Teemme päivittäin valintoja. Erilaisia, erikokoisia, lyhyt sekä pitkä kestoisia, toisilla valinnoilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen kun taas toiset vaikuttavat vain siihen vallitsevaan hetkeen. Valintojamme ohjaavat mielikuvat, normit sekä odotukset. Valinnan vapaus luo kuluttajalle valtaa, mutta myös vastuuta, sillä valinnoilla on merkitystä.
Kuluttajina teemme valintamme parhaan mahdollisen tiedon varassa. Suosituksilla, mainonnalla ja tuotteen tai pakkauksen ulkonäölläkin on väliä. Ne vaikuttavat päätökseen, joka yleensä syntyy muutamissa sekunneissa. Suomalaisten elintarvikkeiden suosijana kiinnitän paljon huomiota kaupassa tekemiini ostopäätöksiin. Ja valitettavasti vielä tänäkin päivänä törmää tapauksiin, jossa ulkomaista ruokaa ”pestään” suomalaiseksi harhaanjohtavalla mainonnalla tai pakkauksen kuvituksella sekä selosteella. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta käy ilmi, että tuotteen alkuperästä on ilmoitettava tarkemmat tiedot, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeiden todellisen alkuperän suhteen. Säädös jättää paljon tulkinnanvaraa ja mahdollisuuden tahallisesti puutteellisiin alkuperämerkintöihin.
Nykyään lihatuotteista vain naudanlihan alkuperän ilmoittaminen on pakollista. Pakko koskien siipikarjan, sian, lampaan ja vuohen alkuperän ilmoittamista astuu voimaan vasta tämän vuoden joulukuussa. Valmistajien johtaessa harhaan kuluttajia erilaisilla mainoslauseilla sekä pakkausten kuvituksilla, asettaa se myös suomalaiset tuottajat hankalaan asemaan. Tällöin markkinat ovat samat suomalaiselle maatalousyrittäjälle sekä ulkomailla toimivalle kilpailijalle jolla säännökset esimerkiksi eläinsuojelukysymyksissä ovat huomattavasti väljemmät. Nämä vaikuttavat suoraan tuotantokustannuksiin. Suomalaisten elintarvikeyritysten ja kauppojen on tunnettava vastuunsa. Selkeillä alkuperämerkinnöillä parantaisimme myös kotimaisen elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä.
Globaali ruokaturvallisuus on noussut esiin viime vuosien aikana. Ei ole itsestäänselvyys, että ruoka on turvallista. Tämä on vaikuttanut kotimaisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Suomalainen ruoka koetaan turvalliseksi valinnaksi ja raaka-aineiltaan sekä tuotannoltaan puhtaaksi. Siihen ei ole maailmalaajuiset ruokakriisit iskeneet. Yhä useampi suomalainen haluaa myös ostaa kotimaista ruokaa, osa periaatteesta, osa maun ja laadun takia. Suomalainen ruoka tarvitsee kuluttajiaan ja päätöstä kotimaisen ruuan ostamisesta kaupassa on tuettava. Tietoa on lisättävä. Pakollistamalla alkuperämerkinnät kaikkiin elintarvikkeisiin loisimme tilanteen, jossa kuluttaja voi täyden tiedon vallitessa tehdä ratkaisunsa. Valta palautuisi tällöin kuluttajalle. Selkeillä alkuperämerkinnöillä helpottaisimme kotimaisten elintarvikkeiden ja niiden tuottajien tilannetta. Kuluttajilla olisi ensimmäistä kertaa todella mahdollisuus vertailla ostamiaan tuotteita rehellisesti ilmoitettujen tietojen varassa. Kuluttaja tietäisi mitä ostaa.
Maaliskuun alussa järjestän jälleen ”Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa”-kampanjan jolla haluan tuoda esiin suomalaisia ruuan tuottajia sekä tekijöitä. Alkuperämerkintöjen puuttuminen on yksi epäkohta, johon haluan kampanjalla puuttua.