesti.
Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia on sitä mieltä, että meidän on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kysyttäessä miksi Suomea tulee puolustaa aseellisesti, niin tärkeimmäksi tekijäksi nousi siis maamme itsenäisyys.

Kahdeksan kymmenestä, 81 prosenttia, kannattaa nykyisenkaltaista asevelvollisuusjärjestelmää Suomessa. Yleisestä asevelvollisuudesta luopumista ja siirtymistä ammattiarmeijaan kannattaa vain yhdeksän prosenttia. Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee alle viidennes, 16. prosenttia.

Kuusi kymmenestä suomalaisesta tukee maamme pysymistä sotilaallisesti liittoutumattomana. MTS:n mielipidetutkimuksissa on kysytty tätä vuodesta 1996 lähtien ja sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vaihdellut 79 prosentista (vuonna 2001) 54 prosenttiin (vuonna 2015). Kysymykseen, pitäisikö maamme pyrkiä Naton jäseneksi, vastaa myöntävästi hieman yli viidennes, 22 prosenttia. Vuosi sitten jäsenyyttä tuki joka neljäs, 25 prosenttia. MTS:n kyselyissä Nato-jäsenyyden kannatus on vaihdellut 30 prosentista (vuonna 2014) 18 prosenttiin (vuonna 2012).

Niin ja totta kai pitää esille nostaa ulkopolitiikan rinnalla myös puolustuspolitiikka. Siitä vielä hieman tarkemmin.

Maamme puolustuspolitiikan hoitoon luotetaan laajasti. Neljä viidestä, 79 prosenttia (79% v.2016), pitää Suomen puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, naisista 81 (76%) ja miehistä 79 prosenttia (81%). Kokoomuksen kannattajista puolustuspolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 90 prosenttia (82%), keskustan 87 (87%), vihreiden 83 (81%), SDP:n 79 (78%) sekä perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajista 76 prosenttia (78% ja 79%).

Kahdeksan kymmenestä, 81 prosenttia (79% v.2016), kannattaa nykyisenkaltaista asevelvollisuusjärjestelmää Suomessa, miehistä 81 (80%) ja naisista 80 prosenttia (79%). Ikäluokittain tarkasteltuna vankimmin nykymallia tukevat yli 50-vuotiaat, 88 prosenttia (90%), alle 25-vuotiaista 77 (76%), 35-49-vuotiaista 76 (68%) ja 25-34-vuotiaista nykymallia tukee 71 prosenttia (69%).

MTS esitti viime vuonna ensimmäisen kerran kysymyksen, jossa kysyttiin mihin Suomen puolustusjärjestelmän tulisi perustua, vaihtoehtoina ovat: 1, nykyisenkaltainen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, 2. sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus, 3. sekä miehiä että naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus ja 4. ammattiarmeija.

Kaksi kolmasosaa, 65 prosenttia (69% v.2016), kannattaa nykyisenkaltaista asevelvollisuusjärjestelmää, naisista 66 (68%) ja miehistä 63 prosenttia (69%). Yli 50-vuotiaista näin ajattelee 70 prosenttia (75%), 35-49-vuotiaista 65 (68%), alle 25-vuotiaista 57 (65%) ja 25-34-vuotiaista 56 prosenttia (55%). Keskustan kannattajista tätä mieltä on 87 prosenttia (83%), kokoomuksen 73 (78%), perussuomalaisten 68 (65%), SDP:n 61 (79%), vasemmistoliiton 55 (56%) ja vihreiden kannattajista 41 prosenttia (47%).

Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee 16 prosenttia (11% v.2016), miehistä 18 (11%) ja naisista 15 prosenttia (11%). Vihreiden kannattajista näin ajattelee 28 prosenttia (14%), vasemmistoliiton 17 (18%), kokoomuksen 16 (9%), SDP:n 15 (12%), perussuomalaisten 14 (8%) ja keskustan kannattajista kahdeksan prosenttia (7%).

Lähes puolet, 47 prosenttia, on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa (47% v.2016), miehistä 51 (53%) janaisista 44 prosenttia (40%). Vanhemmat ikäluokat ovat suopeampia puolustusmäärärahojen korottamiselle kuin nuoremmat. Yli 50-vuotiaista korottamista tukee 51 prosenttia (56%), 35-49-vuotiaista 48 (43%), 25-34-vuotiaista 38 (37%) ja alle 25-vuotiaista 42 prosenttia (38%).

Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71% v.2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Miehistä tätä mieltä on 79 (79%) ja naisista 66 prosenttia (64%).

