Puolustusvoimiakin kehitetään ketterämmiksi

Kynästä, maanantaina 20.03.2017

Historian ensimmäinen puolustuspoliittinen selonteko on kevään käsittelyssämme puolustusvaliokunnassa. Erillinen puolustusselonteko nojaa vahvasti aiemmin valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon analyysiin Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta vetäen siitä johtopäätökset Suomen puolustuskyvyn kannalta.

Perimmäinen syy turvallisuusympäristön nopealle heikentymiselle on Venäjän valtaus Krimillä ja Itä-Ukrainan sota, jännittyneisyys Itämerellä, terrorismin uusi nousu ja lisääntynyt epävarmuus laajemminkin. Sotilaallista voimankäyttöä Suomeakaan vastaan ei voida sulkea pois. Selonteossa myös sanotaan selkeästi, että Venäjä tavoittelee etupiireihin perustuvaa turvallisuusrakennetta. Suomen kannalta nämä ovat vakavia asioita.

Myös kaikki naapurivaltiomme parantavat puolustusvalmiuttaan ja lisäävät puolustusmenojaan. Me olemme onneksi pitäneet kiinni koko ajan yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta, uskottavasta maanpuolustuksesta ja koko maan puolustamisesta. Mutta puolustuksemme uskottavuus vaatii meiltäkin lisää satsauksia.

Reservin kokoa kasvatetaan, mutta samaan aikaan järjestelmämme akilleen kantapäähän eli liikkeelle saannin hitauteen puututaan. Joukot täytyy jatkossa saada ketterästi liikkeelle kuukausien sijaan vuorokausissa ja jopa tunneissa. Myös maavoimien kalustoa uudistetaan ja yksittäisten sotilaidenkin varustusta parannetaan. Yksi selonteon tärkeimpiä linjauksia liittyykin rahaan ja resursseihin. Puolustushankintoihin lisätään 150 miljoonaan euroa vuositasolla ja lisäksi valmiuden parantamiseen noin 55 miljoonaa euroa vuosittain.

Suurin asia on kuitenkin niin kutsutut strategiset suorituskykyhankkeet eli hävittäjien ja merivoimien alusten korvaaminen. Tämä kokonaisuus on itsenäisen Suomen suurin hankinta, mikä onneksi jakautuu pidemmälle ajalle. Parlamentaarinen yhteisymmärrys on tässä tärkeä ja onneksi tämä tuntuu löytyvän. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään aikanaan ja lopulta päätös on aina poliittinen. Vaakakupissa painaa kuitenkin valtion tärkein tehtävä – kansalaistensa turvallisuuden takaaminen.

Suomi vahvistaa myös puolustusyhteistyötään. Olemme jo laajasti verkottunut ja uusia kahdenvälisiä sopimuksia solmitaan koko ajan lisää ja vanhoja syvennetään. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa ja sen eteneminen on ollut hämmästyttävän nopeaa. Maallemme tärkeitä kumppaneita ovat myös Nato ja Yhdysvallat. Pitää kuitenkin muistaa, että viime kädessä aina me itse vastaamme omasta puolustuksestamme.

Euroopan unioni on meille myös turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö. EU:ssa otetaan nyt askelia tiivistyvän puolustuksen suuntaan, ja yhteistyö Naton kanssa lisääntyy. Suomen etu on olla etulinjassa edistämässä tätä. Paraikaa valmistelemme valiokunnassamme lainsäädäntöä kansainvälisen avun vastaanottamiseksi ja antamiseksi erilaisissa kriisitilanteissa.

Ilman veteraanisukupolven vahvaa maanpuolutustustahtoa, tekoja ja uhrauksia ja uskoa tulevaan emme tänä vuonna saisi juhlia isänmaamme 100. juhlavuotta. Tämä myös velvoittaa meitä huolehtimaan Suomen turvallisuudesta huomennakin.

Timo Heinonen
kansanedustaja
Puolustusvaliokunnan jäsen

Kommentit