MTS kysyi tämän vuoden tutkimuksessa puolelta vastaajista perusteluja omin sanoin sille, miksi Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti. Toinen puoli vastaajista valitsi perusteluja esitetyistä vaihtoehdoista. Listalla olivat alueellinen koskemattomuus, suomalainen demokratia, suomalainen koulutus- ja hyvinvointijärjestelmä, suomalaisuus, Suomen itsenäisyys, tasa-arvo, uskonvapaus, ei mitään syytä. Vastaaja sai valita enintään kolme mielestään tärkeintä tekijää.

Kysymykseen olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan, vastaa myöntävästi 87 prosenttia (87% tammikuu 2016), miehistä 90 (91%) ja naisista 84 (83%).

Suomen sotilaallista yhteistyötä myös tuetaan. MTS on kysynyt vuodesta 2012 lähtien Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden, EU:n ja Naton kanssa. Vuodesta 2014 yhteistyöstä Ruotsin kanssa ja viime vuonna mukaan otettiin myös Suomen sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa suhtautuu myönteisesti 94 prosenttia (94% v.2016). Sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien Pohjoismaiden kanssa myönteisesti suhtautuu niin ikään 94% prosenttia (94%).
Sotilaalliseen yhteistyöhön Euroopan unionissa suhtautuu myönteisesti 89 prosenttia (87% v.2016). Sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa myönteisesti suhtautuu 61 prosenttia (60%) ja kielteisesti 32% (33%).

….

Mauri Peltovuori esitteli tänään viimeisen rahoitussuunnitelman ennen eläköitymistään. Pitkään yhdessäkin saimme näitä sporttiasioita hoidella. Kiitos paljon!

Tänään myös Valtion Liikuntaneuvosto antoi lausuntonsa liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuodelle 2018-2021. Rahoitussuunnitelma ohjaa tulevien vuosien valtiontukia liikunta- ja urheilurpaikkojen rakentamishankkeille. Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen uuden Veikkauksen tuottoon ja näin tulevinakin vuosina voidaan kuntien rakennushankkeita tukea noin 21 miljoonalla eurolla.

Hankkeita ja hakemuksia tuleville vuosille on tässä vaiheessa 134 ja ne jakaantuvat niin, että suurinosa hankkeista on liikuntasaleja ja -halleja, mutta myös paljon uimahalleja, jäähalleja ja ulkokenttiä. Myös muiden liikuntapaikkojen määrä kasvaa eli tällaisia hankkeita on listoilla 33.

Valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina VLN varaa valtiontukea Mäkelänrinteen Urhea palloilu- ja monitoimihallille, Helsingin sisäampumaurheilukeskus Napakympille ja Tampereen Monitoimiareenalle. Myös Olympiastadion jo aiemmin päätettyjä valtiontukien häntiä tulee maksatukseen vielä neljänä seuraavana vuonna. Itse esitin myös Jyväskylän Hippos 2020 -jättihanketta tälle valtakunnallisten hankkeiden listalle ja sille tämänmukaista tukea. Tämä esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä kun esitys sai tukea vain kokoomukselta ja perussuomalaisilta tässä muodossa.

Meillä Hämeeseessä hankkeita on varauduttu tukemaan ensi vuonna Heinolan lukion liikuntasalia (750 000) ja vuonna 2019 Hausjärven Ryttylän koulun liikuntasalia (750 000) ja lähiliikunta-alueita ja 2020 Orimattilan uimahallia (400 000). Meidän talousalueelta vielä nostan esille Hyvinkään uimahallin kakkosvaiheen remontin mille varataan ensi vuodelle 800 000 euroa.

Rahoitussuunnitelma ei vielä ole sitova päätös valtiontuesta, mutta erityisesti ensimmäisen vuoden osalta se on yleisesti hyvinkin pitävä. Varsinainen päätös tehdään aina vasta kyseisen vuoden alettua, mutta tämä rahoitussuunnitelma on jatkovalmistelua ohjaava. Olemme Hämeessä hyvin valtiontukea saaneet ja olen tyytyväinen, että näin on myös tulevina vuosina. Toivottavasti hakemuksia tulee myös lisää ja saamme niitä tulevien vuosien listoille vielä mahdutettua. Kokonaan varaamatonta rahaa listalla on varsinkin suunnitelmavuosilla reilummin. Meidän lausunnon myötä rahoitussuunnitelma etenee nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöön urheiluministeri Sampo Terhon (sin) hyväksyttäväksi.

Nyt kello 17.25 ja tänään aiemmin kotiin. Päivällä vielä valiokunnat ja myös ensi vuoden budjetin eduskuntakorjausten viimeiset palaverit ja erinomaiseen lopputulokseen pääsimmekin. Ne julkaistaan tässä myöhemmin. Ja päivällä myös kollegoitteni Tarja Filatovin ja Aino-Kaisa Pekosen kanssa tapasimme eduskunnan Hämeen Tehyläisiä. Arvaatte mistä keskustelimme 🙂

 

 

Kommentit